Parkinsonin tauti – Nämä 7 asiaa läheisen on hyvä tietää

1. Parkinsonin tauti rappeuttaa hermostoa

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus. Se luokitellaan liikehäiriösairaudeksi, sillä se vaikuttaa liikkumiseen.

Parkinsonin taudin tyypillisiä oireita ovat lihasjäykkyys, vapina levossa ja hidas liikkuminen.

On epäselvää, miksi Parkinsonin tauti kehittyy. Se kuitenkin tiedetään, että Parkinsonin taudissa solujen energia-aineenvaihdunnassa on ongelmia ja välittäjäaine dopamiinin tuotanto heikkenee.

Ongelma alkaa yhdessä kohdassa aivoja ja alkaa sitten levitä. Siihen liittyy myös tulehdusreaktio.

2. Parkinsonin tauti yleistyy nopeasti

Parkinsonin tauti on tällä hetkellä nopeimmin lisääntyvä neurologinen sairaus. Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa noin 16 000 ihmistä.

Tarkkaan ei tiedetä, miksi se yleistyy. Parkinsonin tauti on muita yleisempi iäkkäillä, sillä se alkaa tyypillisesti 60–70-vuotiaana. Väestön ikääntyminen kuitenkin selittää yleistymistä vain osittain.

Perimä vaikuttaa sairastumisriskiin. Jos lähisuvussa on sairautta, riski suurenee jonkin verran.

3. Liikkuminen, kahvi ja Välimeren ruokavalio ehkäisevät riskiä

Omaa riskiään sairastua Parkinsonin tautiin voi pienentää elintavoilla:

• Liikkuminen vähentää hermoston rappeumasairauksien riskiä. Kannattaa siis lähteä liikkeelle!
• Kahvinjuonti ehkäisee Parkinsonin tautia. Syytä ei tiedetä, mutta näyttö on vahvaa.
• Välimeren ruokavalio näyttäisi alustavien tutkimusten mukaan suojaavan Parkinsonin taudilta. Syö siis paljon kasviksia ja suosi hyviä rasvoja, mutta nauti vain vähän punaista lihaa.
• Runsas antibioottien käyttö lisää riskiä sairastua Parkinsonin tautiin. Turhia antibioottikuureja on siis syytä vältellä.

4. Parkinsonin tauti – ensin tulevat varoitusoireet

Parkinsonin tauti alkaa usein varoitusoireilla. Ne ovat oireita, joiden tiedetään monesti edeltävän Parkinsonin tautia.

Näistä oireista tärkeimmät ovat unen aikainen huutaminen, lyöminen ja potkiminen. Jos puolisosi unet ovat muuttuneet tällä tavalla, kyseessä voi siis olla uhkaava Parkinsonin tauti.

Muita varoitusoireita ovat hajuaistin heikentyminen, selittämätön ummetus sekä masennus ja ahdistuneisuus.

Nämä oireet ovat kuitenkin hyvin yleisiä, joten yksittäinen oire ei vielä kerro paljon. Jos oireita on useampia, Parkinsonin taudin riski alkaa nousta.

5. Parkinsonin taudin eteneminen on yksilöllistä

Parkinsonin taudissa on eri vaiheita.

Ensimmäinen vaihe ovat lievät liikehäiriöt, joita ovat hitaus, lihasjäykkyys ja vapina. Ne esiintyvät alussa usein vain toisella kehonpuoliskolla. Toinen jalka voi esimerkiksi tuntua painavalta tai toinen käsi olla kipeä tai heilua vähemmän kuin toinen. Oireet tulevat hiipien, eikä niitä itse välttämättä alussa huomaa.

Parkinsonin tauti on etenevä hermoston rappeumasairaus, joten oireita tulee vähitellen lisää vuosien mittaan. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, miten nopeasti sairaus etenee. Usein oireet voimistuvat, ja niitä tulee myös kehon toiselle puolelle. Kävely muuttuu töpöttäväksi ja asento etukumaraksi. Tasapaino voi häiriintyä ja siitä seurata kaatuilua. Näköhäiriötkin ovat mahdollisia.

Vuosien saatossa mukaan saattaa tulla hahmottamisen ja toiminnan ohjauksen vaikeuksia sekä psykiatrisia oireita, kuten harhoja ja harhaluuloja.

Toisilla Parkinsonin tauti kehittyy dementiaksi, muttei kaikilla. Dementia on kuitenkin vasta taudin myöhäisvaiheen oire.

6. Hoidoksi dopamiinia ja liikuntaa

Parkinsonin taudille ei ole omaa testiä, vaan lääkäri tekee diagnoosin pääosin oireiden perusteella.

Parkinsonin tauti ei näy kuvissa aivomuutoksina, mutta pään kuvantamisella ja verikokeilla suljetaan pois muut mahdolliset sairaudet.

Parkinsonin tautiin ei ole hoitoa, joka hidastaisi taudin etenemistä, vaan hoito on oireenmukaista.

• Parkinson-lääkkeet ovat tabletteja, jotka perustuvat siihen, että ne lisäävät aivojen dopamiinin vaikutusta. Näin ne lieventävät oireita, joita dopamiinin vähäinen tuotanto aiheuttaa.
• Liikunta ja Välimeren ruokavalioon siirtyminen saattavat hidastaa taudin etenemistä ja parantaa toimintakykyä.
• Parkinsonin tautiin voi liittyä myös oireita, joita potilaan voi olla vaikea yhdistää sairauteen. Näitä ovat esimerkiksi ummetus ja verenpaineen heilahtelu. Niistä kannattaa kertoa lääkärille, sillä niitä voidaan helpottaa.
• Meillä Aavassa on käytössä rannekellon tyyppinen laite, joka mittaa liikehäiriöitä. Sen avulla lääkäri voi selvittää, onko hoito tasapainossa.
• Joidenkin edennyttä Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden oireita voidaan lievittää syväaivostimulaatiolla tai annostelemalla lääkettä pumpulla ihon alle tai letkun kautta suoleen.

7. Elämä ei lopu Parkinson-diagnoosiin

Läheisen on hyvä ymmärtää, että elämä jatkuu Parkinsonin taudin diagnoosin jälkeenkin. Moni potilas elää taudin kanssa kymmeniä vuosia, ja hoidot auttavat tehokkaasti oireisiin.

Parkinsonin taudin eteneminen vaihtelee niin paljon, että sen ennustaminen on vaikeaa. Kannattaa sisäistää, että sairastuneen oireet voivat muuttua paljonkin taudin edetessä ja tarvittava hoito muuttua.

Läheistä auttaa, kun sairastunutta hoitaa hyvä Parkinson-lääkäri, joka ymmärtää sairautta ja sen tuomia ongelmia. Myös fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja puheterapeutti auttavat hoidossa.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans.