Pätkitty lomakin palauttaa, kun lomaviikon käyttää virkistävästi

Julkaistu 19.7.2018

”Kun alkukesästä pidetty lomaviikko on jo palauttanut, seuraavan loman voi käyttää voimavarojen kohottamiseen”, sanoo Aavan työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttinen. Vuosiloman voikin hyvin pitää pätkissä. Lomalla palauttaa parhaiten mielekäs tekeminen, joka eroaa omasta työstä.

Monipuolinenkin työ kuluttaa. Siksi loma on tärkeää terveydelle ja etenkin henkiselle hyvinvoinnille. Lomalla pääsemme palautumaan ja rentoutumaan.

Aiemmin on puhuttu pitkän yhtäjaksoisen loman puolesta, mutta viime aikoina työterveyden asiantuntijoilta on kuulunut toista näkemystä: pätkitty vuosiloma onkin hyvä.

Jokaisella on toki omat tilanteensa ja mieltymyksensä, mutta tutkimustiedon perusteella kesäloman jaksottaminen yhteen pitkään ja lyhyempiin jaksoihin voisi olla monelle hyvä vaihtoehto.

”Kun alkukesästä pidetty lomaviikko on jo palauttanut, seuraavan loman voi käyttää voimavarojen kohottamiseen”, sanoo Aavan työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttinen.

Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan loman vaikutus haihtuu suhteellisen nopeasti, kuukaudessa tai parissa. Pitkä loma palauttaa hyvin, mutta seuraavaa lomaa saa odottaa kauan.

Toisaalta, kerralla on hyvä lomailla vähintään pari viikkoa. Tutkimusten mukaan hyvinvointi paranee keskimäärin kahdeksan päivän ajan loman alettua. Tämän jälkeen jaksaa ryhtyä itselle mieluisiin asioihin, joita palautumiseen tarvitaan levon lisäksi.

”Minulle kaksi viikkoa on tauko ja kolme viikkoa lomaminimi”, Vänttinen sanoo.

Arjen palautuminen on lomaa tärkeämpää

Sekä tavanomainen stressi että totaalinen loppuun palaminen ovat kaikenikäisten ongelmia. Burnout voi tulla jopa nuorille, reippaille juuri työelämään tulleille.

”Nuorilla aikuisilla on vähemmän elämänkokemuksen kautta hankittuja keinoja stressin hallintaan. Kova työstressi, riittämättömät hallintakeinot ja korkea sisäinen vaatimustaso ovat huono yhtälö. Työnantajan tehtävänä on estää tällaisen tilanteen synty ja sen ilmaantuessa puuttua siihen välittömästi”, Vänttinen sanoo.

Tavallisesta stressistä palautumiseen vaikuttavat stressin määrä ja kesto, ihmisen omat voimavarat, terveydentila ja arjessa palautuminen.

”Oman kokemukseni mukaan ihminen palautuu samassa ajassa kuin hän on ollut kovassa stressissä. Jos henkilö on ollut kovassa työstressissä kahdeksan tuntia, palautuminen kestää kahdeksan tuntia palauttavassa ympäristössä. Jos kova työstressi on kestänyt kuusi kuukautta, myös palautuminen kestää kuusi kuukautta palauttavassa ympäristössä”, Vänttinen sanoo.

Työpäivien jälkeen ja työpäivien aikanakin tulisi olla palautumisen hetkiä. Arjen palauttavat olot, kuten riittävä lepo sekä ajatusten irrottaminen työstä, ovat terveydelle paljon tärkeämpiä kuin vuosiloma.

Jos ei malta levätä, stressihormonit kohottavat verenpainetta ja nostavat sydämen sykettä ja verensokeria. Palautumisen puute häiritsee aivotoimintaa, lihasten toipumista, vastustuskykyä ja ennen kaikkea mielenterveyttä.

Virkistääkö lomasi todella?

Sen lisäksi, että lomailee, on tärkeä käyttää lomansa virkistävästi.

Monella on lomalla voimavaroja ja aikaa tehdä terveellisiä valintoja. Arjen kiireissä tulee syötyä huonosti ja luistettua liikunnasta, mutta lomalla ehtii kokkailla, ulkoilla, treenata ja käydä kulttuuriharrastuksissa.

”Suomessa lomaillaan usein kesällä ja kesäinen ilmasto tekee hyvää iholle, D-vitamiinivarastoille ja mielenterveydelle. Kesäisin suomalaisten paino putoaa ja kolesteroliarvot paranevat”, Vänttinen sanoo.

Vänttisen mukaan lomaa voi hahmotella etukäteen, mutta lukujärjestysmäisyyttä kannattaa välttää. Maisemanvaihdos on hyväksi, jos matkalla ei koe tarvetta suorittaa.

Löhöilykin palauttaa, kunhan ei jää pyörittelemään työasioita. Osa lomailijoista ei malta pysyä kokonaan erossa töistä tai ainakin selailee välillä sähköpostejaan. Vänttisen mukaan se on ongelma lähinnä silloin, jos on pakko olla tavoitettavissa.

”Toki vaikka sen tekisi omasta halustaan, on riskinä se, että sähköpostissa on jotain ikävää, joka vaikuttaa loppulomaan. Ongelma ei niinkään ole sähköpostien lukemisessa tai niihin vastaamisessa vaan siinä, minkälaisille viesteille itsensä altistaa.”

Parhaiten lomalla palauttaa mielekäs tekeminen, joka eroaa omasta työstä. Tietotyön tekijä voi nauttia pihahommista, raskasta fyysistä työtä tekevä kulttuuriharrastuksista.

 

Aava lomailu

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.