Sepelvaltimotauti voi olla oireeton – Tunnista riskit ajoissa

sepelvaltimo
Rintakipua, hengenahdistusta ja uupumusta? Saatat sairastaa sepelvaltimotautia. Aina sen oireita ei kuitenkaan ole helppo tunnistaa. Lääkärikeskus Aavan kardiologian erikoislääkäri, dosentti Heikki Swan kertoo, millaisia epätyypillisiä oireita sepelvaltimotautiin voi liittyä ja miksi riskit kannattaa ymmärtää, vaikka oireita ei olisi.
FacebookTwitterLinkedIn

Sepelvaltimotauti – mistä se johtuu?

Sepelvaltimot ovat sydämen valtimoverisuonia. Niiden tehtävä on kuljettaa sydämelle hapekasta verta.

Sepelvaltimotauti syntyy, kun sydämen sepelvaltimot sairastuvat tai vaurioituvat.

Yleensä sepelvaltimotaudin syy on sepelvaltimoiden seinämiin kertynyt kolesteroli. Vuosien ja vuosikymmenien kuluessa kolesterolikertymät kasvavat ja sepelvaltimot alkavat ahtautua. Silloin veren virtaus niiden sisällä heikkenee ja sydän alkaa kärsiä ajoittaisesta hapenpuutteesta.

Sepelvaltimo voi myös tukkeutua äkillisesti kokonaan. Silloin tapahtuu sydänkohtaus eli sydäninfarkti: osa sydänlihaksesta ei saa lainkaan hapekasta verta ja menee kuolioon.

Sepelvaltimotaudit oireet?

Sepelvaltimotauti on vuosikymmeniä oireeton. Se alkaa oireilla vasta, kun verisuonet ahtautuvat riittävästi.

Siksi se on yleensä keski-ikäisten ja iäkkäiden ihmisten sairaus. Sepelvaltimotauti on nuorilla harvinainen, sillä heidän verisuonensa eivät yleensä ole vielä ehtineet pahasti ahtautua.

Sepelvaltimotauti oireilee rasituksessa tai tunnekuohun yhteydessä, kun sydämen syke nousee ja hapenkulutus kasvaa. Tällöin sydän ei saa tarpeeksi happea. Siitä voi seurata:

  • Painon tunnetta rintakehällä. Voi tuntua kuin joku istuisi rinnan päällä.
  • Hengenahdistusta.
  • Ylenpalttista uupumista.

Oireet häviävät yleensä parissa minuutissa sen jälkeen, kun olet keskeyttänyt liikunnan tai kun tunnekuohu on mennyt ohi.

Jos oire ei mene ohi nopeasti, kyseessä voi olla sydäninfarkti. Sen tunnistaa yleensä voimakkaasta, puristavasta rintakivusta, joka voi säteillä olkavarteen tai hartioihin. Siihen voi liittyä myös hengenahdistusta.

Sepelvaltimotaudin oireet naisella?

Erityisesti naisilla sepelvaltimotauti saattaa oireilla epätyypillisesti. Silloin sepelvaltimotaudista saattaa kertoa:

  • Kipu leukaperissä.
  • Pahoinvointi.
  • Ylävatsakipu.

Sepelvaltimotauti voi olla myös oireeton varsinkin, jos et harrasta lainkaan liikuntaa tai rasita itseäsi.

Silloin sydän tarvitsee vähemmän happea ja heikkokin verenvirtaus riittää pitämään sen toiminnassa. Seuraus voi kuitenkin olla äkkikuolema ilman ennakkovaroitusta.

Sepelvaltimotauti – milloin lääkäriin?

Varaa aika kardiologille, jos sinulla on sepelvaltimotaudin oireita.

Aika kannattaa varata myös, jos olet keski-ikäinen ja ylipainoinen ja kolesterolisi tai verenpaineesi on koholla, sinulla on diabetes, liikut vähän tai tupakoit.

Jos rintakipu on kovaa ja puristavaa, eikä mene nopeasti ohi rasituksen loputtua, soita heti hätänumeroon 112. Kyseessä voi olla sydäninfarkti.

Sepelvaltimotaudin riskitekijät?

