Blogisarja naisen terveydestä jatkuu – lue uusimmat jutut

Aava seuraa naisen elämää Idealistan kanssa toteutettavassa juttusarjassa. Ensimmäisessä 10 kirjoituksessa perehdyttiin nuoren naisen terveyteen ja hyvinvointiin. Nyt sarja jatkuu 10 kirjoituksella seuraavasta elämänvaiheesta, niin kutsutuista ruuhkavuosista, ja siihen liittyvistä voimavaroista ja kuormitustekijöistä.

20. Minimoi stressi kesälomalla – 10 vinkkiä

Ota kaikki irti kesälomasta! Muutama helppo muistisääntö varmistaa, etteivät työasiat pilaa lomamieltäsi. Lue vinkit Idealistan blogipostauksesta.

Keskeneräiset työt painavat mieltä. Minimoi stressi ja muista, että kaikkia maailman asioita ei tarvitse saada valmiiksi ennen kesälomaa.

Lue koko juttu: Kesäloma edessä? Näillä vinkeillä pääset lomatunnelmaan

19. Stressi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita

Työmaailmassa stressinhallinta on avainasemassa. Stressinhallintaa tulisi kaikkien opetella, sillä jokainen meistä kärsii aika ajoin stressistä. Sen sijaan pitkittynyt, krooninen stressi on aina vakava terveysuhka.

"Vakavan stressitilan seurauksena tulevat masennus ja työuupumus. Ylitunnollinen työntekijä ei osaa rajata töitään, ja sisäisen motivaation keskeiset rakennuspalikat eli merkityksellisyyden tunne ja työn hallinta ovat hukassa, Tapio Lahti sanoo.

Lue koko juttu: Nappaa avaimet stressinhallintaan

18. Työuupumus voi yllättää

Hermoja kiristi, asioita unohtui jatkuvasti ja lopulta pienetkin vastoinkäymiset saivat purskahtamaan itkuun. Vaaleanpunaisessa hirsitalossa -blogin Marja K. kertoo, miten työuupumus hiipii hänen elämänsä.

"Ensimmäisellä kerralla en ymmärtänyt mistä on edes kyse – ihmettelin vain miksi kaikki niin ahdisti ja itketti. Toisella kerralla tiesin jo missä mennään ja osasin hakeutua aikaisemmin lääkäriin", Marja kirjoittaa.

Lue koko juttu: Nelkyt ja risat & työssä jaksaminen

17. Jokaisella naisella on oikeus kivuttomaan seksiin

Yhdyntäkipuja ei tarvitse hävetä. Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuneet lääkärit ja gynekologit suhtautuvat vaivoihin hienotunteisesti ja heidän puoleensa kannattaa kääntyä apua hakiessa.

Yhdyntäkivuista voi kärsiä kuka tahansa. Jos seksi sattuu, tulee aina kääntyä lääkärin puoleen, kertoo naistentautien erikoislääkäri, seksologi Leena Väisälä.

Lue koko juttu: Sattuuko seksi? Näin pääset eroon yhdyntäkivuista

16. Kuukautiskivuista ei tarvitse kärsiä

Kovia kuukautiskipuja pidetään usein normaaleina, mutta sitä ne eivät kuitenkaan ole. Endometrioosi on yleisin kovia kuukautiskipuja aiheuttava sairaus. Kaikki kuukautiskivut eivät ole endometrioosia, mutta kivun syy kannattaa aina selvittää.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälän mukaan on tärkeää varata aika gynekologilta heti, kun kuukautiskivut alkavat rajoittaa elämää.

"Vaikka endometrioosin syntyä ei voi estää, sen oireita ja kasvua voi ehkäistä käyttämällä ehkäisypillereitä. Myös hormonikierukka näyttää estävän endometrioosin pahenemista", Väisälä vinkkaa.

Lue koko juttu: Alavatsa kipeä? Endometrioosi iskee joka kymmenenteen!

15. Raskaaksi ennen vai jälkeen 30 ikävuoden?

Ensisynnyttäjien keski-ikä on ollut Suomessa jo melko pitkään nousussa. Vaikka paras ikä naisen hedelmöittymiselle katsotaan olevan 20-24 vuoden iässä, raskaaksi tuleminen tapahtuu yleensä vasta kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen.

Urasuunnitelmat, opiskelu tai kumppanin puuttuminen ovat tyypillisimpiä syitä ensimmäisen lapsen hankinnan lykkäämiseen, kertoo seksologi Leena Väisälä. Lasten hankinta kolmenkympin jälkeen sisältää sekä hyötyjä että haasteita. 

Lue koko juttu: Raskaaksi tuleminen kolmenkympin jälkeen: kokosimme plussat ja miinukset

14. Mitä liikuntaa raskausaikana voi harrastaa?

Säännöllinen liikunta kannattaa pitää mukana koko raskauden ajan, sillä liikkuva äiti voi paremmin.

"Odottajan oma keho kertoo, mikä on hyväksi itselle ja vauvalle. Raskausaikana kannattaa tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä hyvälle", sanoo Aava Raskausklinikan kätilö Heli Läikkö.

Liikunnan ja levon tasapaino kannattaa muistaa myös raskausaikana. Varsinkaan levon merkitystä ei voi korostaa liikaa: usein esimerkiksi alkuraskaudessa esiintyvään huonovointisuuteen ja väsymykseen auttaa vain lepo.

Lue koko juttu: Raskausajan ruokavalio ja liikunta: näin pidät huolta itsestäsi ja lapsestasi

13. Suolisto kuntoon ruokavaliolla – lääkäriin tarvittaessa

Suoliston kunto vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos jakaa 10 vinkkiä, joilla syöt vatsaasi ja suolistoosi hyvän olon.

Lääkäriin tai terveydenhuollon ammattilaisen luokse kannattaa hakeutua, jos ei pärjää omin avuin, eli kärsii jatkuvasti selittämättömistä suolisto- ja vatsavaivoista.

Lue koko juttu: Suolisto kuntoon: Näillä vinkeillä syöt hyvän olon

12. Stressi on yhteydessä syömiseen ja painonhallintaan

Stressin myötä syömisrytmit muuttuvat ja liikuntaan on vähemmän mahdollisuuksia. Vaikka stressin vaikutukset painoon ovat väestötasolla varsin pienet, reagointi stressiin on hyvin yksilöllistä. Toinen saattaa lihoa ja toinen laihtua.

Tilapäinen stressi kuuluu sopivasti annosteltuna elämään. Pitkäkestoinen stressi, jossa keho käy jatkuvasti ylikierroksilla on sen sijaan haitallista, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos.

"Stressin lähteitä kannattaa pyrkiä tunnistamaan ja vaikuttamaan niihin", Roos sanoo.

Lue koko juttu: Lihottaako stressi?

11. Äidin terveys edistää koko perheen hyvinvointia

Mikä merkitys on äidin omalla ajalla? Tätä pysähtyy pohtimaan bloggaaja Kerttu Pylvänäinen Modernisti kodikas -blogissaan.

"Omalla ajalla tarkoitan hetkiä, jolloin kukaan ei vaadi, odota tai toivo minulta mitään. Hetkiä, jolloin saan joko vain olla tai tehdä jotain sellaista, mitä en normaaliarjessa voi tehdä", Pylvänäinen muotoilee.

Pylvänäinen muistuttaa, ettei ruuhkavuosissa saa unohtaa itseään. Kiireessäkin kannattaisi tehdä sitä, mikä innostaa, saa suupielet hymyyn ja akkuja latautumaan.

Lue koko juttu: Älä unohda itseäsi