Onko läheiselläsi Alzheimerin tauti? Neurologimme kertoo, mitä omaisen on hyvä ymmärtää

Alzheimerin ensioireet?

Alzheimerin tauti on muistisairaus. Sen tyypillisin ensioire on lähimuistin heikentyminen: uusien asioiden oppiminen vaikeutuu ja tuoreet tapahtumat eivät pysy muistissa.

Työmuisti toimii sairauden alussa vielä hyvin ja Alzheimerin tautiin sairastunut pystyy keskustelemaan normaalisti. Hetken päästä asiat kuitenkin unohtuvat.

Vanhojen asioiden muistaminen ei liioin tuota vaikeuksia Alzheimerin taudin alussa eikä välttämättä silloinkaan, kun tauti on edennyt pidemmälle.

Läheisen on hyvä ymmärtää, että Alzheimerin tautiin sairastunut ei itse yleensä tiedosta muistiongelmiaan. Läheiset kuitenkin huomaavat, että sairastunut ei muista äskettäin puhuttuja tai tehtyjä asioita enää muutaman tunnin päästä tai seuraavana päivänä.

Alzheimerin taudin oireet pahenevat taudin edetessä.

Millainen on Alzheimer-testi?

Alzheimerin tauti diagnosoidaan monen testin avulla:

• Ensimmäiseksi tehdään muistitestit. Ne ovat nopeita, lyhyitä, tiedollista aivotoimintaa mittaavia testejä. Mukana on testaaja, joka käy tehtäviä läpi testattavan kanssa. Tehtäville on pisterajat. Jos ne alittuvat, on seuraavaksi verikokeiden vuoro.
• Verikokeilla suljetaan pois muut sairaudet sekä vitamiininpuutokset, jotka voivat aiheuttaa muistiongelmia. Samalla selvitetään, ettei oireiden takaa löydy muuta selitystä, kuten uniongelmia, masennusta tai stressiä.
• Seuraavaksi aivot kuvannetaan joko magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla. Niistä nähdään, onko aivoissa muutoksia, jotka voivat kertoa Alzheimerin taudista.
• Selkäydinnesteestä tehtäviä tutkimuksia voidaan myös käyttää diagnoosin rakentamisessa. Tietyt merkkiaineet selkäydinnesteessä tukevat diagnoosia.

Mitä läheisen on hyvä tietää Alzheimerin taudista?

Kun lääkäri kertoo sairastuneelle Alzheimerin taudista ja sen hoidosta, on tärkeää, että lähiomainen tulee mukaan vastaanotolle. Sairastunut ei nimittäin välttämättä itse muista, mitä vastaanotolla käytiin läpi.

Alzheimerin tauti vaikuttaa laajasti koko perheeseen ja elämän järjestelyihin. Siksikin on hyvä, että omaiset ovat mukana.

Vastaanotolla perehdytään Alzheimerin taudin tavalliseen kulkuun, jotta läheiset tietävät, mitä vuosien kuluessa on todennäköisesti odotettavissa.

Alzheimerin varhaisessa vaiheessa käydään myös läpi sairastuneen hoitotahto, sillä myöhemmin hänen vointinsa voi heiketä niin, ettei hän enää pysty päättämään omista asioistaan.

Läheisten on hyvä tietää, että omaisille on tarjolla tukea. Alzheimeriin sairastuneen kanssa eläminen voi olla raskasta. Silloin kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä lääkäriin tai muistihoitajaan. Potilaalle voidaan järjestää myös tilapäistä hoitoa, jotta omaiset saavat välillä levätä.

Alzheimerin taudille on tyypillistä, että oireet vaihtelevat päivästä toiseen. Sairastuneelle voi siksi tulla välillä kirkkaita hetkiä. Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että sairastunut tarvitsee enemmän apua, kun tauti etenee.  

Onko Alzheimeriin lääke?

Alzheimerin tautiin ei ole sairautta hidastavaa lääkettä, mutta muistivaikeuksia voidaan lievittää lääkityksellä.

