”Tärkeintä on tarkkailla päivän jaksamista. Jos uniongelmat tekevät päiväajasta epätyydyttävää tai raskasta, asialle kannattaa tehdä jotain. Yöllä heräily on ok, jos se ei säännöllisesti vaikuta päivään”, unettomuuden hoitoon pätevöitynyt työterveyshoitaja Marja Pousi kertoo.
Monen huoli nousee siitä, ettei toistuvasti saa illalla unta tai yöllä heräämisestä ja kukkumisesta tulee pikemmin tapa kuin poikkeus. Asiasta keskusteleminen kannattaa aina. Yhdessä asiantuntijan kanssa voidaan myös todeta, ettei ongelma ole ylitsepääsemätön. Usein arjesta löytyy kuitenkin asioita, joille voi ja kannattaa tehdä jotain.
Unettomuuden hoito Aavassa alkaa yleensä unihoitajan vastaanotolla. Ensimmäisellä kerralla vastaanottoaika on tunnin mittainen, jotta hoitaja ehtii kartoittaa rauhassa millaista arkea asiakas elää. Uneen vaikuttavia asioita ovat ns. tuttujen juttujen kuten nukkumisympäristön, kahvin tai alkoholin kulutuksen lisäksi perhetilanne, työmurheet ja elektronisten laitteiden käyttötavat.
Unettomuuden hoitoon on olemassa käypähoitosuositukset. Aavassa käytetään näitä virallisesti hyväksyttyjä hoitotapoja. Menetelmiä on olemassa melkoinen arsenaali, ja se mitä kunkin potilaan kohdalla toteutetaan, riippuu yksilöstä.
”Hoitopolun alku määrittyy siitä mitä asioita asiakkaan elämästä nousee esiin, ja onko tarve puuttua enemmän yön vain päivän asioihin. Työterveyshoitajana puhun ja kyselen paljon myös työpäivästä”, Pousi sanoo.
On kolme yleistä teemaa, joiden Pousi on todennut nousevan monen unihäiriöisen elämästä. Ensimmäinen ja yleisin on töistä tai muusta elämäntilanteesta aiheutuvat paineet ja murheet, jotka nousevat yöllä mieleen. Moni vastaanotolle päätyvä kaipaa tukea nimenomaan työtilanteensa käsittelyyn. Tällaisessa tilanteessa unihoitaja opettaa menetelmiä, joilla voi harjoitella päivän tapahtumien ja huolien käsittelyä jo ennen nukkumaan menoa.
Toinen yleinen haaste on vireystila, jossa ei pysty rauhoittumaan yölläkään. Kierroksia on liikaa sekä illalla että yöllä unesta havahtuessa. Tällöin yhdessä mietittävänä voi olla esimerkiksi päiväaikainen rytmi, tapahtumien runsaus ja taukojen sekä palautumisajan puute. Myös erilaiset rauhoittumisharjoitukset ja unen huoltoon liittyvät korjaukset voivat auttaa.
Kolmas yllättävän yleinen unta häiritsevä tekijä on kahvi – tarkemmin sanottuna sen juominen liian paljon ja liian myöhään. Kofeiinin vaikutukset kyllä tunnetaan, mutta moni ei tiedä tai usko, että iltakuudelta juotu kahvimukillinen vaikuttaa vielä nukkumaan mennessä. Tällaisia unenhuoltoon liittyviä toimenpiteitä pidetään usein itsestään selvinä, mutta sitä ne eivät ole.
”Monet ovat lukeneet ja kuulleet paljon unettomuuden hoidosta, mutta se ei auta, jos ei ole valmis tekemään mitään käytännössä. Kukaan muu ei tee muutosta toisen puolesta. Eikä sekään, että kokeilee jotain kerran tai kaksi luultavasti auta”, unihoitaja Pousi sanoo.
Unenkorjaus vaatii malttia ja kärsivällisyyttä. Suuri osa lääkkeettömistä unettomuuden hoitotavoista perustuu toistoon tai rutiinien muuttamiseen. Vie ainakin viikkoja, joskus kuukausia ennen kuin näkee, onko muutoksista apua.
Unettomuuden hoito etenee aina yksilöllisesti. Kaikkia ohjeita ei voi kaataa kerralla, vaan hoitajan tehtävä on katsoa minkä verran potilas jaksaa tehdä. Arjen kuorma ja sen käsittelytaito ovat kaikilla erilaisia.
Jos potilaan elämästä nousee vastaanotolla esiin murheita tai oireita, jotka vaativat psykiatrista hoitoa, hoitaja ohjaa esimerkiksi unilääkärin tai psykologin vastaanotolle. Lääkehoitoakaan ei kannata pelätä, joskus sen avulla saadaan laukaistua pahin kriisivaihe. Akuutin tilanteen hyvä hoito estää oireen kroonistumisen. Unettomuuden lääkehoidosta päättää aina lääkäri, samoin siitä miten ja koska lääkehoito voidaan lopettaa.
Oli unettomuuden syy mikä tahansa, luottamuksellinen hoitosuhde on tärkeää hoidon onnistumisessa. Kannattaa hakeutua ammattilaiselle, jolle on helppo puhua työn, muun arjen ja nukkumisen haasteista. Oikea ihminen voi olla oma työterveyshoitaja, unihoitaja tai tarvittaessa esimerkiksi psykologi tai psykoterapeutti.
”Kun heti hoidon alussa saa oikeanlaista tukea, asiakas pärjää todennäköisemmin nopeammin itsekseen”, sanoo Aavan unilääketieteeseen pätevöitynyt unilääkäri ja psykoterapeutti Helena Aatsinki.
Asiantuntijoina Lääkärikeskus Aavan unihoitaja Marja Pousi ja unilääkäri Helena Aatsinki.
Miksi en saa unta? Nämä 3 tekijää yhdistävät unettomuudesta kärsiviä
10 tapaa parantaa unta – Tässä Aavan unihoitajan parhaiksi havaitut keinot
Näin tunnistat unihäiriöt