Ahdistus – mistä sen tunnistaa?
Ahdistus on yleinen tunne, ja lähes jokainen kokee sitä joskus elämässään. Yleensä se liittyy pelkoon. Ahdistus voi olla ohimenevä, hetkellinen tunne. Toisinaan se voi kestää päiviä, viikkoja tai kuukausia.
- Ahdistusta voi aiheuttaa selkeä uhka – yhtä lailla vastaan kävelevä karhu kuin työpaikan yt:t.
- Se voi myös kohdistua tiettyyn tilanteeseen, kuten korkeisiin tai ahtaisiin paikkoihin tai sosiaaliseen kanssakäymiseen.
- Usein pelon kohde on kuitenkin tiedostamaton. Silloin ihminen ennakoi vaaraa, muttei oikein tiedä, mistä pelko johtuu.
- Jos ahdistus on jatkuva seuralainen, se alkaa usein laskea elämänlaatua ja toimintakykyä. Tällöin kyseessä on ahdistuneisuushäiriö, johon kannattaa hakea apua.
Ahdistuksen oireet?
Ahdistus aiheuttaa monenlaista haittaa. Siitä voi seurata:
- keskittymisvaikeuksia
- unihäiriöitä
- jatkuvaa huolta
- levottomuutta sekä vaikeuksia rauhoittua tai olla aloillaan
- pelon, kauhun tai paniikin tunteita
- lamautuminen ahdistavassa tilanteessa
- pakko-oireita
Ahdistus voi tuntua myös fyysisinä oireina, kuten:
- puristavana tunteena rinnalla
- sydämen tykytyksenä
- hikoiluna
- pahoinvointina ja vatsavaivoina
- tukehtumisen tunteena
- hengenahdistuksena
Ahdistus saattaa ottaa vallan mielestä ja estää ajattelemasta järkevästi ja toimimasta normaalisti. Se voi saada välttelemään ahdistavia tilanteita ja näin rajoittaa elämää.
Jos ahdistus jatkuu pitkään ja aiheuttaa myös unihäiriöitä, mieli saattaa alkaa vähitellen masentua. Siksi on tärkeää, ettei ahdistuksen kanssa jää taistelemaan yksin. Apua on tarjolla.
Ahdistuskohtaus – mikä se on?
Joskus ahdistuskohtaus iskee yllättäen ja äkillisesti. Silloin puhutaan paniikkikohtauksesta. Ahdistuskohtauksen merkkejä ovat:
- epämiellyttävä ja pelottava tunne, joka syntyy muutamassa minuutissa ennakoimattomasti tilanteissa, joihin ei yleensä liity pelkoa tai huolta
- voimakkaat fyysiset oireet, kuten sydämen tykyttely, hengenahdistus, pahoinvointi, hikoilu, tukehtumisen tunne, pyörryttävä olo ja kuoleman pelko
Ahdistuskohtauksen iskiessä on hyvä rauhoitella itseään esimerkiksi keskittymällä tasapainoiseen ja rauhalliseen hengitykseen sekä ympäristön yksityiskohtiin, kuten näyteikkunan sisältöön, kännykän viestiin tai valokuvaan.
Ahdistus – syyt?
Pitkittynyt ahdistus ei yleensä johdu vain yhdestä asiasta, vaan usein taustalla on monen tekijän summa.
- Kuormittava elämäntilanne voi olla ahdistuksen taustalla. Tällainen voi olla vaikkapa iso elämänmuutos, työ- tai opiskelupaineet, stressi tai esimerkiksi koronapandemia ja sen aiheuttama eristyneisyys.
- Geneettisillä tekijöillä on osansa paletissa. Ne selittävät ahdistuneisuushäiriöiden sairastumisriskistä 30–60 prosenttia. Jos suvussa on ahdistuneisuushäiriötä, siitä ei kuitenkaan kannata huolestua: geenit yksin eivät sairastuta.
- Kasvuympäristö ja elämänkokemukset vaikuttavat nekin ahdistuksen syntyyn. Jos kotona on ollut murheen tai huolen sävyttämä ilmapiiri, on joutunut koulukiusatuksi tai muuten kaltoinkohdelluksi, saattaa ahdistua helpommin kuin jos on kasvanut vakaassa ja turvallisessa ympäristössä.
- Päihteiden käyttö ja tupakointi voivat suurentaa ahdistuneisuushäiriön riskiä. Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivistä 20–40 prosentilla on elinaikanaan samanaikainen päihdeongelma. Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä 30–40 prosenttia tupakoi päivittäin.
- Fyysiset sairaudet, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön häiriöt, syöpä, Parkinsonin tauti ja keuhkoahtaumatauti voivat altistaa ahdistukselle ja ahdistuneisuushäiriölle.
