Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on yksilöllisesti etenevä sairaus, eikä se aina johda dementiaan. Oikeanlaisilla oireita lievittävillä hoidoilla sairastuneen arki voi jatkua hyvälaatuisena jopa kymmeniä vuosia.

• Mikä on Parkinsonin tauti?
• Parkinsonin tauti ensioireet
• Parkinsonin tauti oireet
• Parkinsonin tauti toteaminen
• Parkinsonin tauti hoito
• Parkinsonin tauti ennaltaehkäisy
• Varaa aika Aavaan

Mikä on Parkinsonin tauti?

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä ja toistaiseksi parantumaton neurologinen sairaus, joka rappeuttaa hermostoa ja vaikuttaa henkilön liikkeiden hallintaan. Tauti johtuu dopamiinia tuottavien hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta aivojen tyvitumakkeissa.

Välittäjäaine dopamiinia tarvitaan kehon eri osien monimutkaisten liikkeiden säätelyyn ja koordinointiin. Sen määrän vähentyessä ihmisen automaattisten ja tahdonalaisten liikkeiden säätely häiriintyy.

Parkinsonin tauti perinnöllisyys

Taudin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta perimä vaikuttaa sairastumisriskiin osittain. Noin 20 prosentilla potilaista on Parkinsonin tautia sairastavia sukulaisia. Tutkimusten mukaan myös ympäristötekijöillä ja suoliston mikrobiston muutoksilla saattaa olla rooli taudin kehittymisessä.

Parkinsonin tauti esiintyvyys

Parkinsonin tauti on tällä hetkellä nopeimmin lisääntyvä neurologinen sairaus. Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 16 000 ihmistä. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Yleistymisen tarkkaa syytä ei tiedetä. Parkinsonin tauti on muita yleisempi iäkkäillä, sillä se alkaa tyypillisesti 60–70-vuotiaana. Väestön ikääntyminen kuitenkin selittää yleistymistä vain osittain.

Parkinsonin tauti ennuste

Parkinsonin taudin eteneminen vaihtelee paljon, joten ennusteen tekeminen on vaikeaa. Sairastuneen oireet voivat muuttua paljonkin taudin edetessä ja tarvittava hoito muuttua.

Läheisen on hyvä ymmärtää, että elämä jatkuu Parkinsonin taudin diagnoosin jälkeenkin. Moni potilas elää taudin kanssa kymmeniä vuosia, ja hoidot auttavat tehokkaasti oireisiin.

Läheistä ja potilasta auttaa, kun sairastunutta hoitaa hyvä Parkinson-lääkäri, joka ymmärtää sairautta ja sen tuomia ongelmia. Myös fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja puheterapeutti auttavat hoidossa.

Parkinsonin tauti ensioireet

Parkinsonin taudin ensioireet voivat vaihdella suuresti henkilöstä toiseen, ja ne saattavat olla aluksi hienovaraisia ja vaikeasti havaittavissa. Jos alla mainitut ensioireet tai myöhemmin mainitut muut oireet saavat sinut epäilemään Parkinsonin tautia itselläsi tai läheiselläsi, aika kannattaa varata neurologille. Diagnoosin tekeminen ja hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa voivat parantaa potilaan elämänlaatua.

Parkinsonin tauti alkaa usein ns. varoitusoireilla eli ensioireilla, joiden tiedetään monesti edeltävän sairastumista. Näistä oireista tärkeimmät ovat:

• Unen aikainen huutaminen, lyöminen ja potkiminen: Jos puolisosi unet ovat muuttuneet tällä tavalla, kyseessä voi siis olla uhkaava Parkinsonin tauti.
• Hajuaistin heikentyminen
• Selittämätön ummetus
• Masennus ja ahdistuneisuus
• Kasvojen ilmeettömyys
• Pienentynyt käsiala
• Yläraajan vähentynyt heiluminen kävellessä

Edellä mainitut ensioireet ovat kuitenkin hyvin yleisiä, joten yksittäinen oire ei vielä kerro paljon. Jos oireita on useampia, Parkinsonin taudin riski alkaa nousta.

Parkinsonin tauti oireet

Parkinsonin taudin edetessä mukaan tulee vähitellen vuosien saatossa myös muita oireita. Sairauden etenemisvauhti on kuitenkin hyvin yksilöllinen. Tyypillisesti edetessään Parkinsonin taudin oireet voivat olla seuraavia:

• Lievät toispuoleiset liikehäiriöt: taudin alkuvaiheessa liikehäiriöt ovat tyypillisesti lievempiä ja näkyvät liikkeiden hidastumisena, lihasjäykkyytenä ja vapinana. Liikehäiriöt näkyvät alussa usein vain toisella kehonpuoliskolla. Toinen jalka voi esimerkiksi tuntua painavalta tai toinen käsi olla kipeä tai heilua vähemmän kuin toinen. Oireet tulevat hiipien, eikä niitä itse välttämättä alussa huomaa.
• Liikehäiriöiden voimistuminen: Taudin edetessä liikehäiriöt yleensä hiljalleen voimistuvat ja niitä tulee myös kehon toiselle puolelle. Kävely voi muuttua töpöttäväksi ja asento etukumaraksi. Tasapaino voi häiriintyä, mistä voi seurata kaatuilua.
• Näköhäiriöt
• Hahmottamisen ja toiminnan ohjauksen haasteet
• Psyykkiset oireet: Vuosien saatossa mukaan saattaa tulla harhoja ja harhaluuloja.
• Dementia: Toisilla Parkinsonin tauti kehittyy dementiaksi, muttei kaikilla. Dementia on kuitenkin vasta taudin myöhäisvaiheen oire.
• Muut oireet: Parkinsonin tautiin voi liittyä myös oireita, joita potilaan voi olla vaikea yhdistää sairauteen. Näitä ovat esimerkiksi ummetus, virtsarakon toimintahäiriöt ja verenpaineen heilahtelu. Niistä kannattaa kertoa lääkärille, sillä oireita voidaan helpottaa.

