Allergiat - mistä ne johtuvat ja milloin allergiatesteihin?

Julkaistu 10.5.2019

Mistä tunnistan allergian? Milloin pitää mennä allergiatesteihin? Voinko päästä siedätyshoitoon? Aavan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Erja Jalonen kertoo, miten allergiat todetaan ja miten niitä hoidetaan – ja miksi allergiat ovat yleistyneet.  

Mitkä ovat tavallisimmat allergiat? 

Tavallisimpia allergioita ovat siitepöly-, eläin- ja ruoka-aineallergiat, joita kutsutaan IgE-välitteisiksi allergioiksi. Niissä ihmisen puolustusjärjestelmä luulee, että vaikkapa pähkinän tai siitepölyn sisältämä sinänsä turvallinen proteiini on vaarallinen. Tästä seuraa allerginen reaktio ja tulehdus. 

Sitä, miksi elimistö reagoi vaaratonta proteiinia tai kemikaalia kohtaan, ei tiedetä. 

Toinen allergiatyyppi on ihon kosketusallergia. Siinä ihon puolustussolut luulevat, että jokin iholle päätynyt kemikaali on haitallinen, vaikka se ei periaatteessa sitä olisikaan. Tyypillinen kosketusallergian aiheuttaja on nikkeli, jota voi olla esimerkiksi koruissa tai vyönsoljessa. Myös esimerkiksi kosmetiikan hajusteet ja säilöntäaineet sekä hiusvärit aiheuttavat kosketusallergiaa. 

Allergia ja oireet – millaiset vaivat saattavat viitata allergiaan? 

Nuha, vuotavat ja kutisevat silmät sekä astman tyyppiset alahengitysteiden oireet ovat mahdollisia IgE-välitteisen allergian oireita. Tyypillinen allerginen iho-oire on urtikaria eli nokkosrokko. Vatsaoireetkin voivat kieliä allergiasta. 

Vaarallisin IgE-välitteisen allergian reaktio on anafylaktinen reaktio eli äkillinen hengenvaarallinen allergiareaktio. Se alkaa yleensä pian allergia-altistuksen jälkeen ja oireilee yleensä laaja-alaisena nokkosrokkona, hengitysteiden turvotuksena sekä suolisto-oireilla. 

Ihon kosketusallergian oire on ekseema eli punoittava, kutiseva, joskus rakkuloiva ja hilseilevä ihottuma. 

Milloin allergiaepäilyn takia kannattaa mennä lääkäriin? 

Käy lääkärillä, jos epäilet, että nuhasi, ihottumasi tai muu oireesi johtuu allergiasta, se häiritsee sinua, se toistuu, eikä se rauhoitu, vaikka kokeilet hoitaa sitä itse. 

Lääkäri haastattelee sinut ja tutkii mahdolliset näkyvät oireet. Joskus hoito voidaan aloittaa tämän perusteella, mutta yleensä lääkäri määrää jatkotutkimukset. Allergiatutkimukset on helppo tehdä. Allergiaoireet ovat usein kroonisia tai jopa pysyviä, joten niistä kannattaa saada varma diagnoosi ja hyvä hoitosuunnitelma. 

Jos epäilet allergiaa, voit hakeutua yleislääkärin vastaanotolle. Oireista riippuen voit hakeutua myös erikoislääkärin tutkittavaksi. Tukkoisen nenän kanssa voit varata ajan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, ja hengitystieoireissa keuhkolääkärille. 

Epäiletkö allergiaa? Varaa aika Lääkärikeskus Aavaan tästä 

Allergiatestit – mitä niissä tapahtuu?  

  • Siitepöly-, eläin- ja ruoka-aineallergiat tutkitaan prick-testillä tai verikokeella. Prick-testissä ihollesi laitetaan tippa allergeenitestiliuosta, jonka läpi tehdään ihopisto prick-testineulalla. Jos ihollesi nousee riittävän suuria paukamia, se kertoo allergiasta. Prick-testi ei ole erityisen kivulias, ja sen voi tehdä jo leikki-ikäiselle lapselle.  

  • Allergeeneja voidaan testata kerralla useita kymmeniäkin. Jos selvitetään pelkkää siitepölyallergiaa, riittää niin sanottu perussarja, jossa on noin kymmentä testiainetta. Ruoka-aine- tai anafylaksiaselvityksissä testataan yleensä useita kymmeniä allergeeneja samalla kertaa. 

