Refluksitauti eli mahan sisällön nousu ruokatorveen

refluksitauti
Jatkuva närästys ja suussa maistuu karvas neste? Refluksitauti on tukala mutta hyvin yleinen vaiva. Lääkärikeskus Aavan vastaava gastroenterologi Jari Koskenpato kertoo, miten hoidat närästystä kotikonstein, mistä tunnistat refluksitaudin ja milloin tarvitset lääkärin apua.  
FacebookTwitterLinkedIn

Närästys – miltä se tuntuu ja mistä se johtuu? 

Närästys tuntuu poltteluna rintalastan takana. Suussa saattaa maistua karvas neste.  

Närästys johtuu siitä, että ruokatorven ja mahalaukun välissä sijaitseva sulkijalihas on turhan väljä, joten ruokaa on päässyt palaamaan mahahalukusta takaisin ruokatorveen.  

Närästys riesana?

Refluksitaudin oireet – eli tarkoittaako närästys refluksitautia?  

Jos kärsit närästyksestä silloin tällöin esimerkiksi herkuttelun jälkeen, pärjäät luultavasti ilman reseptiä saatavalla närästyslääkkeellä. Yli puolet aikuisista kertoo, että välillä närästää.  

Refluksitaudista puhutaan silloin, kun närästys toistuu säännöllisesti, esimerkiksi viikoittain tai päivittäin. Refluksitautia on monen asteista, ja närästys on refluksitaudin pääasiallinen oire.  

Milloin lääkäriin? 

  • Jos närästys vaivaa viikoittain.  
  • Jos olet yli 50-vuotias, etkä ole aiemmin kärsinyt toistuvasta närästyksestä.  
  • Jos sinulla on verioksennuksia tai tummia tai verisiä ulosteita. 
  • Jos nieleminen on vaikeaa.  

Miten refluksitauti todetaan? Mitä vastaanotolla tapahtuu? 

Refluksitauti todetaan usein oireiden perusteella.  

Lääkäri voi tehdä myös mahalaukun tähystyksen. Tähystyksellä nähdään, miten huonossa kunnossa ruokatorvi on, onko siellä solumuutoksia tai ahtaumia ja ovatko äänihuulet kärsineet.  

Refluksitaudin tasoa voidaan erikoistapauksessa mitata myös pH-mittauksella. Laitteella saadaan selville, kuinka paljon mahalaukun hapanta sisältöä nousee ruokatorveen.  

Joskus refluksitauti voi sekoittua muihin sairauksiin. Esimerkiksi voimakas, äkillinen rintakipu ei ole närästystä, vaan se voi kertoa sydäninfarktista. 

Refluksitaudin hoito? 

  • Närästystä hoidetaan elämäntapamuutosten lisäksi närästystä vähentävillä haponestolääkkeillä.  
  • Lääkäri voi myös kirjoittaa reseptin vahvemmille närästyslääkkeille, jotka salpaavat mahalaukun hapon tuotannon joksikin aikaa.  
  • Jos sulkijalihas on hyvin väljä, refluksitautiin voidaan harkita myös leikkausta. Leikkauksessa sulkijalihas kiristetään, eikä mahalaukun sisältö enää pääse ruokatorveen.  

Kenellä on riski saada refluksitauti? 

Väljä sulkijalihas voi johtua geeneistäsi, etkä silloin voi sille mitään. Joillain ihmisillä se vain on löysempi kuin toisilla.  

Sulkijalihas voi myös löystyä, jos vatsaontelon paine nousee esimerkiksi ylipainon takia tai raskauden aikana. Refluksitauti jää toisinaan vaivaamaan myös raskauden jälkeen. 

Onko refluksitauti vaarallinen? 

Lievä refluksitauti ei ole vaarallinen, eikä sitä tarvitse hoitaa.  

Sen sijaan vaikea refluksitauti heikentää elämänlaatua, kun koko ajan närästää. Lisäksi se voi syövyttää ruokatorven limakalvon rikki, mistä voi seurata verenvuotoa. 

Refluksitauti voi myös tuhota hampaiden kiillettä, käheyttää äänen ja aiheuttaa astmaoireita.  

Jos refluksitauti jäytää ruokatorvea tarpeeksi kauan, ruokatorvi voi kaventua. Silloin nieleminen vaikeutuu. Pitkään jatkuva ruokatorven tulehdus altistaa myös ruokatorvisyövälle.  

Närästyksen hoito – Näin torjut närästystä kotikonstein 

  • Ajoittaista närästystä voi hoitaa haponestolääkkeillä, joita saat apteekista ilman reseptiä. Niitä ei kuitenkaan kannata käyttää säännöllisesti ilman lääkärin ohjeistusta, sillä ne voivat liian isoina annoksina esimerkiksi heikentää ravinteiden imeytymistä.  
  • Jos olet ylipainoinen, laihduttaminen on tehokas keino vähentää närästystä.  
  • Sängynpäädyn korottaminen voi auttaa. Silloin mahan sisältö ei nouse nukkuessasi ruokatorveen yhtä helposti kuin muuten. Vältä myös iltasyömistä.  
  • Tulinen ruoka, tupakointi ja alkoholi ärsyttävät vereslihalla olevaa ruokatorvea. Siksi niiden välttäminen voi auttaa. Myös kahvi saattaa pahentaa närästystä.  
  • Suklaa ja rasvainen ruoka väljentävät sulkijalihasta, ja verenpainelääkkeistä kalsiumsalpaajat tekevät samoin. Siksi ne pahentavat närästystä. 
  • Ruoka kannattaa pureskella huolellisesti. Ylensyönti ja ahmiminen lisäävät ruoan takaisin virtausta mahalaukusta ruokatorveen.  
  • Myös stressi on pahasta, sillä se lisää hapon eritystä.  

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan vastaava gastroenterologi Jari Koskenpato.