Stressi? – Tunnista ja ehkäise työuupumus ajoissa

stressi
Jos työ kuormittaa ja stressi pitkittyy, uhkana on työuupumus. Tunnistatko uupumuksen ensimerkit ja tiedätkö, mitkä tekijät altistavat uupumukselle? Aavan vastaava työterveyspsykologi Sari Nuikki neuvoo, miten uupumusta voi ehkäistä, miten burnoutista toipuu ja miksi työterveyteen kannattaa hakeutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
FacebookTwitterLinkedIn

Stressiä vai työuupumusta? 

Lyhytaikainen stressi on positiivinen voimavara, joka tsemppaa hyviin suorituksiin tai pelastaa vaaratilanteesta. Sen on kuitenkin tarkoitus olla vain hetkellinen olotila. Kun tila pitkittyy, elimistö kuormittuu ja väsyy. Burnout eli työuupumus on seurausta pitkittyneestä työstressistä.  

Uupumukselle altistaa täydellisyyden tavoittelu ja kova vaatimustaso itseä kohtaan. Liiallinen kiltteys voi olla riskitekijä, kun mistään ei kehtaa kieltäytyä.  

Kuka tahansa voi uupua. Kivakin työ voi uuvuttaa, vaikka työn imu myös suojaa uupumiselta.  

Työ kuormittaa, stressi painaa?

Mistä työuupumus johtuu?  

  • Tekemistä on liikaa.  
  • Työ on liian vaativaa. Silloin joudut ponnistelemaan koko ajan äärirajoillasi.
  • Sinulla ei ole riittävästi vaikutusmahdollisuuksia työhösi. 
  • Et tunne kuuluvasi osaksi työyhteisöä.  
  • Koet, ettei sinua kohdella reilusti. 
  • Koet ristiriitaa omien ja työssä vaadittujen arvojen välillä. 
  • Et koe saavasi työssäsi arvostusta.  
  • Työsi on liian helppoa, tuntuu turhalta tai sitä on liian vähän. Silloin työ tylsistyttää, eikä motivoi. Tilaa kutsutaan nimellä boreout, ja sen oireet ovat samat kuin työuupumuksessa.  

Milloin kannattaa hakea apua? 

Apua kannattaa hakea heti, kun tulee tunne, että haluaisi pallotella työtilannettaan jonkun ulkopuolisen kanssa.  

Hae apua työterveydestä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sinun ei tarvitse odottaa, että oireita ilmaantuu.

Työuupumuksen ensimmäiset merkit? 

Väsymys, joka ei lähde nukkumalla, on usein työuupumuksen ensimmäinen fyysinen oire. Saatat herätä aamulla pitkienkin yöunien jälkeen ja olet silti väsynyt.  

Erilaiset uniongelmat ovat toinen ensioire. Työasiat pyörivät mielessä, olet ylivirittynyt ja sinun on vaikea nukahtaa. Tai nukahdat, mutta heräät aamuyöstä, etkä saa enää unta. Uni voi olla myös katkonaista. Koska väsyneenä asiat tuntuvat pahemmilta, palautuminen heikkenee. 

Työpaikan tehopommi voi olla aivan uupunut, vaikka työkaverit eivät sitä huomaa. Työuupumus näkyykin usein ensimmäisenä läheisille: kotona tulee tiuskittua helposti eikä jaksa tehdä mitään.  

Työuupumuksen muut oireet?  

  • Työuupumuksen tunnistaa usein kyynisyyden tunteesta. Tilanne alkaa tuntua toivottomalta ja työ epämieluisalta. Aamulla ei huvita mennä töihin ja sunnuntaina ahdistaa, koska pian on edessä uusi työviikko.  
  • Ammatillinen itsetunto alkaa laskea. Hyvin menestyneetkin ihmiset saattavat tässä vaiheessa kokea, etteivät selviä työstään ja ihmetellä, miten ovat tulleet valituiksi pestiinsä.  
  • Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky heikkenevät ja muisti pätkii. Tapaamisia unohtuu ja työnteko hidastuu. Virheitä sattuu enemmän, ja niiden tarkkailu vie voimia. Tunne, ettei hallitse työtään laskee ammatillista itsetuntoa entisestään.  
  • Uupunut voi myös tuntea olevansa muita heikompi tai huonompi. Hän vertaa itseään muihin ja on armoton itseään kohtaan.  
  • Epämääräiset keholliset oireet voivat kertoa työuupumuksesta: vatsa on kipeä, päätä särkee, hikoiluttaa, ihottuma lehahtaa tai flunssakierre vaivaa. Näitä oireita voi olla vaikea yhdistää uupumukseen. 
  • Hoitamaton uupumus voi johtaa masennukseen.  

Miten uupumusta hoidetaan työterveyshuollossa? 

