Fysiatri auttaa kivusta kärsiviä

selkäkipu
Tuskastuttaako fibromyalgia tai pitkittynyt alaselkäkipu? Onko migreeni tai niskakipu vaivannut oudon kauan? Jos krooninen kipu tai pitkään kestänyt särky haittaa arkea ja työntekoa, varaa aika fysiatrille. Joskus jo yksi käyntikerta voi tuoda helpotuksen.
FacebookTwitterLinkedIn

Kun kipu ei ota hellittääkseen, vaikeat kysymykset alkavat vaivata mieltä. Miten kipua voi kestää? Pääsenkö vielä joskus takaisin töihin tai harrastusten pariin? Loppuuko kipu koskaan?

Kun kipu piinaa, moni löytää avun fysiatrilta. Fysiatri on kivun hoitoon erikoistunut lääkäri, joka tekee parhaansa sekä lievittääkseen kipua että vastatakseen näihin kysymyksiin. Fysiatri hoitaa työssään ihmisiä, jotka kärsivät pitkään jatkuneesta ja päivittäistä elämää häiritsevästä kivusta.

Usein kipu liittyy tuki- ja liikuntaelimiin: lihaksiin, luihin, rankaan, niveliin tai nivelsiteisiin ja jänteisiin. Kroonisesta kivusta puhutaan silloin, jos yli kolme kuukautta kestänyt kipu ei hellitä tai alkaa tauon jälkeen vaivata uudelleen.

Yleisin fysiatrin vastaanotolle tuova vaiva on alaselän kipu, jonka vuoksi joka kahdeksas suomalainen on sivussa työelämästä. Myös esimerkiksi niskajumit, polven tai lonkan nivelrikko, olkapään ärtynyt jänne voivat aiheuttaa pitkäaikaista kipua. Fysiatrin vastaanotolle tuo usein myös krooninen kipu-uupumusoireyhtymä fibromyalgia, jossa lihaksissa, jänteissä ja nivelissä tuntuu jatkuvaa kipua ja arkuutta.

Mitä fysiatrin vastaanotolla tapahtuu ja miten kroonistunutta kipua hoidetaan?

Ensin fysiatri selvittää, mistä kipu johtuu. Tämän pohjalta voidaan kartoittaa keinoja kivun lievittämiseen. Hoitokeinoja fysiatrilla on käytössään paljon, sillä fysiatri työskentelee yhdessä esimerkiksi fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien ja psykologien kanssa.

Useimmiten kroonista kipua hoidetaan lääkkeillä. Lievemmän kivun kanssa voi pärjätä parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Kova kipu voi vaatia opioideja eli keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä. Joskus hoitoon ei tarvita lääkkeitä, vaan esimerkiksi nivelkulumasta johtuva kipu saattaa taittua nivelrikon hoitoon tarkoitetulla ravintolisällä.

Lääkkeiden lisäksi fysiatri voi hoitaa kipua muun muassa akupunktiolla. Fysioterapian puolelta esimerkiksi faskiamanipulaatio eli lihaskalvojen käsittely on tehokas keino rasituksessa tuntuvaan kipuun ja jumitukseen sekä toisinaan myös lihaskramppeihin. Joskus jo yksi hoitokerta voi helpottaa pitkään jatkunutta kipua.

Vanhojen ja hyviksi havaittujen keinojen rinnalla kokeillaan myös uusia. Esimerkiksi botoxista on saatu hyviä kokemuksia pitkäaikaisen, vaikean migreenin hoidossa. Jos vaikeisiin kiputiloihin ei löydy helpotusta kipulääkkeistä, voivat lääkekannabiksen sisältämät kannabinoidit auttaa.

Hyvä hoito, harrastukset ja ihmissuhteet – mikä merkitys mielialalla on pitkittyneen kivun hoidossa?

Yksittäisten hoitokeinojen lisäksi myös sillä on merkitystä, kuka hoitoa antaa. Yksi tärkeimmistä asioista kroonisen kivun hoidossa on hyvä potilas–lääkäri-suhde. Jos henkilökemiat eivät toimi, suuri osa kivun hoidon tehosta voi kadota.

Kivun hoito on ennen kaikkea yhteispeliä, jossa oma aktiivisuus on isossa roolissa. On tärkeää, että kivun kanssa elävä sitoutuu saamaansa hoitosuunnitelmaan ja noudattaa fysiatrin neuvoja siitä, miten kipua voi hoitaa kotioloissa.

Esimerkiksi avantouinnista tai muusta kylmähoidosta on usein apua, sillä ne vaikuttavat kivun kokemukseen ja tuntemiseen. Yleensä myös liikunta on hyvä lääke. Jos kipu estää juoksemasta tai kävelemästä, voi kokeilla pyöräilyä tai uintia. Jos jonkin mukavan asian tekeminen vie mukanaan niin, että kivun voi hetkeksi unohtaa, kannattaa sitäkin hyödyntää omana kivunhoitokeinonaan.

Pitkään jatkunut kipu voi vetää mielen matalaksi tai hermon kireälle. Siksi on tärkeää, että pystyt kivun keskellä ajattelemaan positiivisesti, löydät elämästäsi valoisia asioita ja hakeudut ihmisten seuraan. Jos kipu valtaa elämän, voi fysiatri ohjata sinut psykologille, joka auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan kipua.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan fysiatri Seppo Mäenpää.

Artikkelit ja tiedotteet
urheiluvammat

Urheiluvammat ja leikkaushoito – milloin leikkausta tarvitaan?

Kun polvi vääntyy rinteessä, nilkka nyrjähtää polkujuoksussa pahasti tai olkapää menee tatamilla sijoiltaan, saattaa edessä olla leikkaushoito. Millaisia riskejä urheiluvamman leikkaukseen liittyy? Miten pitkään täytyy pysyä poissa lenkkipoluilta? Ja korjaantuuko raaja enää entiselleen? Lääkärikeskus Aavan ortopedi vastaa useimmin esitettyihin kysymyksiin urheiluvammojen leikkauksista.
Lue lisää
ortopedi

Ortopedi, fysiatri vai liikuntalääkäri – kenelle varaan ajan?

Äkillinen polvikipu iski tai nilkka venähti? Niska niin jumissa, että näkö sumenee? Rasitusvamman jälkeen takaisin juoksupolulle? Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistunut lääkäri osaa auttaa. Näillä Lääkärikeskus Aavan vinkeillä tunnistat, onko vaivasi paras asiantuntija ortopedi, fysiatri vai liikuntalääkäri.
Lue lisää
liikuntavammat

Liikkujan 5 yleisintä vaivaa – milloin on aika mennä lääkäriin?

Nilkka nyrjähti sulkapallokentällä tai sääri on kipeä juoksulenkin jälkeen? Liikuntavamma voi yllättää varovaisenkin kuntoilijan. Lääkärikeskus Aavan liikuntalääkäri neuvoo, miten hoidat tyypillisimmät liikuntavaivat kotikonstein ja milloin on aika käydä lääkärillä.
Lue lisää