Fysiatri

Fysiatri on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ei-kirurgisen hoidon asiantuntija. Aika fysiatrille kannattaa varata, mikäli sinulla on pitkittyneitä ja kroonisia vaivoja, jotka vaikuttavat kykyysi liikkua ja toimia jokapäiväisessä elämässä.

Mitä fysiatri tekee?

Fysiatri eli fysiatrian erikoislääkäri on erikoistunut tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä kiputilojen tutkimiseen, ei-kirurgiseen hoitoon ja kuntoutukseen.

Fysiatrian erikoisala on monitieteinen ja se kattaa laajan kirjon erilaisia sairauksia ja vaivoja, jotka vaikuttavat ihmisen liikunta- ja toimintakykyyn. Näitä voivat olla esimerkiksi krooninen kipu, urheiluvammat, jännetulehdukset, nivelrikko sekä erilaiset liikkuvuusrajoitteet.

Aavan fysiatrit työskentelevät usein tiiviissä yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten fysioterapeuttien ja psykologien, kanssa. Tavoitteena on parantaa ja ylläpitää potilaan fyysistä toimintakykyä sekä elämänlaatua kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen hoitosuunnitelman avulla.

Fysiatrit tekevät myös työkyky- sekä lääkinnällisiä ja ammatillisia kuntoutusarvioita.

Miten fysiatri ja ortopedi eroavat toisistaan?

Fysiatri hoitaa monia samoja sairauksia kuin ortopedi, mutta lähestymistapa on eri.

Kun ortopedi hoitaa tuki- ja liikuntaelinten vaivat, jotka vaativat leikkausta, keskittyy fysiatri hoitamaan edellä mainittuja ongelmia mm. lääkehoidon sekä fysioterapian ja toimintaterapian avulla. Usein ortopedin työpöydällä ovat akuutimmat, tapaturmiin liittyvät kiputilat ja vammat, kun taas fysiatri hoitaa kroonisempia ja pitkittyneitä vaivoja.

Milloin fysiatrille?

Aika fysiatrin vastaanotolle kannattaa varata silloin, kun sinulla on pitkittyneitä tai kroonisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, jotka vaikuttavat liikunta- ja toimintakykyysi. Kroonisesta kivusta puhutaan silloin, jos yli kolme kuukautta kestänyt kipu ei hellitä tai alkaa tauon jälkeen vaivata uudelleen.

Tyypillisiä vaivoja, joissa fysiatri voi auttaa, ovat esimerkiksi:

  • Selkäoireet, kuten noidannuoli ja iskias sekä selän jäykkyys, selkäkipu tai alaselkäkipu.
  • Niskakipu, niska-hartiakipua, niskan jäykkyys, niskajumi tai niskan kireys. Asiaan voi liittyä päänsärky tai migreeni ja kipu voi säteillä sormiin.
  • Olkapääkipu.
  • Lihaskrampit sekä raajojen pistely ja puutuminen.
  • Nivelten kipu ja jäykkyys.
  • Lihaskivut ja lihaskalvojen toimintahäiriöt.
  • Lantion alueen jännitystilat ja kivut.
  • Fibromyalgia. Krooninen kipu-uupumusoireyhtymä aiheuttaa lihaksissa, jänteissä ja nivelissä jatkuvaa kipua ja arkuutta.

Mitä fysiatrin vastaanotolla tapahtuu?

Riippuen vaivastasi ja fysiatrille tulosi syystä, vastaanotolla voi tapahtua seuraavia asioita:

1. Alkukartoitus: Vastaanotto alkaa yleensä potilaan haastattelulla, minkä avulla fysiatri kartoittaa potilaan oireet, niiden keston sekä mahdolliset aiemmat hoidot. Tämän jälkeen fysiatri tekee kliinisen tutkimuksen, jossa arvioidaan potilaan fyysistä kuntoa, liikkuvuutta, mahdollisia puolieroja, voimaa ja kivun sijaintia sekä laatua. Asymmetria eli symmetriaerot esim. selässä voivat olla rakenteellisia, mutta usein ne johtuvat huonosta työasennosta tai nivel- ja lihaskalvojärjestelmien toimintahäiriöistä.

2. Lisätutkimukset: Fysiatri voi myös määrätä lisätutkimuksia, kuten röntgenkuvauksia, magneettikuvauksia tai hermoratatutkimuksia, jos ne ovat tarpeellisia diagnoosin tarkentamiseksi tai hoidon suunnittelun tueksi. Kuvantamista tarvitaan esimerkiksi, jos selkäkivun syyksi epäillään välilevyn pullistumaa.