  • Työterveyshoitaja arvioi stressitilasi haastattelun ja uupumuskyselyn eli BBI-15-indikaattorin (Bergen Burnout Indicator 15) perusteella. Myös masennus saatetaan seuloa pois.  
  • Työterveyshoitaja ohjaa sinut eteenpäin joko lääkärille tai työterveyspsykologille. 
  • Työterveys auttaa sinua ratkaisemaan tilanteen. Vastaanotolla käsitellään ajattelumallejasi, jotka ovat uupumisen riskitekijöitä. Siellä pyritään esimerkiksi muuttamaan omaa sisäistä puhetta armollisemmaksi tai opetellaan pitämään puolia jämäkällä mutta toisia kunnioittavalla tavalla.  
  • Asiasta voidaan myös keskustella esimiehesi kanssa, mutta vain suostumuksellasi.  
  • Tärkeää on ratkaista myös uupumukseen johtanut työtilanne. Usein tämä sujuu parhaiten työterveysneuvottelun avulla. Silloin sinun, työnantajasi ja työterveyshuollon kesken pohditaan, miten uupumuksen riskitekijöihin voidaan työpaikallasi vaikuttaa. 

Saako esimieheni tietää, että olen käynyt puhumassa työuupumuksesta?  

Työterveyshuollolla on ehdoton vaitiolovelvollisuus.  

Esimiehesi tai työkaverisi eivät saa tietää, että olet käynyt vastaanotolla keskustelemassa uupumuksesta. 

Miten työuupumuksesta toipuu? Miten uupumusta voi ehkäistä? 

  • Muuta työskentelytyylisi. Pidä kiinni tauoista, älä venytä työpäiviä pitkiksi ja uskalla olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Esimerkiksi työmeilien lukeminen illalla stressaa ja siirtää palauttavan unen vaihetta myöhempään ja heikentää unen laatua.  
  • Pidä tasapaino elämässäsi. 8-8-8 on hyvä sääntö: 8 tuntia töitä, 8 tuntia vapaa-aikaa, 8 tuntia unta.  
  • Tee mahdollisimman paljon asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli: lähde luontoon, tapaa ystäviä, silitä lemmikkiä, kuuntele musiikkia, tee käsitöitä.  
  • Kehitä tapoja, jotka irrottavat sinut päivän töistä. Kuuntele esimerkiksi mindfulness-harjoitusta tai lähde kävelylle heti töiden jälkeen.  
  • Liiku. Liikunta auttaa hermosoluja toipumaan. Jos olet jo uupunut tai olet kovin kuormittunut, älä harrasta kovaa liikuntaa. Se on ylimääräistä stressiä elimistölle. Käy sen sijaan esimerkiksi kävelyllä, ui tai joogaa.  
  • Syö terveellisesti ja säännöllisesti, sillä ravinnolla on yhteys mieleen. Lounas- ja välipalatauot rytmittävät työpäivää, ja jaksat paremmin.    
  • Vedä rajat. Uskalla sanoa ei asioille, joita et halua tai jaksa tehdä, vaikka pahoittaisitkin jonkun toisen mielen.  
  • Luovu liiasta vaativuudesta ja ole armollinen itsellesi. Aina ei tarvitse tavoitella täyttä kymppiä – seitsemän tai kahdeksan riittää. 

Voinko testata kotikonstein, olenko liian stressaantunut? 

Työterveyslaitoksella on Kuinka stressaantunut olet? -nettitesti, josta voi saada osviittaa omaan tilanteeseen.  

Se ei kuitenkaan korvaa ammattilaisen apua.  

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan vastaava työterveyspsykologi, psykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja työnohjaaja Sari Nuikki.

Artikkelit ja tiedotteet
stressi Pitkittyneen stressin vaikutukset ovat fyysisiä
Stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset ovat fyysisiä. Stressinhallintaa tulisi kaikkien opetella, sillä jokainen meistä kärsii aika ajoin stressistä.
Lue lisää
unettomuus Valvottaako stressi? 8 vinkkiä tilapäiseen unettomuuteen
Nukuitko taas huonosti? Kun työstressi painaa tai elämässä puhaltavat muutosten tuulet, yöunet kärsivät helposti. Mikä auttaa, kun uni katkeaa? Unilääketieteeseen pätevöitynyt työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Aatsinki neuvoo, miten huonon unen kierre pysäytetään.
Lue lisää
Aava-kallio Syyllisyyden lihavuudesta on loputtava –  Lääkäri Emilia Huvisen uutuuskirja sukeltaa lihavuuden taustoihin
Lihavuuden taustalla vaikuttavat monet kehon biologiset tekijät. On korkea aika vapautua itsekurin puutteeseen tai omaan kykenemättömyyteen liittyvistä leimoista sekä syyllisyyden ja häpeän tunteista. Lihavuustutkija ja Aavan naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen on julkaissut kirjan lihavuudesta ja sen ymmärtämisestä.
Lue lisää