Gynekologiset ultraäänitutkimukset

Gynekologinen ultraäänitutkimus tarvitaan esimerkiksi lapsettomuuden, alavatsakipujen tai ylimääräisen vuodon syyn selvittämiseksi.

Milloin tarvitaan gynekologinen ultraäänitutkimus?

Gynekologiset ja raskausajan ultraäänitutkimukset tehdään naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanotolla. Ultraäänitutkimuksessa tarkastetaan muun muassa kohdun rakenne ja limakalvon paksuus, kohdun vieruskudos, munasarjat ja virtsarakko.

Ultraäänitutkimus gynekologin vastaanotolla voi olla aiheellinen ja hyödyllinen seuraavissa tilanteissa:

  • gynekologisen tutkimuksen täydennys
  • ylimääräiset veriset vuodot
  • vaihdevuosien jälkeinen tai hormonihoidon aikainen verinen vuoto
  • kierukkaehkäisyn suunnittelu
  • runsaat, runsastuneet tai pitkittyneet kuukautiset
  • alavatsakivut
  • epäily gynekologisesta sairaudesta tai syövästä
  • gynekologisten kasvainten seuranta (esimerkiksi myoomat ja munasarjakystat)
  • lapsettomuus tai raskaustoive
  • ehkäisykierukan paikantaminen
  • varhaisraskauden toteaminen ja raskauden keston määritys
  • alkuraskauden kivut tai verinen vuoto

Tutkimukseen valmistautuminen

Sinun ei tarvitse valmistautua ultraäänitutkimukseen etukäteen.

Kuukautiset tai verinen vuoto eivät ole este ultraäänitutkimukselle.

Kohdun limakalvon tarkasteluun paras ajankohta on kuukautisvuodon lopusta kierron keskivaiheeseen asti.

Alkuraskauden ultraääneen suositellaan hakeutumaan vasta kun kuukautiset ovat vähintään 2-3 viikkoa myöhässä. Mitä pidemmällä raskaus on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkion sydämen syke on ultraäänitutkimuksella nähtävissä.

Tutkimuksen kulku

Gynekologinen ultraäänitutkimus tehdään naistentautien erikoislääkärin eli gynekologin vastaanotolla. Tutkimus on yleensä kivuton.

Tutkimus tehdään yleensä emättimen kautta, jolloin saadaan paras näkyvyys. Ultraäänitutkimus voidaan tehdä myös tarvittaessa vatsanpeitteiden läpi (tällöin täysi virtsarakko parantaa tuolloin näkyvyyttä). Jos immenkalvon aukko on ahdas, voidaan tutkimus tehdä myös peräaukon kautta tai nojaamalla anturia välilihaa vasten.

Kohdun limakalvon tai kohtuontelon rakenteen tarkastelun helpottamiseksi voidaan tehdä ns. keittosuolaruiskutus. Siinä kohtuun ruiskutetaan ohuella katetrilla steriiliä keittosuolanestettä, jonka avulla kohtuontelon muoto ja sen poikkeavuudet, esimerkiksi myoomat ja polyypit, saadaan näkymään selvemmin. Keittosuolaruiskutuksen aikana saattaa tuntua kuukautiskivun tyyppistä tuntemusta.

Tutkimuksen jälkeen

Gynekologisi käy löydökset ja niiden merkityksen läpi kanssasi ja kirjaa tutkimuksesta lausunnon sairaskertomustietoihisi. Jos tilanne vaatii seurantaa tai muita jatkotoimenpiteitä tai -tutkimuksia, autamme sinua niiden järjestämisessä.

Ajanvaraus

Varaa aika gynekologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Vaativampia gynekologisten ultraäänten "second-opinion" konsultaatioita Aavassa tekevät mm. Dimitrios Scordas Kampissa Ja Maija-Riitta Orden Kuopiossa.

Aava Raskausklinikalla sinua hoitavat raskauden seurantaan ja synnytysten hoitoon erikoistuneet lääkärit.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annakaija Lappalainen.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Aava-kallio Syyllisyyden lihavuudesta on loputtava –  Lääkäri Emilia Huvisen uutuuskirja sukeltaa lihavuuden taustoihin
Lihavuuden taustalla vaikuttavat monet kehon biologiset tekijät. On korkea aika vapautua itsekurin puutteeseen tai omaan kykenemättömyyteen liittyvistä leimoista sekä syyllisyyden ja häpeän tunteista. Lihavuustutkija ja Aavan naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen on julkaissut kirjan lihavuudesta ja sen ymmärtämisestä.
Lue lisää
Aava Aavalle ja Pikkujätille myönnetty ISO27001 tietoturvasertifiointi
Sertifiointi osoittaa, että Aava ja Pikkujätti noudattavat korkeimpia tietoturvakäytäntöjä taaten turvalliset ja luotettavat terveydenhuollon palvelut asiakkaille.
Lue lisää
migreeni-blogi Migreenin ymmärtäminen – uudet hoitovaihtoehdot ja läpimurrot
Migreeni ei ole vain tavallinen päänsärky. Se on krooninen sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämänlaatuun. Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo migreenin uusimmista hoitovaihtoehdoista blogikirjoituksessaan.
Lue lisää