Nenä vuotaa ja silmät kutisevat? Tunnista siitepölyallergian oireet

Julkaistu 23.4.2019

Kurja olosi saattaakin johtua siitepölyallergiasta eikä flunssasta. Lääkärikeskus Aavan keuhkolääkäri Eeva-Maija Nieminen neuvoo, miten siitepölyallergia tunnistetaan, miten hoidat sitä kotikonstein ja miksi siitepölyallergiasta kärsivien on hyvä keskustella ensin lääkärin kanssa.  

Lepän ja pähkinäpensaan kukinta aloittaa siitepölykauden maalis-huhtikuussa. Sen jälkeen Suomessa kukkii eniten siitepölyoireita aiheuttava koivu. Keskikesällä vuorossa ovat heinät, joista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Useita allergisia kiusaava pujo alkaa kukkia heinäkuun puolen välin jälkeen.

Allergikon tärkein apukeino on siitepölytiedotteet, joissa kerrotaan kukintojen ajankohdasta sekä siitepölyn määrästä. Oireiden ajankohta ja vahvuus riippuvat ilmassa olevan siitepölyn määrästä.

Tarvitsetko allergialääkkeesi reseptin uusimisen?

Varaa aika yleislääkärin etävastaanotolle

Siitepölyallergia vai flunssa? Mistä siitepölyallergian tunnistaa? 

Nuha, aivastelu ja silmien kutina ovat siitepölyallergian tavallisimpia oireita. Joskus allergiaoireet voivat muistuttaa flunssaa, mutta siitepölyallergiasta puuttuvat flunssalle tyypilliset kuume ja kurkkukipu. Allergiset iho-oireet johtuvat yleensä jostain muusta kuin siitepölystä.

Joillekuille siitepölyallergia aiheuttaa myös astmaoireita kuten hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista.  

Jos oireet helpottavat sateen jälkeen ja toistuvat joka kevät suunnilleen samaan aikaan, kyse on mitä todennäköisemmin siitepölyallergiasta.

Joskus siitepölyallergiasta kärsivillä on myös ristiallergia, eli he voivat saada allergiaoireita myös muista aineista. Esimerkiksi koivuallergikko voi saada oireita myös omenasta ja raaoista juureksista.  

Jos et tiedä, mille siitepölylle olet allerginen, katso Norkko.fi-palvelun ajankohtaisesta siitepölytiedotteesta, mitä siitepölyä kotiseudullasi on ilmassa juuri nyt.

Voiko siitepölyallergia alkaa aikuisena? 

Kyllä, siitepölyallergia voi puhjeta minkä ikäisenä tahansa. Tavallisimmin se kuitenkin alkaa lapsena tai teini-iän kynnyksellä. 

Koska ja miten aloitan allergialääkityksen? Miten hoidan allergiaa?

Kun tietää mille on allerginen, pystyy suunnittelemaan hoidon ja lääkityksen. Apteekista saa reseptivapaana lähes kaikkia allergialääkkeitä, mutta pienissä erissä. Lääkkeissä on toistensa sukulaisaineita, mutta ne voivat tehota eri tavoin eri ihmisillä. Kannattaa siis kokeilla muutamaa valmistetta, jotta löytyy itselle sopiva. Toimivan lääkkeen löydyttyä lääkäri voi kirjoittaa lääkkeestä reseptin, jolla saa isomman määrän lääkettä kerralla.

On kuitenkin hyvä muistaa, että oireiden määrä ei kerro pelkästään lääkkeen tehosta. Allergeenin määrä ilmassa vähentää ja lisää oireita.

Tehokkain hoitomuoto siitepölyallergian aiheuttamiin nenäoireisiin on kortisonia sisältävä nenäsumute. Nenäsumutetta tulee käyttää päivittäin, ja sen teho alkaa vasta muutaman päivän kuluttua hoidon aloittamisesta. Myös antihistamiinia sisältävästä nenäsuihkeesta voi saada avun nenäoireisiin.  

Jos allergian oireena on silmien kutina, antihistamiinia tai kromoglikaattia sisältävät silmätipat helpottavat oloa. 

Jokavuotisista allergiaoireista kärsiville tärkeintä on ennakointi. Ei kannata odottaa oireiden alkamista. Varmista siis, että kaapistasi löytyy tutut ja toimivat lääkkeet. Muista käyttää lääkkeitä koko siitepölykauden ajan, vaikka oireet olisivat välillä lievempiä.

Tarvitsetko allergialääkkeesi reseptin uusimisen? Se hoituu kätevästi puhelimitse yleislääkärin etävastaanotolla tai ilman ajanvarausta Lääkäri-chatissä. Tutustu palveluun tarkemmin tai siirry Lääkäri-chattiin.

Varaa aika yleislääkärin etävastaanotolle

Milloin kannattaa varata aika lääkärille? 

Lääkärille kannattaa varata aika, jos oireesi ovat uusia etkä ole varma, onko kyse siitepölyallergiasta. Lääkäri voi ohjata tarvittaessa allergiatesteihin, joista selviää, mille siitepölylle olet allerginen. Tällöin siitepölykauteen on helpompi varautua ja aloittaa lääkitys hyvissä ajoin ennen kukinta-aikaa. 

Vastaanotolle kannattaa tulla myös silloin, jos allergiaoireesi eivät helpota apteekista saatavilla valmisteilla tai et löydä itsellesi sopivaa valmistetta. Lääkäri auttaa sopivan lääkityksen valinnassa ja voi tarvittaessa määrätä käsikauppavalmisteita vahvempia lääkkeitä. Jotkut allergikot tarvitsevat siitepölyaikaan myös astmalääkkeitä hillitsemään hengitysoireita. 

Kysy lääkäriltä neuvoa – varaa aika tästä. 

Kenelle allergian siedätyshoitoa suositellaan? 

Jos allergiaoireet ovat lääkityksestä huolimatta erityisen voimakkaat ja haittaavat elämänlaatua selvästi, on syytä harkita siedätyshoitoa.

Siedätyshoidossa henkilö altistetaan säännöllisesti pienille määrille allergeeneja joko pistämällä tai suun kautta otettavilla tableteilla. Ajan myötä allergeenien määrää nostetaan. Siedätyshoito kestää noin kolme vuotta.  

Siedätyshoito ei paranna allergiaa kokonaan, mutta monilla oireet vähenevät sen verran, ettei lääkehoitoa välttämättä tarvita enää ollenkaan.  

Mitä muita apukeinoja siitepölyallergian hoitoon on? 

Kokeile näitä vinkkejä, kun siitepölykausi on pahimmillaan:

  • Älä kuivaa pyykkejä tai tuuleta petivaatteita ulkona.
  • Riisu ulkovaatteet eteisessä.
  • Pese hiukset ennen nukkumaanmenoa
  • Huuhtele nenän limakalvot nenäkannulla.
  • Vältä lenkkeilyä pahimpaan siitepölyaikaan. 
  • Hanki siitepölysuodattimet ikkunoihin. 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan keuhkolääkäri Eeva-Maija Nieminen.

 

Aava siitepölyallergia

Haluatko uusia reseptin kätevästi ilman ajanvarausta? Kokeile Lääkäri-chatia!

Chat-vastaanotolla lääkäri hoitaa oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä reseptilääkkeitä oirekuvauksen ja valokuvien perusteella. Tutustu palveluun tarkemmin tai siirry Lääkäri-chatiin.

Siirry Lääkäri-chatiin

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.