Parkinsonin tauti toteaminen

Parkinsonin taudille ei ole omaa testiä, vaan lääkäri tekee diagnoosin pääosin oireiden perusteella. Lääkäri kysyy potilaan motorisista ja ei-motorisista oireista sekä niiden vaikutuksesta päivittäiseen elämään.

Lääkäri tutkii potilaan myös fyysisesti arvioidakseen lihasjäykkyyttä, lepovapinaa ja liikkeiden hidastumista.

Parkinsonin tauti ei näy kuvissa aivomuutoksina, mutta pään kuvantamisella (aivojen magneettikuvaus) ja verikokeilla suljetaan pois muut mahdolliset sairaudet.

Joissakin tapauksissa lääkäri voi ohjata potilasta dopamiinikuvaukseen, mikä voi auttaa erottamaan Parkinsonin tautia muista sairauksista. Koska Parkinsonin tauti on progressiivinen sairaus, joka kehittyy vaiheittain ja hitaasti ajan myötä, diagnoosin saaminen voi joskus vaatia pidempiaikaista seurantaa ja oireiden kehityksen tarkkailua.

Parkinsonin tauti hoito

Parkinsonin taudin hoito on monipuolista ja keskittyy pääasiassa oireiden hallintaan, sillä tautia ei toistaiseksi voida parantaa. Hoidon suunnittelu on yksilöllistä ja se voi sisältää lääkkeitä, kuntoutusta sekä joissakin tapauksissa kirurgisia toimenpiteitä. Yleisimmät hoitomuodot Parkinsonin tautiin ovat:

• Lääkitys: Lääkityksen tavoitteena on lievittää oireita, erityisesti liittyen liikehallintaan. Yleisimmin käytetyt lääkitykset ovat:
  
  • Levodopa: Dopamiinin esiasteena aivoissa toimiva levodopa on yksi tehokkaimmista Parkinsonin taudin lääkehoidoista. Alkuvaiheessa levodopaa annetaan tablettimuotoisesti, edenneessä sairaudessa vaihtoehtona on suolensisäinen levodopainfuusio.
  • Dopamiiniagonistit: Agonistit jäljittelevät dopamiinin vaikutuksia aivoissa, lääkettä voidaan käyttää levodopan lisänä tai vaihtoehtona.
  • MAO-B-estäjät: Hidastavat dopamiinin hajoamista aivoissa, mikä voi auttaa parantamaan oireita.

• Kirurgiset toimenpiteet: Joissakin tapauksissa, erityisesti kun lääkehoito ei enää tarjoa riittävää oireiden hallintaa, voidaan harkita kirurgisia vaihtoehtoja, kuten:
  
  • Syväaivostimulaatio (DBS): Menetelmässä aivoihin asennetaan elektrodeja, jotka lähettävät sähköisiä impulssia tiettyihin aivojen osiin. Tämä voi auttaa vähentämään tilanvaihtelua ja vapinaa.

• Kuntoutus: Fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia ovat keskeisiä oireiden hallinnassa. Ne voivat auttaa parantamaan liikkuvuutta, tasapainoa, päivittäisten toimien suorittamista ja kommunikointikykyä.
• Elämäntapamuutokset ja itsehoito: Säännöllinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja riittävä lepo ovat tärkeitä oireiden hallinnassa. Jotkut potilaat hyötyvät myös tukiryhmistä ja psykologisesta tuesta.

Parkinsonin taudin hoito vaatii usein tiivistä yhteistyötä eri terveydenhuollon ammattilaisten välillä, jotta saavutetaan paras mahdollinen hoitovaste ja elämänlaatu. Aavassa on käytössä myös Parkinsonranneke, joka mittaa liikehäiriöitä. Sen avulla lääkäri voi selvittää, onko potilaan hoito tasapainossa.

Parkinsonin tauti ennaltaehkäisy

Omaa riskiään sairastua Parkinsonin tautiin voi pienentää elintavoilla:

• Liikkuminen vähentää hermoston rappeumasairauksien riskiä. Kannattaa siis lähteä liikkeelle!
• Kahvinjuonti ehkäisee Parkinsonin tautia. Syytä ei tiedetä, mutta näyttö on vahvaa.
• Välimeren ruokavalio näyttäisi alustavien tutkimusten mukaan suojaavan Parkinsonin taudilta. Syö siis paljon kasviksia ja suosi hyviä rasvoja, mutta nauti vain vähän punaista lihaa.
• Runsas antibioottien käyttö lisää riskiä sairastua Parkinsonin tautiin. Turhia antibioottikuureja on siis syytä vältellä.

Varaa aika Aavaan

Aavan neurologit ovat kokeneita Parkinsonin taudin diagnosoinnin ja hoidon asiantuntijoita. Varaa aika Aavan neurologille internetajanvarauksen kautta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.