Nivelkipua, särkyä ja jäykkyyttä? Näin helpotat nivelrikon oireita

Julkaistu 25.11.2021

Nivelrikko on siitä kurja vaiva, ettei siihen ei ole parannuskeinoa. Onneksi sen oireita voi kuitenkin helpottaa. Liikunnan lisäksi kipua ja jäykkyyttä voidaan lievittää muinkin tavoin. Lääkärikeskus Aavan ortopedian erikoislääkäri Reijo Paukku kertoo, miten nivelrikon kanssa eletään ja miten nivelrikkoa hoidetaan.

Nivelrikko – mikä se on?

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Sen perimmäistä syytä ei tiedetä.

Nivelrikko voi tulla mihin tahansa niveleen, mutta yleisimmin se kehittyy polveen tai lonkkaan. Myös isovarpaan tyvinivelen nivelrikko on ikääntyvillä yleinen.

Nivelrikossa koko nivel sairastuu. Se aiheuttaa muutoksia nivelrustossa, luussa, nivelkapselissa ja sen ympärillä olevissa kudoksissa.

Nivelrikon oireet?

  • Nivelrikon ensimmäinen oire on usein jäykkyys liikkeelle lähtiessä. Alkujäykkyys menee ohi, kun sinnikkäästi jatkaa liikkumista.
  • Tavallinen oire on myös nivelkipu, joka iskee pitkään liikkuessa.
  • Kun nivelrikko etenee, niveltä voi särkeä myös rasituksen jälkeen levossa.
  • Pidemmälle edenneenä nivelrikko aiheuttaa niveliin liikerajoituksia.
  • Nivelrikko on hitaasti etenevä ja aaltoileva sairaus, jossa on välillä parempia ja välillä huonompia jaksoja hoidosta huolimatta.
  • Oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Yhdellä voi olla nivelsärkyä kerran viikossa, toisella nivelturvotusta ja kipua kerran vuodessa.

Nivelrikon vaikutus arkeen?

Jos nivelrikko on paha, liikkumisesta voi tulla hankalaa. Nivel saattaa olla niin kipeä, että kävely on vaikeaa, eikä epätasaisessa maastossa pysty liikkumaan. Silloin keppi tai kyynärsauvat saattavat olla tarpeen.

Toinen ikävä oire on leposärky. Se saattaa yltyä kovaksi ja pahimmillaan häiritä nukahtamista.

Nivelrikkoon ei ole parannuskeinoa, mutta onneksi sen oireita voi helpottaa monin tavoin.

Nivelrikko – milloin lääkäriin?

Hae apua, jos nivelrikko alkaa rajoittaa elämääsi ja suorituskykysi laskee, etkä esimerkiksi pysty enää kävelemään kivutta pitkiä matkoja. 

Varaa aika ortopedian erikoislääkärille. Hän on erikoistunut tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon.

Varaa aika Lääkärikeskus Aavan ortopedille tästä.

Miten nivelrikko diagnosoidaan?

  • Lääkäri voi usein todeta nivelrikon pitkälti potilaan kertomien oireiden perusteella. Lisäksi hän tutkii oireilevan nivelen. Esimerkiksi polven nivelrikossa polvi ei usein ojennu täysin suoraksi. Sen muoto voi myös muuttua, sillä sen nivelpintojen reunoille voi kehittyä niin sanottuja luuvalleja.
  • Nivelrikko voidaan varmistaa röntgenkuvauksella. Magneettikuvaus näyttää nivelruston muutokset varhaisemmassa vaiheessa kuin röntgen.
  • Joskus nivelrikko voi myös paljastua tulehdukselliseksi nivelsairaudeksi, kuten reumaksi tai niveltulehdukseksi. Nämä ovat kuitenkin paljon nivelrikkoa harvinaisempia ja varmistuvat yleensä laboratoriotutkimuksilla.

Nivelrikon syyt?