3. Hoitosuunnitelman laatiminen: Alkukartoituksen ja tutkimusten perusteella fysiatri laatii kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman, joka voi sisältää esimerkiksi lääkehoitoa ja injektio- eli pistoshoitoa (esim. kortisonipistos niveleen), manuaalista terapiaa (nivelten mobilisointi ja lihaskalvojen käsittely), akupunktiota sekä fysioterapiaa, toimintaterapiaa, liikuntaharjoituksia tai muita kuntoutusmuotoja. Lisäksi fysiatrin vastaanotolla kiinnitetään huomiota työergonomiaan, joka saattaa olla vaivojen taustalla.

Tavoitteena on, että potilas saa tarvittavat työkalut ja ohjeet itsenäiseen kivunhallintaan ja kuntoutukseen. Kivun hoito on ennen kaikkea yhteispeliä, jossa potilaan oma aktiivisuus on isossa roolissa. On tärkeää, että kivun kanssa elävä sitoutuu saamaansa hoitosuunnitelmaan ja noudattaa fysiatrin neuvoja siitä, miten kipua voi hoitaa kotioloissa.

Fysiatri voi myös ohjata potilaan tarvittaessa myös muiden erikoisalojen asiantuntijoiden, kuten psykologin, vastaanotolle. Fysiatri voi määrätä myös sairauslomaa, mutta sen tarve tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on yksilöllistä, eikä sitä aina suinkaan tarvita.

4. Hoidon seuranta: Fysiatrit toimivat asiantuntijoina myös hoidon tehon seurannassa ja kuntoutustulosten arvioinnissa. Tarvittaessa hoitosuunnitelmaa muokataan potilaan tarpeita paremman vastaavaksi.

Miten valmistaudun fysiatrin vastaanottoon?

Fysiatrin vastaanotolle tullessasi ota ennalta huomioon seuraavat käyntiä helpottavat seikat:

1. Oireiden ja historiatietojen kirjaaminen: Kirjaa ylös oireesi, niiden alkamisajankohta, tekijät, jotka pahentavat tai helpottavat oireita, sekä aiemmat hoidot ja niiden vaikutukset. Tämä auttaa fysiatria ymmärtämään tilannettasi paremmin.

2. Aiemmat lääkärinlausunnot ja tutkimustulokset: Ota mukaasi kopiot mahdollisista aiemmista lääkärinlausunnoista sekä tutkimustuloksista, kuten röntgen-, MRI- tai CT-kuvista. Näin fysiatri saa kokonaiskuvan terveydentilastasi ja aikaisemmista hoidoista.

3. Lääkelista: Tee lista kaikista parhaillaan käyttämistäsi lääkkeistä ja ravintolisistä, niiden annostuksista ja ottoajoista. Muista mainita myös mahdolliset allergiat.

4. Kysymykset: Mieti ja kirjaa ylös etukäteen, mitä haluat tietää vastaanotolla.

5. Vaatetus: Pukeudu vastaanotolle mieluiten löysiin vaatteisiin, jolloin fysiatri pystyy tekemään fyysisen tutkimuksen helposti.

Löydä lähin fysiatri

Ajanvaraus Aavaan

Varaa aika fysiatrille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Tero Lagerstedt. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Aava-kallio Syyllisyyden lihavuudesta on loputtava –  Lääkäri Emilia Huvisen uutuuskirja sukeltaa lihavuuden taustoihin
Lihavuuden taustalla vaikuttavat monet kehon biologiset tekijät. On korkea aika vapautua itsekurin puutteeseen tai omaan kykenemättömyyteen liittyvistä leimoista sekä syyllisyyden ja häpeän tunteista. Lihavuustutkija ja Aavan naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen on julkaissut kirjan lihavuudesta ja sen ymmärtämisestä.
Lue lisää
Aava Aavalle ja Pikkujätille myönnetty ISO27001 tietoturvasertifiointi
Sertifiointi osoittaa, että Aava ja Pikkujätti noudattavat korkeimpia tietoturvakäytäntöjä taaten turvalliset ja luotettavat terveydenhuollon palvelut asiakkaille.
Lue lisää
migreeni-blogi Migreenin ymmärtäminen – uudet hoitovaihtoehdot ja läpimurrot
Migreeni ei ole vain tavallinen päänsärky. Se on krooninen sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämänlaatuun. Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo migreenin uusimmista hoitovaihtoehdoista blogikirjoituksessaan.
Lue lisää