Riski sairastua paksusuolen syöpään nujertuu oikein ajoitetulla paksusuolen tähystyksellä

paksusuolen_tähystys_kolonoskopia
Paksusuolen syöpä on salakavala tauti. Se saattaa olla oireeton vuosia, minkä vuoksi se löydetään monesti myöhään. Oireettomuus tekee paksusuolen syövästä vaikean taltuttaa, koska todetut syövät ovat yleensä ehtineet edetä pitkälle.
FacebookTwitterLinkedIn

Kesäkuussa 2016 julkaistussa Duodecimin artikkelissa ryhmä asiantuntijalääkäreitä ehdottaa, että kaikki 55–65-vuotiaat suomalaiset seulottaisiin paksusuolen syövän varalta.

”Oireita aiheuttava syöpä on usein pidemmälle levinnyt kuin seulonnassa todettu syöpä, ja sen hoito on sekä potilaalle että yhteiskunnalle raskaampaa ja elämänlaatuhaitat suurempia”, asiantuntijatiimi selostaa.

Seulontaan lääkärit suosittelevat kolonoskopiaa eli paksusuolen tähystystä. Tähystys on seulontamenetelmänä varma, koska sen aikana voidaan poistaa solumuutoksille alttiit polyypit.

Paksusuolen syöpää todetaan enemmän kuin koskaan

Suomessa tehdään vuosittain 100 000 paksusuolen tähystystä. Duodecimin asiantuntijatiimin mukaan tämä ei kuitenkaan riitä. Vuosittain todettujen uusien tapausten määrä on viisinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana.

”Tällä hetkellä on arvioitu, että joka 20:s suomalainen saa paksusuolen syövän 80:aan ikävuoteen mennessä”, sanoo Aavan vastaava gastroenterologi Jari Koskenpato.

Riski sairastua paksusuolen syöpään on mahdollista minimoida, jos käy kolonoskopiassa myöhäiskeski-iässä, eli noin 55–65-vuotiaana. Koskenpato kannattaa ”once in a lifetime” kolonoskopiaa, koska yhdelläkin kolonoskopialla voi hankkia itselleen pitkän suojan.

Duodecimin mukaan kolonoskopia laskee henkilön riskiä sairastua suolistosyöpään merkittävästi vielä kahdenkymmenenkin vuoden päästä tähystyksestä.

”Jos 60-vuotiaalla henkilöllä ei löydetä yhtään polyyppia, syöpää ei todennäköisesti enää tule”, Koskenpato sanoo.

Pienestä polyypista aggressiiviseksi syöväksi

Paksusuolen syöpä saa alkunsa harmittomista polyypeistä, jotka ovat pieniä limakalvon pullistumia. Jos paksusuolen polyyppia ei poista, se saattaa alkaa kehittää solumuutoksia ja muuttua lopulta syöväksi.

Muutos on kuitenkin todella hidas. Jos polyypit poistetaan ajoissa, ei suolistosyövälle annetta mahdollisuutta kehittyä. Siksi kolonoskopia antaa syöpää vastaan luotettavan suojan.

”Muutoksen hitauden vuoksi alle 40-vuotiailla on erittäin harvoin mahasuolikanavan syöpiä. Ne tarvitsevat aikaa kehittyäkseen”, Koskenpato kertoo.

Sukualttiit ihmiset pitää tähystää muita aiemmin

55–65-vuotiaana suoritettu kolonoskopia voi kuitenkin olla liian myöhään niille, joilla on lähisuvussa ollut suolistosyöpää. Henkilö kuuluu riskiryhmään, jos äidillä, isällä tai sisaruksella on ollut paksusuolen syöpä.

”Jos perheessä on selvä päällekäyvä sukuriski suolistosyövästä, seulonnat pitää aloittaa aiemmin. Suomessa suositellaan, että näille henkilöille tehtäisiin ensimmäinen kolonoskopia 40-vuotiaana”, Koskenpato sanoo.

Riskiryhmään kuuluva Markus Majer, 36, asioi Aava GastroLääkäreissä kesäkuussa. Hän oli saanut lähetteen kolonoskopiaan työterveyshuollon kautta, koska hänen äitinsä sairasti paksusuolen syövän.

”Lopputulos oli odotettua parempi, koska edes polyyppejä ei löytynyt. Nyt on todella huojentunut olo”, Majer kertoo toimenpiteen jälkeen.

Mikäli polyyppejä ei löydy tai lääkäri onnistuu poistamaan ne, potilas voi lähteä toimenpiteestä kevein mielin. Kolonoskopia sulkee syövän mahdollisuuden aukottomasti seuraavaksi vuosikymmeneksi.

Kontrolliskopia suoritetaan riskiryhmien kohdalla 7–10 vuoden välein. Kolonoskopia on siis Majerilla edessä seuraavinakin vuosikymmeninä.

”Suhtaudun seuraaviin kertoihin nyt paljon rennommin. Edesmennyt äitini ei koskaan tullut toimenpiteeseen, koska arasteli sitä niin paljon. Se on harmi”, Majer kertoo.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan vastaava gastroenterologi Jari Koskenpato.