• Alzheimer-lääke aloitetaan yleensä pienellä annoksella. Se parantaa muistia ja vähentää käytösongelmia.
• Liikunta, terveellinen ravinto ja muiden sairauksien hyvä hoito voivat hidastaa taudin etenemistä.
• Alzheimerin tautiin on kehitetty ravintolisä. Sen on laadukkaissa tutkimuksissa havaittu hidastavan aivojen muistirakenteiden surkastumista. Oireita se ei kuitenkaan lievittänyt, vaan lisätutkimuksia tarvitaan.

Mitkä ovat Alzheimerin taudin vaiheet?

Alzheimerin tauti etenee hyvin yksilöllisesti. Keskimäärin elinaikaa on diagnoosin jälkeen 3–11 vuotta, mutta osalla sairaus etenee huomattavasti hitaammin.

• Alzheimerin tauti alkaa vaiheella, jossa aivoissa tapahtuu jo muutoksia, mutta oireita ei vielä seuraa.
• Seuraavassa vaiheessa sairastuneen muisti alkaa heikentyä, mutta hän pärjää silti vielä ilman apua ja suoriutuu arjen tehtävistä. Osalla ihmisistä Alzheimerin tauti ei etene tämän pidemmälle, eikä siis kehity varsinaiseksi dementiaksi.
• Dementian rajana pidetään sitä, että sairastunut tarvitsee apua selviytyäkseen arjessa. Vähitellen oireet pahenevat ja dementia muuttuu keskivaikeaksi ja sitten vaikeaksi.
• Kun Alzheimerin tauti etenee yhä pahemmaksi dementiaksi, muistiongelmien rinnalle tulee yleensä muitakin oireita. Sairastuneelle voi tulla toiminnanohjauksen vaikeuksia eli vaikeuksia laitteiden tai välineiden käytössä, hahmotusongelmia sekä käytöshäiriöitä, kuten ahdistusta, aggressiivisuutta ja vainoharhaisuutta.
• Alzheimerin taudin loppuvaiheessa sairastunut on useimmiten vuodepotilas, eikä pysty enää kommunikoimaan.

Mistä Alzheimerin tauti johtuu?

Alzheimerin tauti on yleisin hermoston rappeumasairaus.

On osin epäselvää, miksi Alzheimeria sairastavien hermosto rappeutuu. Se kuitenkin tiedetään, että kaikilla Alzheimer-potilailla on aivoissa amyloidikertymiä eli proteiinikasaumia.

Kun Alzheimerin tauti etenee, aivoalueet alkavat surkastua ja oireet pahenevat.  

Mitkä ovat Alzheimerin taudin riskitekijät?

• Korkea ikä on Alzheimerin taudin suurin riskitekijä. Alzheimeriin sairastutaan tyypillisesti yli 65-vuotiaana. Nuorempikin voi sairastua, mutta ikääntyessä riski kasvaa voimakkaasti ja kaksinkertaistuu aina viiden vuoden välein.
• Tietyt sairaudet ja passiivinen elämäntyyli ovat myös haitaksi: sydän- ja verisuonitaudit, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino ja vähäinen liikkuminen lisäävät Alzheimerin taudin riskiä ja kiihdyttävät sen etenemistä. Terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja liikakilojen välttäminen siis pienentävät riskiä.
• Huonokuntoiset hampaat ja suun tulehdukset nostavat nekin riskiä sairastua Alzheimeriin ja nopeuttavat taudin etenemistä. Todennäköisesti syy on tulehdustila, joka niistä seuraa elimistöön. Suun terveydestä kannattaakin pitää hyvää huolta.
• Myös geenit vaikuttavat Alzheimerin taudin riskiin. Joissain suvuissa voi olla harvinaisia geenimuutoksia, joihin liittyy korkea Alzheimerin taudin riski.

Koen, että oma muistini on heikentynyt – voiko se olla Alzheimerin tauti?

Jos ihminen on itse huolissaan muististaan, kyse on harvoin Alzheimerin taudista.

Samankaltaisia oireita voivat nimittäin aiheuttaa esimerkiksi liiallinen kuormitus, stressi, uniongelmat, masennus, vitamiinipuutokset, hormonihäiriöt ja jotkin lääkitykset.

Jos sinulla herää huoli läheisesi muistista, tilanne voi olla vakavampi. Silloin asia kannattaa selvittää.

Asiantuntijana Aavan neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans.