Tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes

kakkostyypin
Kakkostyypin diabetes on sikäli kavala, että hoitamattomana se altistaa useille sairauksille. Moni suomalainen sairastaa diabetesta tietämättään, sillä diabetes saattaa olla pitkään oireeton. Lääkärikeskus Aavan sisätautien erikoislääkäri, diabetologi ja ylilääkäri Ari Aimolahti kertoo, mistä kakkostyypin diabeteksen voi tunnistaa, kenen kannattaa havahtua ja miten diabetesta hoidetaan.
FacebookTwitterLinkedIn

Tyypin 2 diabeteksen oireet ja varoitusmerkit?

Tyypin 2 diabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jossa verensokeri nousee liikaa.

Se on hyvin yleinen sairaus varsinkin yli 50-vuotiailla. Diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista – ja moni heistä tietämättään, sillä tauti voi olla vuosia täysin oireeton. Diabetes antaa kuitenkin varoitusmerkkejä itsestään.

Saatat sairastaa tyypin 2 diabetesta, jos:

  1. Sinulla on keskivartalolihavuutta. Silloin vyötärönympärys on naisilla yli 90 senttimetriä ja miehillä yli 100 senttimetriä.
  2. Painoindeksisi on yli 27. Noin 90 prosenttia sairastuneista on ylipainoisia. Ylipaino lisää kehon matala-asteista tulehdusta ja huonontaa insuliiniherkkyyttä. Lisäksi se aiheuttaa häiriötä moniin sisäelimiin. Näiden muutosten tähden verensokeri nousee.
  3. Sinulla on ollut raskausdiabetes. Se altistaa kakkostyypin diabetekselle.
  4. Liikut vähän tai et lainkaan. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä eli tasaa verensokeria. Liikkumattomuus lisää myös lihomisen riskiä.
  5. Syöt paljon vähäkuituisia hiilihydraatteja eli vaaleaa leipää, leivonnaisia ja sokeria. Kuidut pitävät verensokerin tasaisempana.
  6. Tupakoit. Tupakan nikotiini vähentää insuliiniherkkyyttä eli nostaa verensokeria.
  7. Olet ollut pitkään stressaantunut. Stressi voi nostaa verensokeria.
  8. Onko sinulla korkeat veren triglyseridit, uniapnea, rasvamaksa, verenpainetauti tai vain vähän hyvää HDL-kolesterolia? Nämä merkit kertovat metabolisesta oireyhtymästä, ja kakkostyypin diabetes on usein osa sitä. Metaboliselle oireyhtymälle altistaa keskivartalolihavuus.
  9. Toisella tai molemmilla vanhemmillasi on kakkostyypin diabetes. Sairaus on vahvasti perinnöllinen. Mikäli toisella vanhemmallasi on se, riskisi sairastua on 40 prosenttia. Jos molemmilla, riski on 70 prosenttia. Voit siis sairastua perimäsi tähden, vaikka olisit normaalipainoinen.

Hoitamattoman diabeteksen oireet?

Jos 2 tyypin diabetes on pitkään hoitamatta, oireita alkaa tulla. Silloin:

  • ruokailun jälkeen ramaisee helposti
  • pissahätä vaivaa usein
  • tekee mieli juoda paljon
  • lopulta alkaa laihtua

Mihin tyypin 2 diabetes voi johtaa?

Jos epäilet sairastavasi tyypin 2 diabetesta, kannattaa tulla tutkituttamaan asia. Mikäli tyypin 2 diabetesta ei hoideta ajoissa, se voi nimittäin johtaa muihin vakaviin sairauksiin:

  • Riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa. Myös aivojen verenkierto voi häiriintyä.
  • Näkö on vaarassa, sillä silmien verkkokalvosairauden riski suurenee.
  • Jalat voivat haavautua ja niiden tunto heiketä, sillä verenkierto ja raajojen hermojen toiminta voivat häiriintyä.
  • Munuaiset joutuvat koville, ja saatat sairastua munuaissairauteen.
  • Jos olet mies, erektiosi on vaarassa. Erektiohäiriö on hyvin tyypillinen kakkostyypin diabeetikoilla.
  • Muisti saattaa kärsiä, ja vanhuusiän muistisairauksien riski kasvaa.

Milloin lääkäriin?

