Ravinto on tärkeää, mutta elämä ei saa pyöriä ruoan ympärillä

Ravitsemukseen liittyvät yleisimmät haasteet liittyvät epätasaiseen ateriarytmiin ja sokeriherkutteluun. Toisten elämää taas määrittää liian ehdoton ruokavalio.

Jokaisella meistä on omalainen suhde ruokaan. Keskivertokansalaista ei ole syömisen suhteen olemassa, mutta ääripäiden välillä ero on valtava. Yhdelle ravinto on lähes merkityksetön asia, ja toisen elämä pyörii ruoan ympärillä. Länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa syömisen tarkkailu ja hallinta menevät helposti yli. Kun elämä tai mieli tuntuu muuten kaoottiselta, syntyy tarve hallita konkreettisia valintoja – joskus liian tiukkapipoisesti.

”Syöminen voi olla ainoa asia, joka on omissa käsissä. Tarkkaan määritellyllä ruokavaliolla tavoitellaan hyvää, mutta lopulta ehdottomuus voi määrittää koko elämää. Jos ravintohypetys menee yli, syömisellä kontrolloidaan jotain ihan muuta kuin fyysistä olotilaa”, Aavan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen sanoo.

Toki ruokailu on suuressa roolissa arjessamme. Ravitsemusterapeutti näkee, että koko elämä kietoutuu sen ympärille. Elämänhallinta, työt, uni, arjen rytmi ja jaksaminen liittyvät kaikki syömiseen – tai syöminen liittyy niihin. Laatikaisen luona käy usein asiakkaita, joiden tarina alkaa siitä, että elämä on ollut jo pitkää mahdotonta. On murheita tai stressiä, ja haasteet sekä mieliala heijastuvat ruokailuun.

Epäsäännöllinen syöminen on suomalaisten suuri haaste

Ravitsemusterapeutti auttaa ihmisiä monenlaisissa tilanteissa, mutta tietyt haasteet ovat suomalaisille erityisen yleisiä.

Painonpudottaja syö liian vähän. Ravitsemusterapeutin vastaanotolta haetaan usein apua painonpudotukseen. Yleinen lähtökohta on se, että 40–60-vuotias nainen haluaa laihtua, muttei onnistu. Vastaanotolla saattaa selvitä, että asiakas syökin liian vähän, ja kroppa sinnittelee säästöliekillä.

Ateriarytmi on epäsäännöllinen. Jos aamupala jää väliin tai on olematon, lounasaikaan mennessä nälkä on kasvanut järjettömäksi. Lounaalla vedetään sitten koko rahalla, vaikka keskivertonaiselle riittäisi n. 500 kalorin lounas ja miehelle 600 kalorin annos. Kun lounaalla syö liikaa, vatsa on täynnä pitkään ja välipala jää väliin. Illalla taas on kamala nälkä ja erilaiset mieliteot vetävät kohti keittiötä. Ei kannata totuttaa itseään siihen, että päivään kuuluu kaksi isoa ateriaa. Parempi on syödä 3-5 tunnin välein kohtuullisesti.

Sokeririippuvuus. Makeat herkut säännöllisesti kulutettuna lisäävät omaa haluttavuuttaan, eli koukuttavat. Sokerin runsas käyttö on lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja mahdollisesti sydäntautien ja syövän riskitekijä. Sokeri on osa monen ihmisen päivää. Herkuilla paikataan aterioita, piristetään väsymystilaa, fiilistellään mukavaa hetkeä tai turrutetaan tunteita. Vain harva ihminen myöntää rehellisesti kuinka paljon sokeria kuluu. Sokerista eroon pääsy lähtee muun syömisen korjaamisesta, terveellisempien vaihtoehtojen valinnasta sekä koko elämänhallinnan parantamisesta.

Sosiaalinen tuki muutokseen puuttuu. Perheillä ja pariskunnilla on usein melko yhtenäinen ruokavalio ja -rytmi. Jos yksi haluaa muutoksen, se onnistuu parhaiten kun puoliso on mukana projektissa. Sosiaalisen tuen merkitys on suuri, ja taloudessa on hyvä sopia yhteiset säännöt kappien täydentämiseen. Vaikka itsellä ei olisi paino-ongelmia, karkkikaupan voi kiertää toisen vuoksi.

Onnistujia yhdistää rehellinen itsetutkiskelu

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen seuraa painonpudotusta tavoittelevia ihmisiä yleensä pidemmän aikaa. Yksi piirre leimaa laihdutuksessa onnistujia, ja se tulee usein esiin jo ensimmäisellä vastaanottokerralla.

”Itsensä auki paljastavien ihmisten kanssa on helpompi päästä tavoitteeseen kuin niiden, jotka koko ajan vähän piilottelevat ja kaunistelevat. Jos asiakas saa muutoksen kuulostamaan helpolta ja vakuuttelee yli-innokkaasti, että hyvin menee, alan hieman ajatella onko aika oikea painonpudotukseen. Onnistujia yhdistää rehellinen itsetutkiskelu, mutta myös armollisuus. Jämäkkä saa olla, mutta ei liian tiukka”, Laatikainen sanoo.

Painonpudotus vaatii oikean mielentilan ja motivaation, mutta myös suotuisat olosuhteet, jotka tukevat projektia. Ravitsemusterapeutin kanssa voidaan pohtia myös mikä on oikea hetki painonpudotukselle.

Elämäntapamuutoksessa roolipeli on turhaa. Asiantuntija ei tuomitse, vaan ymmärtää kokonaisuuden paremmin kuin kukaan muu. Ravitsemusterapeutti haluaa auttaa ja pystyy siihen, kun asiakas on rehellinen – ennen kaikkea itselleen.

 

teksti: Laura Grönqvist