- Myös raskaus ja synnytys nostavat ahdistuneisuusoireilun riskiä.
Ahdistaa – milloin lääkäriin?
Ahdistukseen on hyvä hakea apua matalalla kynnyksellä. Jos ahdistuneisuus heikentää omaa hyvinvointia ja toimintakykyä, kannattaa viimeistään hakeutua avun pariin. Ahdistuneisuushäiriöstä voi parantua, eikä sen pidä antaa viedä iloa elämästä.
- Ensimmäinen aika kannattaa usein varata yleislääkärille tai työterveyslääkärille. Hän kartoittaa myös mahdolliset fyysiset tekijät ahdistuksen taustalla. Sen jälkeen he ohjaavat tarpeen mukaan psykologille tai psykiatrian erikoislääkärille.
- Voit varata ajan suoraan myös psykologille tai psykiatrian erikoislääkärille.
Ahdistuksen hoito?
Ahdistuksen hoidossa yhdistetään erilaisia hoitomuotoja sen mukaan, millaisia oireita ja ongelmia se aiheuttaa.
- Itsehoito, eli hyvät elämäntavat, päihteettömyys ja mielenhallintakeinojen opettelu, ovat tärkeä osa hoitoa. Ne auttavat suitsimaan ahdistusta.
- Erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot, kuten psykoedukaatio eli koulutuksellinen terapia, lyhytterapia, ryhmäterapia, psykoterapia ja nettiterapia auttavat käsittelemään ahdistusta. Terapiassa voidaan työstää ahdistuksen taustoja ja opetella mielen joustavuutta sekä uusia ajattelumalleja, joiden avulla ahdistus helpottaa.
- Lääkehoidolla voidaan myös tehokkaasti hoitaa ahdistushäiriöitä. Lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti masennuslääkkeitä. Ahdistuksen alkuvaiheessa apua voi saada myös rauhoittavista lääkkeistä. Niitä määrätään kuitenkin vain lyhyeksi ajaksi, sillä ne saattavat aiheuttaa riippuvuutta. Usein lääkehoito yhdistetään muuhun hoitoon.
Ahdistuneisuus vaivaa – millaiset elämäntavat voisivat auttaa?
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus: kun keho voi huonosti, se saattaa vaikuttaa mieleen ja toisinpäin. Siksi ahdistusta hoidetaan monin eri keinoin, myös hyvillä elämäntavoilla.
- Puhuminen auttaa aina. Puhua voi ammattilaiselle, ystävälle tai puolisolle, riippuen siitä, millainen oma tilanne on.
- Stressiä on hyvä suitsia, mikäli mahdollista. Siinä voivat auttaa esimerkiksi hengitysharjoitukset, metsäkävelyt tai netistä löytyvät rentoutusharjoitukset. On hyvä myös miettiä, vaatiiko itseltään liikoja töissä tai elämässä yleensä ja aiheuttaako se stressiä. Itseään voi opettaa armollisemmaksi.
- Uni auttaa jaksamaan ja liian vähäiset unet kuormittavat. Nukkumisesta ei kannata tinkiä, ja uniongelmiin on hyvä hakea apua.
- Liikunta auttaa purkamaan niin stressiä kuin ahdistusta. Liikkumattomuus suurentaa monien sairauksien riskiä ja saattaa lisätä myös ahdistusta.
- Päihteitä kannattaa välttää, sillä ne ovat ahdistuksen riskitekijä.
- Painon pitäminen kurissa on hyvä teko niin kehoa kuin mieltä kohtaan. Ylipaino altistaa kansansairauksille ja saattaa viedä voimia. Silloin ei aina jaksa liikkua eikä pitää itsestään huolta, ja ahdistuskin voi syntyä helpommin.
- Monipuolinen ravinto auttaa pysymään terveenä ja ehkäisee myös sairauksia, jotka voivat vaikuttaa ahdistukseen. On tärkeää syödä oikeassa suhteessa kulutukseensa nähden: liian runsas ja liian vähäinen syöminen ovat kumpikin haitallisia kehon ja mielen hyvinvoinnille.
Miten ahdistunutta läheistä voi auttaa?
Jos läheinen vaikuttaa ahdistuneelta, on tärkeää kysyä hänen vointiaan ja tukea, kuunnella tai ohjata avun pariin.
Häntä voi myös pyytää mukaan vaikkapa kävelylle tai kahville sekä kuulostella hienotunteisesti ja varovaisesti, mikä hänen tilanteensa on.
Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan psykiatrian erikoislääkäri, vastuupsykiatri ja psykoterapeutti Tarja Seuri.