Varaa aika lääkäriltä, jos asia mietityttää, olet ylipainoinen, keskivartalolihava, sinulla on ollut raskausdiabetes, vanhempasi ovat kakkostyypin diabeetikkoja, sinulla on ruokailun jälkeistä väsymystä, sinua pissattaa usein tai jatkuva jano vaivaa.

Epäilen diabetesta – kenelle varaan ajan?

Aika kannattaa varata ensisijaisesti sisätautien erikoislääkäriltä tai diabetologilta.

Myös työterveyslääkäri tai yleislääkäri osaa auttaa hoidon alkuun.

Miten tyypin 2 diabetes todetaan?

  • Ensin lääkäri keskustelee kanssasi ja kartoittaa riskisi: onko sinulla oireita, ylipainoa, suuri vyötärönympärys, perinnöllistä taipumusta sairastua tai metabolisen oireyhtymän muita tekijöitä.
  • Diagnoosi varmistetaan verikokeella.
  • Välillä riittää paastosokeriarvojen ottaminen. Silloin verikoe otetaan yön yli jatkuneen paaston jälkeen. Jos arvo on yli 7 millimoolia litrassa, sairastat kakkostyypin diabetesta.
  • Sinulle voidaan tehdä myös sokerirasitustesti. Siinä otetaan ensin paastosokeriarvo. Sen jälkeen juot sokerilientä ja odotat kaksi tuntia, jolloin otetaan jälleen sokeriarvot. Testi kertoo, nostaako sokeriliemi verensokeriasi yli 11 millimoolia litrassa tasolle. Jos nostaa, sinulla on tyypin 2 diabetes.

Tyypin 2 diabeteksen hoito?

Tärkeintä on laittaa elämäntavat kuntoon. Se tarkoittaa:

  • Painonpudotusta. Yleensä viiden prosentin laihtuminen riittää. Laihdutuksen tukena voidaan käyttää myös lääkettä tai leikkausta.
  • Lisää liikuntaa. Se pitää verensokerin tasaisempana.
  • Vaaleiden viljojen vaihtamista kuitupitoisiin sekä leivonnaisten, valkoisen leivän ja sokerin välttämistä.
  • Jos rasva-arvosi ovat huonot, vaihda kovat rasvat pehmeisiin rasvoihin.
  • Lisäksi tyypin 2 diabetesta hoidetaan alkuvaiheessa metformiini-lääkkeellä. Se parantaa insuliiniherkkyyttä eli laskee verensokeria. Tarvittaessa voidaan käyttää myös lääkeyhdistelmiä.

Diabeteksen seuranta?

Diabeteksen seuranta on tärkeää. Meillä Lääkärikeskus Aavassa et jää yksin, vaan sinulle tehdään seurantasuunnitelma. Siinä otetaan uudet verikokeet muutaman kuukauden tai vuoden välein tilanteestasi riippuen.

Tarpeen mukaan seuraamme myös silmien verkkokalvojen vointia ja munuaisten ja jalkojen kuntoa sekä valtimoiden toimintaa.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan sisätautien erikoislääkäri, diabetologi ja ylilääkäri Ari Aimolahti.

Artikkelit ja tiedotteet
diabetes Viisi väittämää diabeteksesta – oikein vai väärin?
Diabetekseen, jota ennen kutsuttiin sokeritaudiksi, liittyy vahvoja uskomuksia ja kansan parissa liikkuvia myyttejä. Osa niistä on oikein, osalla taas ei ole lääketieteellistä perää. Aavan sisätautien erikoislääkäri ja diabetologi Ari Aimolahti vastaa yleisimpiin diabetesmyytteihin oikein tai väärin.
Lue lisää
uniapnea Kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa – Tunnistatko nämä uniapnean oireet?
Jos heräilet öisin, torkahtelet päivisin ja olet jatkuvasti väsynyt tai ärtynyt, saatat kärsiä uniapneasta. Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Aatsinki kertoo, mistä uniapnean tunnistaa ja miksi se kannattaa hoitaa.
Lue lisää
keski-ikä Keski-ikäisen miehen 5 yleistä vaivaa – tunnista oireet ja hoida oikein
Vatsa kasvaa, erektio heikkenee ja öisin täytyy ravata vessassa? Kun ikää karttuu, vaivatkin lisääntyvät. Aavan sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti kertoo, millaisiin oireisiin kannattaa puuttua, milloin on syytä mennä lääkäriin ja miten keski-ikäisen miehen kannattaa huolehtia terveydestään.
Lue lisää