  • Verikokeella voi nykyään selvittää hyvinkin yksityiskohtaisesti, mille olet allerginen. Samasta näytteestä voidaan yhdellä kertaa testata useita kymmeniä eri allergeeni-IgE-vasta-aineita. Verikokeella saadaan tietoa myös siitä, onko kyse tavallisesta vai ristiallergiasta. 

  • Ihon kosketusallergiat tutkitaan epikutaanikokeella eli lapputestillä. Siinä selkäsi ihoon teipataan useita kosketusallergiaa aiheuttavia aineita pienissä alumiinikuvuissa. Lapputestin aikana käyt allergiahoitajalla kolme kertaa 48 tunnin välein. Viimeisellä käynnillä mukana on lääkäri. 

Prick-testi edessä? Lue lisää tästä 

Ristiallergia – mikä ihme se on ja mistä se johtuu? 

Jos olet allerginen esimerkiksi siitepölylle, voit saada oireita joistakin ruoka-aineista, vaikka et varsinaisesti olisi niille allerginen. Esimerkiksi koivuallergikko voi saada oireita raa'asta omenasta. Tämä johtuu siitä, että omenassa on proteiinia, joka kuuluu samaan proteiiniryhmään kuin koivun siitepölyn proteiini. Tosin allergiset oireet ovat lievempiä kuin koivun siitepölystä aiheutuvat oireet. Jos kypsennät omenan, sen proteiinirakenne hajoaa, etkä saa siitä enää oireita. 

Ristiallergia tuntuu usein suun, huulten ja nielun kutinana ja pienenä turvotuksena. 

Ruoka-aineallergiat aikuisella tai lapsella – kannattaako ne testata? 

Jos lapsella – imeväisikäisestä noin 3-vuotiaaseen asti – on ihottumaa ja vatsavaivoja, kannattaa hakeutua herkästi lasten allergialääkärin vastaanotolle. Maito, vehnä ja kananmuna ovat yleisimmät lasten ruoka-aineallergiat. Ruoka-aineallergiat usein häviävät, kun ikää tulee lisää. 

Ruoka-aineallergia voi puhjeta myöhemmälläkin iällä. Jos sinusta tuntuu, että iho- tai vatsaoireesi johtuvat jostain ruoka-aineesta, voit hakeutua lääkärin vastaanotolle. Asiaan on hyvä saada varmuus, jottet välttele ruokia turhaan. 

Miten hoidan allergiaani? 

Siitepöly- ja muita IgE-välitteisiä allergioita hoidat antihistamiinitableteilla. Oireista riippuen voit käyttää lisäksi nenäsumutteita ja silmätippoja.  

Jos olet jollekin niin pahasti allerginen, että se uhkaa henkeä, pitää allergeenia välttää kokonaan. Reseptillä saatava adrenaliinikynä on anafylaktisen reaktion ensihoitoa, jos satut vaikkapa ravintolassa syömään jotain itsellesi hengenvaarallista ruoka-ainetta.  

Ihon kosketusallergiaa hoidat välttämällä ainetta, jolle olet allerginen. Jos altistut sille vahingossa, hoida ihottumaa kortisonivoiteella. 

Siedätyshoito – millaisiin allergioihin sitä voi saada? 

Siitepölyallergiaan annetaan siedätyshoitoa (https://www.aava.fi/palvelu/allergian-siedatyshoidot) tabletteina tai pistoksina.  

Myös eläinallergiaan on olemassa siedätyshoitoa, mutta sitä suositellaan vain vaikeaan eläinallergiaan – ei siis siksi, että haluaisit pitää kotona lemmikkiä. 

Lue lisää allergian siedätyshoidoista 

Miksi allergiat ovat yleistyneet? Vai ovatko? 

Kyllä, allergiat ovat yleistyneet. Yksi syy voi olla, että elämme nykyään länsimaissa niin hygieenisessä ympäristössä, että puolustusjärjestelmämme ei joudu tositoimiin, vaan alkaa toimia väärin. 

Lasta ei siis kannata suojella liikaa ympäristön pölyiltä ja epäpuhtauksilta. Monenkirjava elinympäristö tarjoaa puolustusjärjestelmälle mahdollisuuden kehittyä oikeaan suuntaan. 

 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Erja Jalonen.

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.