Onko mielenterveyspoissaoloista tullut organisaatioiden "uusi normaali"?

Julkaistu 13.12.2019

Sanoista tekoihin suomalaisen mielenterveyden parhaaksi

Julkisuudessa keskustellaan suomalaisten mielenterveyspoissaolojen kasvusta. Mielenterveyspoissaolot ovat monessa asiantuntijaorganisaatiossa nousseet yleisimmäksi sairauspoissaolojen syyksi. Huolensa asiasta ovat esittäneet eläkevakuuttajat ja poliitikot. Työnantajat ja työterveyshuolto ovat kommentoineet asiaa niukalti.  

Tavallisen mielenterveyspoissaolon (masennus tai ahdistus) keskimääräinen kesto on 30—60 päivää, mikä tarkoittaa yritykselle vähintään 10 000—20 000 euron välittömiä menetyksiä. Näiden kustannusten lisäksi tulevat mahdolliset työkyvyttömyysriskiin liittyvät taloudelliset uhat. Luulisi, että näistä syistä työnantajat etsisivät kuumeisesti keinoja mielenterveyspoissaolojen vähentämiseksi. Monessa yrityksessä tyydytään kuitenkin tähän “uuteen normaaliin”. 

Mitä meidän sitten tulisi tehdä? Mielenterveyspoissaolojen vähentäminen vaatii työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistoimintaa. Tarvittavat investoinnit ovat pieniä suhteessa saavutettavaan hyötyyn. 

Kaikki lähtee johtamisesta ja esimiesten tukemisesta

Hyvä johtaminen ennaltaehkäisee mielenterveyspoissaoloja ja lyhentää niiden kestoa. Työntekijöiden hyvinvointia vahvistavia johtamistapoja on useita. Esimerkkeinä motivoiva johtaminen, yksilöllinen valmentava johtaminen ja itseohjautuvuuteen perustuvat johtamismallit. Työterveyshuolto voi tukea hyvää johtamista laadukkailla työpaikkaselvityksillä. Aavassa on käytössä mm. Aivotyö toimivaksi ja Parempi Työyhteisö -työkalut sekä Virta-indeksi. Näillä menetelmillä löydemme hyvinvointijohtamisen painopistealueet.

Työterveyshuollon asiantuntijat osaavat myös kouluttaa esimiehiä hyvinvointia tukevaan johtamiseen. Varhaisen tuen mallin mukainen aito toiminta ja työhön paluumallit vähentävät tutkitusti poissaoloja. Erityisen tärkeänä pidetään esimiehen ja työntekijän yhteydenpitoa poissaolon aikana. Esimiehen tulee antaa työntekijän toipua rauhassa, mutta samalla hän luo varmuuden, että paluuvaiheessa organisaatiossa tehdään kaikki, jottei vastaava toistu.  

Lyhytterapeuttinen työskentely, joka meillä kulkee nimellä Vatupassi, sekä erilaiset räätälöitävät yksilö- ja ryhmävalmennukset ennaltaehkäisevät poissaoloja ja lyhentävät poissaoloja. Vaikutukset ovat kiistattomia.  

Puhumalla ja ihmettelemällä tuloksia ei synny. Ei myöskään yhteiskunnallisilla julistuksilla. Me yhdessä pystymme muuttamaan tilanteen työpaikoilla. Otetaan tämä yhteiseksi haasteeksi ja ryhdytään toimeen suomalaisen työn ja suomalaisten parhaaksi! 

Timo Vänttinen
Ylilääkäri, työterveyshuollon liiketoiminta

Aavan työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttinen

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.