  • Ikä altistaa nivelrikolle. Alle 45-vuotiailla nivelrikkoa ei juurikaan ole, mutta vanhemmiten se lisääntyy selvästi. Esimerkiksi 6574-vuotiaista naisista lähes joka viidennellä on polvissa nivelrikkoa.
  • Perimällä on jonkin verran vaikutusta nivelrikkoon.
  • Tapaturmista johtuvat nivelvammat ja murtumat altistavat nivelrikolle. Erityisesti nivelkierukoiden poistoleikkaukset lisäävät polven nivelrikon riskiä.
  • Ylipaino kuormittaa etenkin polvi- ja lonkkaniveliä ja on nivelrikon iso riskitekijä ja pahentaja. Jos ylipainoa on kertynyt, niin laihdutus siis kannattaa.

Nivelrikon ehkäisy?

  • Paras tapa ehkäistä nivelrikkoa on pysyä normaalipainoisena ja liikkua säännöllisesti. Liikunta tekee hyvää nivelille, sillä nivelruston ominaisuudet paranevat, kun sitä kuormitetaan sopivasti. Erityisen tärkeää liikunta on lapsena ja nuorena, kun nivelet vielä kehittyvät.
  • Vakavia nivelvammoja kannattaa välttää, mikäli haluaa pitää nivelensä terveenä.

Nivelrikko ja liikunta – täytyykö liikkua kivusta huolimatta?

Jos nivel on oikein ärtynyt, ota hetken aikaa rauhallisesti, mutta älä jää pitkäksi aikaa laakereille lepäämään. Kipua ei pidä pelästyä, vaan liikkuminen kannattaa – särystä huolimatta.

Myös fysioterapialla voidaan parantaa nivelen liikkuvuutta ja siten vähentää oireita, vaikkei se itse nivelsairautta parannakaan.

Nivelrikkoiselle sopivat liikuntalajit?

Suositeltavia liikuntamuotoja ovat kävely, uinti, pyöräily ja vesijuoksu. Niissä niveleen ei kohdistu voimakkaita iskuja tai vääntöä.

Mikään liikunta ei kuitenkaan ole kiellettyä! Jos nautit pallopeleistä, niin nivelrikko ei estä niiden harrastamista. Pääasia on, että liikut säännöllisesti.

Nivelrikko ja lääkkeet?

  • Suun kautta otettava särkylääke hellittää nivelkipua. Turvallisin särkylääke on parasetamoli. Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, tepsivät myös, mutta niitä ei pidä käyttää pitkään ilman lääkärin ohjetta.
  • Myös kipeään kohtaan levitettävä kipuvoide auttaa nivelsärkyyn.
  • Kortisonia ja hyaluronaattia voidaan pistää niveleen lääkärin vastaanotolla. Kortisoni auttaa erityisen hyvin nivelturvotukseen. Hyaluronaatti on kuin nivelen voiteluöljyä, jota on luonnostaan nivelrustossa ja nivelnesteessä. Se voi parantaa nivelen toimintakykyä ja vähentää rasituksen aiheuttamaa kipeytymistä.

Tekonivelleikkaus – milloin se voi olla hyvä ratkaisu?

Leikkaushoidosta voi saada apua, kun muut konstit eivät enää tepsi.

Lonkka- ja polvinivel voidaan korvata tekonivelillä, ja jalkaterien ja käsien pieniä niveliä voidaan jäykistää.

Tekonivelleikkausta ei kuitenkaan kannata tehdä turhan aikaisin, sillä tekonivel hieman kuluu ajan mittaan. Nuorelle ihmiselle asennettu tekonivel voi siksi vaatia vuosien päästä uusintaleikkauksen, jossa osia nivelestä vaihdetaan.

Nivelrikkoisen polven tähystysleikkauksista on tehottomina luovuttu kokonaan viime vuosina.

Varaa aika Lääkärikeskus Aavan ortopedille tästä.
 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan ortopedian, kirurgian ja traumatologian erikoislääkäri, lastenortopedi Reijo Paukku.

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.