  • Ikä. Vuosikymmenien kuluessa sepelvaltimoilla on paljon aikaa ahtautua.
  • Diabetes. Diabeetikon valtimot ahtautuvat nopeammin.
  • Tupakointi nopeuttaa verisuonien ahtautumista.
  • Korkea verenpaine voi vaurioittaa suonia.
  • Korkea kolesteroli ahtauttaa verisuonia.
  • Vähäinen liikunta lisää itsessään sepelvaltimotaudin riskiä. Se nostaa myös ylipainon, korkean kolesterolin ja kohonneen verenpaineen riskiä.
  • Ylipaino lisää muita riskitekijöitä kuten verenpainetta, uniapneaa, kolesterolia ja tyypin 2 diabetesta.
  • Geenit. Jos lähisukulaisilla on ollut sepelvaltimotautia varhaisessa keski-iässä, riski nousee.
  • Stressi.
  • Epäterveellinen ruokavalio eli suola, sokeri ja tyydyttynyt rasva.
  • Sukupuoli. Miehillä on isompi riski sairastua. Naistenkin riski nousee menopaussin jälkeen.
  • Uniapnea voi nostaa verenpainetta ja liittyy usein ylipainoon.

Sepelvaltimotaudin hoito?

Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkeillä, jotka ehkäisevät sen pahenemista, pienentävät sydäninfarktin riskiä ja vähentävät oireita.

Lääkkeitä ovat:

  • Asetosalisyylihappo eli aspiriini estää veritulppien muodostumista.
  • Statiinit alentavat veren kolesterolia ja pienentävät sydäninfarktin riskiä.
  • Beetasalpaajat vähentävät sydämen työmäärää, hapenkulutusta ja rintakipuja.
  • ACE-estäjät ja AT2-salpaajat laskevat verenpainetta ja vähentävät sydäninfarktin riskiä.
  • Nitraatit auttavat rintakipuun.
  • Kalsiumsalpaajat laajentavat verisuonia.

Oireista sepelvaltimotautia voidaan hoitaa toimenpidehoidolla:

  • Pallolaajennus: sepelvaltimon ahtaumaa laajennetaan suonen sisälle asennettavalla pallokatetrilla.
  • Ohitusleikkaus: sydämeen rakennetaan uusia verisuonia, jotka tuovat sille hapekasta verta.

Sepelvaltimotaudin ehkäisy?

  • Pidä paino normaalina. Samalla ehkäiset myös kakkostyypin diabetesta, joka lisää sepelvaltimotaudin riskiä.
  • Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Se ehkäisee myös tyypin 2 diabetesta
  • Syö terveellisesti eli paljon kasviksia, täysjyvää ja tyydyttymättömiä rasvoja. Suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, eli rasvaisia maitotuotteita ja punaista lihaa, kannattaa välttää. Terveellinen ruokavalio ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja auttaa pitämään painon, verenpaineen ja kolesterolin normaalina.
  • Pidä verenpaine normaalina. Se ei saisi kotimittauksessa nousta yli 120/80:n.
  • Pidä kolesteroli normaalina. Huonoa LDL-kolesterolia saisi olla veressä korkeintaan kolme millimoolia litrassa. Jos sinulla on valtimosairauksien riskitekijöitä, niin LDL-kolesterolia saisi olla veressä vielä vähemmän. Kolesterolia nostaa erityisesti runsas eläinrasvojen käyttö. Sitä voidaan laskea ruokavalion lisäksi lääkkeillä.
  • Lopeta tupakointi.
  • Yritä vähentää stressiä.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan kardiologian erikoislääkäri, dosentti Heikki Swan.

Artikkelit ja tiedotteet
uniapnea Kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa – Tunnistatko nämä uniapnean oireet?
Jos heräilet öisin, torkahtelet päivisin ja olet jatkuvasti väsynyt tai ärtynyt, saatat kärsiä uniapneasta. Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Aatsinki kertoo, mistä uniapnean tunnistaa ja miksi se kannattaa hoitaa.
Lue lisää
kolesteroli Kolesteroli: Mitä sinun on hyvä tietää kolesterolista?
Korkea kolesteroli ei oireile tai näy ulospäin. Se kuitenkin aiheuttaa verisuonten ahtautumista, joka voi johtaa sydän- tai aivoinfarktiin. Tämän vuoksi kolesteroliarvojen säännöllinen seuraaminen on hyvä aloittaa viimeistään noin 40-vuotiaana. Lue Lääkärikeskus Aavan vinkit, kuinka tarkkailet omaa kolesteroliasi – ja vaikutat siihen ruoka- ja liikuntavalinnoilla.
Lue lisää
diabetes Viisi väittämää diabeteksesta – oikein vai väärin?
Diabetekseen, jota ennen kutsuttiin sokeritaudiksi, liittyy vahvoja uskomuksia ja kansan parissa liikkuvia myyttejä. Osa niistä on oikein, osalla taas ei ole lääketieteellistä perää. Aavan sisätautien erikoislääkäri ja diabetologi Ari Aimolahti vastaa yleisimpiin diabetesmyytteihin oikein tai väärin.
Lue lisää