Mitä ravintopäiväkirja kertoo?

Ravitsemusterapeutille ruokapäiväkirja on paras keino selvittää miten ihminen syö. Ulkonäöstä tai vaivoista ei voi päätellä toisen ruokavaliota.

Ajatus siitä, että kirjaisi muutaman päivän ajan kaikki syödyt ruoat ja juodut juomat päiväkirjaan, jakaa ihmiset. Yhdet ovat innoissaan haasteesta ja tekevät jo päiväkirjaa täyttäessään huomioita syömisestään. Toisten mielestä raportointi on tylsää ja ärsyttävää. Kolmas ihmistyyppi on se, joka haluaa todella tarkkaan selvittää hampunsiemenet ja käyttämänsä luomubrändit, eli hifistelijät. Sitten ovat kiireiset, joilta homma jää tekemättä.

Ravitsemusterapeutille ravintopäiväkirja on kaiken alku. ”Ulkonäöstä tai edes vaivoista ja sairauksista ei voi päätellä toisen ruokavaliota. Ihmisten välillä on valtavia eroja siinä miten syö, eikä keskivertokansalaista ole”, sanoo Lääkärikeskus Aavan laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Joskus lääkäri kehottaa potilasta jättämään yhden ruoka-aineen pois ja lisäämään toista – tietämättä mitä asiakas oikeasti syö. Ravitsemusterapeutti ei oleta, vaan tahtoo tietää. Vaikka päiväkirjan täyttäminen ei sujuisi täydellisesti, projekti ohjaa täyttäjän ajatuksia oikeaan suuntaan. Jos etukäteen kirjaaminen ei onnistu, ravinto käydään mahdollisimman yksityiskohtaisesti läpi vastaanotolla.

"Kaikilla meillä on taipumus kaunistella syömisiämme."

Jo ruokapäiväkirjan täyttämistapa kertoo ihmisten suhtautumisesta ruokaa. Hutaisten tehty raportti paljastaa, ettei ruoka ole prioriteettina arjessa. Äärimmäisen huolellisesti täytetty lomake voi kertoa, että ihmisellä on jopa neuroottinen suhtautuminen ruokaan. Suurin osa ihmisistä täyttää päiväkirjaa omasta mielestään hyvin – totuus on toinen. Ravitsemusterapeutti tietää, että kaikilla meillä on taipumus kaunistella syömisiämme. Ruoista ja juomista raportoidaan tutkitusti 15–40 prosenttia todellisia määriä vähemmän.

”Vääristely on inhimillistä – me ravitsemusterapeutitkin aliraportoimme syömisemme. Juttelemalla alkaa tulla esiin totuus, kunhan luottamus löytyy”, Laatikainen kertoo. ”Jokaisen ruokavaliosta löytyy jotain hyvää, siitä aloitamme keskustelun. Minun tehtäväni ei ole syyllistää tai ripittää.”

Päiväkirja kertoo syömisten sisällön ja määrät, sekä arjen rytmin

Ruokapäiväkirja on monelle hyvin henkilökohtainen projekti. Ravitsemusterapeutti saattaa saada pitkän selityssaatteen, että miksi nyt on syöty niin kuin on. Lapset sitä, puoliso tätä, ja kun työpaikallakin tarjoillaan liikaa palaveripullia. ”Tykkään näistä selityksistä, haluan kuulla millaista asiakkaan arki on”, Reijo Laatikainen sanoo. ”Esimerkiksi lapsiperheissä mennään ymmärrettävästi myös lasten ehdoilla. Silloin asiakkaan ruokavaliosta tehdään niin hyvä kuin voidaan. Ei ruokaa voi erottaa muusta elämästä.”

Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, ravintoterapeutin vastaanotolla jutellaan myös muista arjen osasista: nukkumisesta, työstä ja sen luonteesta, liikunnasta ja ruokaan liittyvästä historiasta. Ihmiset eivät tiedosta riittävästi, että esimerkiksi huono uni vaikuttaa syömiseen.

”Tykkään näistä selityksistä, haluan kuulla millaista asiakkaan arki on."

Ensimmäiseksi ravitsemusterapeutti tekee ravintopäiväkirjasta yleisiä havaintoja saaduista ravintoaineista. Suomalaisille tuttuja haasteita ovat liian vähäinen folaatin, d-vitamiinin tai kuitujen saaminen. Proteiinin pieni määrä taas on yllättävän usein ylipainon kanssa kampailevien ongelma. Proteiinit pitävät nälän kaukana, ja ilman niitä tulee syötyä turhaan monenlaista muuta.

Päiväkirja kertoo myös ruoan määrän ja syömisen rytmin. ”Suomalaisten suurin ongelma on liian isot annoskoot. Santsikierros unohdetaan helposti kertoa ruokapäiväkirjassa. Vuorokauden rytmissä aterioiden keskinäinen suhde on väärä. Aamupala on turhan kevyt, iltapäivän välipalaa ei ole ja illalla syöminen räjähtää käsiin”, Laatikainen kertoo havainnoistaan. Hän ei kuitenkaan ehdota samaa kaavaa kaikille. Joku voi pärjätä pienelläkin aamiaisella, ja jos arjessa ei ole vaivoja, asiasta on turha tehdä numeroa.

Ravitsemusterapeutin tehtävä on tarjota konkreettista ja yksilöllistä apua. Tavoitteet asetetaan aina asiakkaan lähtökohdista, tarvittaessa pienin askelin eteenpäin. Eikä syömisestä pidä tulla elämää suurempaa asiaa. Vain ravitsemusterapeutin tehtävä on pohtia ruokahommia päivät pitkät.

 

Teksti: Laura Grönqvist

Aava ravintopäiväkirja

Lue lisää ravitsemusterapiasta: Ravitsemusterapeutti auttaa kaikessa mikä liittyy vatsaan, ruokailuun ja ravintoon

Kokeile ruokapäiväkirjan pitämistä ja tulosta tästä: Aavan ravintopäiväkirjan pohja