Epilepsian hoito

Epilepsian oireet saadaan valtaosalla kuriin lääkehoidolla. Sairauden tunnistaminen ja hoito on tärkeää, koska epileptisiin kohtauksiin liittyy vaaratekijöitä. Hyvässä tasapainossa olevan epilepsian kanssa voit elää hyvää elämää.

Mistä epilepsia johtuu?

Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, joka johtuu hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta. Syy tähän voi olla esimerkiksi aivovamma tai aivokasvain, mutta useimmiten syytä ei tiedetä.

Miten epileptinen kohtaus ilmenee?

Epileptinen kohtaus saattaa ilmetä esimerkiksi poissaolokohtauksina tai  tajuttomuuskouristuskohtauksina.

Ensimmäiseen liittyy lyhytaikainen tajunnan menetys. Monet kuvaavat tilannetta sanomalla, että “filmi meni hetkeksi poikki”.

Jälkimmäisessä esiintyy voimakkaita vartalon ja raajojen kouristuksia potilaan ollessa tajuton. Kohtaus on yleensä ohi muutamassa minuutissa, mutta sen jälkeen olo on usein sekava ja väsynyt.

Melkeinpä kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön seurauksena.

Hoitoa vaativasta epilepsiasta sairautena on kyse, kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Yksittäinen kohtaus ei yleensä vielä johda diagnoosiin.

Miten epilepsia todetaan?

Yleensä kouristuskohtauksen saanut henkilö viedään kiireesti ambulanssilla sairaalan ensiapuun, etenkin jos kyse on ensimmäisestä kohtauksesta. Ensiavussa tehdään alkututkimukset, kuten laboratoriokokeet ja aivojen kuvaus.

Poissaolokohtauksia ei välttämättä edes itse huomaa. Joskus läheiset ihmiset huolestuvat niistä ennen kuin asianomainen itse.

Joka tapauksessa olisi syytä hakeutua lääkäriin, jotta saataisiin selville, voiko kyse olla epilepsiasta.

Jos olet poissaolokohtauksen aikana esimerkiksi auton ratissa, kohtaus voi olla vaarallinen sekä itsellesi että muille. Seuraava kohtaus saattaa myös olla kouristuskohtaus.

Diagnoosiin päästään aivojen kuvantamisella (magneettikuvaus tai tietokonetomografia). Lisäksi usein tarvitaan EEG:tä eli aivosähkökäyrää.

Tavallisesti diagnoosi tehdään erikoissairaanhoidossa julkisella puolella, mutta epilepsian jatkoseuranta voi hyvin toteutua Aavan neurologin vastaanotolla.

Miten epilepsiaa voidaan hoitaa?

Epilepsian hoito pitää sisällään yleensä optimaalisen lääkityksen suunnittelun ja kohtauksille altistavien tekijöiden välttämisen. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa alkoholi, stressi, rauhoittavat lääkkeet sekä valvominen.

Valtaosalla epilepsiaa sairastavista kohtaukset pysyvät lääkityksellä poissa kokonaan tai niitä on vain harvoin.

Lääkkeet eivät heikennä työtehoa eikä epilepsia itsessään estä työntekoa. Aavan kokeneet neurologit auttavat kaikissa lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Ajanvaraus

Varaa aika neurologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa neurologian erikoislääkäri Ville Artto.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
ALS ALS pelottaa – kuka on riskissä sairastua?
ALS-tauti on musertava uutinen, koska lihasrappeumasairaus vie edetessään sekä liikunta- että puhe- ja nielemiskyvyn ja päättyy kuolemaan. Neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo, mitkä tekijät voivat altistaa sairastumiselle ja mitkä ovat ALS:n ensioireet.
Lue lisää
shutterstock_2069562029 MS-taudin hoito on kehittynyt merkittävästi – Tiesitkö nämä faktat MS-taudista?
MS-tauti yleistyy, mutta onneksi myös sen hoito on kehittynyt valtavasti. Usein lääkkeet pitävät taudin niin hyvin aisoissa, ettei MS-tauti juuri vaikuta arkeen tai elämänlaatuun. Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo, mitä MS-taudista kannattaa tietää – ja miksi pelkkä puutuminen ei useinkaan kerro sairaudesta.
Lue lisää
shutterstock_1977447137 Onko läheiselläsi Alzheimerin tauti? Neurologimme kertoo, mitä omaisen on hyvä ymmärtää
Unohteleeko läheisesi hetki sitten käymiänne keskusteluja ja lähipäivien tapahtumia? Onko uusien asioiden oppiminen hänelle vaikeaa? Aavan neurologian erikoislääkäri, dos. Filip Scheperjans kertoo, millaisia Alzheimerin ensioireet ovat, kuinka Alzheimerin tauti todetaan ja miksi oman muistin pätkimisestä ei yleensä tarvitse huolestua.
Lue lisää