

Kun kipu ei ota hellittääkseen, vaikeat kysymykset alkavat vaivata mieltä. Miten kipua voi kestää? Pääsenkö vielä joskus takaisin töihin tai harrastusten pariin? Loppuuko kipu koskaan?
Kun kipu piinaa, moni löytää avun fysiatrilta. Fysiatri on kivun hoitoon erikoistunut lääkäri, joka tekee parhaansa sekä lievittääkseen kipua että vastatakseen näihin kysymyksiin. Fysiatri hoitaa työssään ihmisiä, jotka kärsivät pitkään jatkuneesta ja päivittäistä elämää häiritsevästä kivusta.
Usein kipu liittyy tuki- ja liikuntaelimiin: lihaksiin, luihin, rankaan, niveliin tai nivelsiteisiin ja jänteisiin. Kroonisesta kivusta puhutaan silloin, jos yli kolme kuukautta kestänyt kipu ei hellitä tai alkaa tauon jälkeen vaivata uudelleen.
Yleisin fysiatrin vastaanotolle tuova vaiva on alaselän kipu, jonka vuoksi joka kahdeksas suomalainen on sivussa työelämästä. Myös esimerkiksi niskajumit, polven tai lonkan nivelrikko, olkapään ärtynyt jänne voivat aiheuttaa pitkäaikaista kipua. Fysiatrin vastaanotolle tuo usein myös krooninen kipu-uupumusoireyhtymä fibromyalgia, jossa lihaksissa, jänteissä ja nivelissä tuntuu jatkuvaa kipua ja arkuutta.
Ensin fysiatri selvittää, mistä kipu johtuu. Tämän pohjalta voidaan kartoittaa keinoja kivun lievittämiseen. Hoitokeinoja fysiatrilla on käytössään paljon, sillä fysiatri työskentelee yhdessä esimerkiksi fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien ja psykologien kanssa.
Useimmiten kroonista kipua hoidetaan lääkkeillä. Lievemmän kivun kanssa voi pärjätä parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Kova kipu voi vaatia opioideja eli keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä. Joskus hoitoon ei tarvita lääkkeitä, vaan esimerkiksi nivelkulumasta johtuva kipu saattaa taittua nivelrikon hoitoon tarkoitetulla ravintolisällä.
Lääkkeiden lisäksi fysiatri voi hoitaa kipua muun muassa akupunktiolla. Fysioterapian puolelta esimerkiksi faskiamanipulaatio eli lihaskalvojen käsittely on tehokas keino rasituksessa tuntuvaan kipuun ja jumitukseen sekä toisinaan myös lihaskramppeihin. Joskus jo yksi hoitokerta voi helpottaa pitkään jatkunutta kipua.
Vanhojen ja hyviksi havaittujen keinojen rinnalla kokeillaan myös uusia. Esimerkiksi botoxista on saatu hyviä kokemuksia pitkäaikaisen, vaikean migreenin hoidossa. Jos vaikeisiin kiputiloihin ei löydy helpotusta kipulääkkeistä, voivat lääkekannabiksen sisältämät kannabinoidit auttaa.
Yksittäisten hoitokeinojen lisäksi myös sillä on merkitystä, kuka hoitoa antaa. Yksi tärkeimmistä asioista kroonisen kivun hoidossa on hyvä potilas–lääkäri-suhde. Jos henkilökemiat eivät toimi, suuri osa kivun hoidon tehosta voi kadota.
Kivun hoito on ennen kaikkea yhteispeliä, jossa oma aktiivisuus on isossa roolissa. On tärkeää, että kivun kanssa elävä sitoutuu saamaansa hoitosuunnitelmaan ja noudattaa fysiatrin neuvoja siitä, miten kipua voi hoitaa kotioloissa.
Esimerkiksi avantouinnista tai muusta kylmähoidosta on usein apua, sillä ne vaikuttavat kivun kokemukseen ja tuntemiseen. Yleensä myös liikunta on hyvä lääke. Jos kipu estää juoksemasta tai kävelemästä, voi kokeilla pyöräilyä tai uintia. Jos jonkin mukavan asian tekeminen vie mukanaan niin, että kivun voi hetkeksi unohtaa, kannattaa sitäkin hyödyntää omana kivunhoitokeinonaan.
Pitkään jatkunut kipu voi vetää mielen matalaksi tai hermon kireälle. Siksi on tärkeää, että pystyt kivun keskellä ajattelemaan positiivisesti, löydät elämästäsi valoisia asioita ja hakeudut ihmisten seuraan. Jos kipu valtaa elämän, voi fysiatri ohjata sinut psykologille, joka auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan kipua.
Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan fysiatri Seppo Mäenpää.