Viisi väittämää diabeteksesta - oikein vai väärin?

Julkaistu 18.4.2018

Diabetekseen, jota ennen kutsuttiin sokeritaudiksi, liittyy vahvoja uskomuksia ja kansan parissa liikkuvia myyttejä. Osa niistä on oikein, osalla taas ei ole lääketieteellistä perää.

Aavan ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri ja diabetologi Ari Aimolahti vastaa yleisimpiin diabetesmyytteihin oikein tai väärin.

Diabetes on aina itseaiheutettu - VÄÄRIN

Tyypin 2 diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus. Jos toisella vanhemmalla on diabetes, mahdollisuus saada sairaus on 40 %. Jos molemmat vanhemmat sairastavat, riski kasvaa jopa 70 prosenttiin. Sairaus ei siis ole täysin itseaiheutettu, vanhempiaan kun ei kukaan voi valita.

Mutta. Omilla elintavoilla voi vaikuttaa suuresti diabetesriskiin. Etenkin ylipainolla on merkittävä yhteys diabetekseen. Keskivartalolihavuus, liikkumattomuus, liiallinen istuminen, runsas alkoholinkäyttö, stressi ja masennus lisäävät riskiä sairastua. Geneettisesti alttiilla ihmisillä myös tupakointi ja kuiduton ruokavalio voivat edistää diabeteksen puhkeamista. Jos suvun ”geeniarvonnassa” on käynyt huonosti, pitää olla erityisen tarkka elintapojen suhteen.

Silloinkaan, kun suvussa ei ole diabetesta, ihminen ei ole täysin suojassa sairaudelta. Kansantaudit kuten diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit syntyvät geeniperimän, ympäristötekijöiden, elämäntapojen ja sattuman yhteisvaikutuksesta.

Lue lisää Aavan MBO- ja Diabetesklinikasta

Kakkostyypin diabetes on ylipainoisten sairaus - OIKEIN

Jopa 95 prosenttia kakkostyypin diabetekseen sairastuvista on ylipainoisia ja vyötärölihavia. Kun lääkäri toteaa normaalipainoisella 2. tyypin diabeteksen, kyseessä on lähes aina sairauden muu harvinaisempi alatyyppi. Diabetes-riski lisääntyy, kun painoindeksi nousee yli 27–28. Esimerkiksi 180-senttisellä miehellä tämä tarkoittaa yli 90 kilon painoa.

Lapsilla ja nuorilla yleisimmin todettavalla 1. tyypin diabeteksella taas ei ole mitään tekemistä painon kanssa. Sen sijaan on huolestuttavaa, että lapsilla – yleensä hyvin ylipainoisilla – todetaan nykyään myös kakkostyypin diabetesta. Aikuisten tehtävä on huolehtia lasten elintavoista eli siitä, että ruokavalio pysyy terveellisenä ja lapsi liikkuu.

Diabetes voi olla vähäoireinen – OIKEIN

Kakkostyypin diabeteksessa varsinkin alkuvaihe voi olla lähes oireeton. Valitettavaa tässä on se, että kun potilas kokee olevansa terve, hän ei välttämättä sitoudu hoitoon ja elintapojensa korjaukseen. Jos diabetesta ei hoida, tauti voi johtaa liitännäissairauksiin, jotka heikentävät elämänlaatua. Tällaisia ovat mm. sepelvaltimotauti, aivohalvaus, munuaisten vajaatoiminta, silmän verkkokalvosairaus ja hermomuutokset.

Miten sairaus tulee sitten esiin? Yleensä kakkostyypin diabeteksesta herää epäilys ylipainon ja keskivartalolihavuuden myötä. Terveystarkastukseen liittyvissä laboratoriokokeissa mitataan aina verensokeri, joka paljastaa taudin. Myös potilailta, joilla on ollut sydän- tai aivotapahtuma, selvitetään aina diabetes. Jopa 60 prosentilta infarktin saaneista löytyy myös sokeriaineenvaihdunnan häiriö. 2. tyypin diabetes yhdistyykin vahvasti sydän- ja verisuonitauteihin.

Diabeetikko ei saa syödä sokeria - VÄÄRIN

Jokainen voi herkutella silloin tällöin ja kohtuudella. Totaalikieltäytyminen tekisi herkuista psykologisesti turhan houkuttelevia. MUTTA. Diabeetikon tulee välttää ruokavaliossaan höttöhiilareita kuten sokeria, pullaa ja vaaleaa viljaa.

Ykköstyypin diabeetikko arvioi herkutellessaan annoksen hiilihydraatit ja pistää oikean määrän ateriainsuliinia. Kakkostyypin diabeetikot taas käyttävät harvoin insuliinia, joten heidän on pidettävä ruokavaliosta tiukemmin huolta. Suurin syy ruokavalion tarkkailuun on kuitenkin ylipaino. Höttöhiilareissa on turhia kaloreita, eikä juurikaan ravintoarvoa.

Diabeteksesta ei voi parantua – OIKEIN

Ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus, josta ei voi parantua. Kakkostyypin diabeteksen taas voi saada remissioon, eli piileväksi, parantamalla merkittävästi elintapojaan ja kuntoaan. Kun potilas ottaa sairauden alkuvaiheessa elämäntaparemontin asiakseen, eli pudottaa painoa ja lisää liikuntaa, verensokerit voivat normalisoitua. Diagnoosi pysyy kuitenkin ennallaan, koska sairaus voi aktivoitua myöhemmin. Myös lihavuusleikkauksella voidaan saada alkuvaiheen diabetes piileväksi.

Epäiletkö diabetesta? Varaa aika Aavan sisätautilääkärille.

 

Aava diabetes ja ylipaino

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.