9 kysymystä ja vastausta psoriasiksen hoidosta
1. Psoriasis – miten tunnistan ja millaiset oireet?
Psoriasiksella on eri muotoja. Yksi muoto oireilee tarkkarajaisina läiskäisinä ja hilseilevinä plakkeina eli ihottumaläiskinä, joita on useimmiten kyynärpäissä ja polvissa, hiuspohjassa ja ristiselässä. Toisinaan ihottumaa on pelkästään taipeissa ja ilman paksua hilsekerrosta (taivepsoriasis). Joskus taas iholla on pienempiä, alle senttimetrin kokoisia läiskiä (pisarapsoriasis).
Märkärakkulainen psoriasis aiheuttaa keholle pinnallisia pieniä märkärakkuloita, joita esiintyy etenkin kämmenissä ja jalkapohjissa. Se saattaa laueta sisäisen kortisonikuurin jälkeen.
Kynsimuutokset ovat yleisiä. Kynsiin voi tulla pieniä kuoppia ja kynnenalaista öljyläikkää muistuttava muutos. Joillakuilla on kynsisientä muistuttavia muutoksia kuten kynsien paksuuntumista.
Erytroderminen psoriasis on hankala muoto, jossa suuri osa ihosta on punoituksen peittämää.
Lisäksi pienellä osalla psoriaasipotilaista on reuman tyyppisiä oireita nivelissä: jäykkyyttä, arkuutta, turvotusta ja kuumotusta.
Joskus psoriasis voi muistuttaa atooppista ihottumaa. Psoriasis on kuitenkin yleensä tarkkarajaisempi ja punoituksen päällä on paksumpi hilsekerros.
2. Milloin kannattaa mennä ihotautilääkärille, jos epäilee psoriasista?
Jos ihottuma vaivaa eikä parane apteekin voiteilla, tule vastaanotolle. Etenkin niveloireita on syytä näyttää lääkärille. Jos niveloireita ei hoida, nivelet voivat vaurioitua. Niveloireita hoitaa reumalääkäri.
Iho-ongelma mietityttää?
3. Miten psoriasis todetaan? Mitä vastaanotolla tapahtuu?
Usein lääkäri näkee psoriasiksen tyypillisissä paikoissa sijaitsevista iho-oireista.
Jos lääkäri ei pysty tekemään diagnoosia omin silmin, voidaan ottaa koepala. Silloin iho puudutetaan, siitä otetaan neljän millimetrin läpimittainen pala ja laitetaan tikki tai pari. Koepalan otto on helppo ja kivuton toimenpide, johon kuluu korkeintaan 10 minuuttia.
Jos sinulla on niveloireita, saatat saada lähetteen laboratorioon tulehdusarvojen selvittämistä varten. Nivelistä saatetaan myös ottaa röntgen- tai magneettikuvat. Niveloireiden takia kannattaa hakeutua reumalääkärille.
Arat ja turvonneet nivelet?
4. Psoriasiksen hoito?
- Yleisin hoito psoriasikseen on erilaiset voiteet. Kun sopivat voiteet ovat löytyneet, suuri osa psoriaasia sairastavista pärjää hyvin kotihoidolla.
- Lievään psoriasikseen riittää paikallishoito eli erilaiset voiteet. Mietoa kortisonivoidetta eli hydrokortisonia saa ilman reseptiä, mutta se ei yleensä auta psoriasikseen kovin hyvin.
- Ihottuman hoitoon käytetään kortisonivoiteita sekä D-vitamiinivoidetta. Myös salisyylivoiteita käytetään hilseen kuorimiseen ja ohentamiseen. Hiuspohjaan on kortisonilinimenttejä ja kasvoille ei-kortisonipohjaista voidetta.
- Jos psoriasis on laajalla ihoalueella eikä paikallishoito riitä, voit saada lääkäriltä lähetteen valohoitoon. Valohoidossa käydään yleensä kolme kertaa viikossa ja hoitojakso on usein 20–25 kertaa. Valohoito lievittää yleensä oireita pidempään kuin voiteet.
- Vaikeaan psoriasikseen lääkäri voi määrätä solusalpaajahoitoa pienellä annoksella tai retinoidia.
- Jos muut keinot eivät auta, on myös biologisia lääkkeitä, joita annetaan yleensä pistoksina.
5. Psoriasista kannattaa aina hoitaa – miksi?
Psoriasis tarkoittaa, että iholla on jatkuva tulehdus. Jos sitä ei hoida, se lisää muiden sairauksien riskiä.
Psoriasiksen liitännäissairauksia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet. Nivelpsoriasis taas kuluttaa ja vaurioittaa nivelpintoja.
Psoriasis on toki hyvä hoitaa siksikin, että psoriasis on monelle kova paikka. Iho-ongelmat voivat häiritä arkea, stressata mieltä ja pahimmillaan jopa rajoittaa sosiaalista elämää.
Paras apu on luonnollisesti ihon tehokas hoito, mutta monet kokevat myös vertaistuen hyödylliseksi. Esimerkiksi Psoriasisliiton kautta voi tavata ihmisiä, joilla on samoja kokemuksia.
6. Tarttuuko psoriasis?
Psoriasis ei tartu eikä psoriasiksen takia tarvitse vältellä sosiaalista kontaktia.
7. Mistä psoriasis johtuu?
Psoriasis johtuu monesta tekijästä. Osittain se on perinnöllistä. Usein ihottuman laukaisee ensimmäisen kerran jokin infektio, vaikkapa streptokokin aiheuttama nielutulehdus tai hammastulehdus. Sen voi laukaista myös vaikka tatuoinnin aiheuttama ihovaurio.
Joskus psoriasis puhkeaa jo lapsena, joskus vasta myöhemmällä iällä. Tyypillisesti psoriasis alkaa 15–35-vuotiaana.
8. Psoriasis ja stressi – voiko raskas elämänvaihe laukaista psoriasiksen?
Moni miettii, onko iho-ongelma puhjennut stressin tai kuormittavan elämäntilanteen vuoksi. Usein sitä on vaikea näyttää toteen, mutta stressi ainakin pahentaa iho-oireita.
9. Psoriasis ja elämäntavat – mikä helpottaa, mikä pahentaa?
- Terveellinen ruokavalio on hyväksi. Psoriasista ei kuitenkaan voi parantaa ruokavaliolla eikä minkään yksittäisen ruoka-aineen välttely ei ole tarpeen.
- Stressin välttäminen auttaa pitämään iho-oireita kurissa.
- Joillakuilla psoriasis helpottaa auringossa. Ihosyöpäriskin takia auringonottoa ei voi kuitenkaan suositella.
- Huolehdi hampaistasi. Esimerkiksi hammastulehdus saattaa pahentaa psoriasista.
- Vältä alkoholia, tupakointia ja ylipainoa, sillä ne pahentavat tulehdustilaa ja lisäävät paitsi iho-ongelmia, myös liitännäistautien riskejä.
Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan ihotautien erikoislääkäri Laura Bouchard.