Kilpirauhasongelmat ja -sairaudet ovat yleisiä ja niitä pystytään yleensä hoitamaan varsin hyvin. Kilpirauhasongelmien selvittelyssä tärkeintä on potilaan oireiden kuunteleminen ja huolellinen tutkiminen laboratoriokokein. Aavan kokeneet endokrinologit auttavat sinua yksilöllisesti kilpirauhasongelmissasi.
Kilpirauhanen on kaulan alaosassa sijaitseva rauhanen, joka tuottaa tyroksiinihormonia. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota normaalia määrää kilpirauhashormonia.
Vajaatoiminnan syynä voi olla kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jonka seurauksena elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita vastaan. Autoimmuunitulehdus ei aiheuta kipuja tai muita oireita eikä sitä sinällään havaita muutoin kuin vasta-ainetestissä, joka otetaan joskus kilpirauhassairauksia epäiltäessä. Kilpirauhasen autoimmuunitulehdusta ei voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja ruokavaliolla.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla neljä kertaa yleisempää kuin miehillä. Suurin osa potilaista on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia, mutta sairaus voi puhjeta myös nuoremmilla.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana.
Seuraavat oireet voivat kertoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta:
Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan verikokeilla, ns. TSH-tutkimuksella. Veren THS-arvo (P-tyreotropiini) nousee vajaatoiminnassa ja usein samanaikaisesti veren tyroksiini-hormonin (T4V) pitoisuus alenee. Aina potilaan arvot eivät ole itsestään selvästi rajojen yli tai ali. Tällöin kilpirauhasen vajaatoimintaan erikoistunut lääkäri osaa tulkita tilanteen ja määrätä oikean hoidon.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinihormilla, jota otetaan tabletteina aamuisin.
Lääkehoidon alussa joudutaan yleensä kokeilemaan oikeaa annostusta. Annostusta säädetään potilaan olon sekä veren TSH-arvon perusteella. Annostusta joudutaan usein suurentamaan raskauden aikana. Tyroksiinilääkitys on elinikäinen.
Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettua tyroksiini-lääkettä käyttää Suomessa yli 300 000 henkilöä (lähes 6 % väestöstä). Joskus harvoin tarvitaan trijodityroniinivalmistetta tai eläinperäisiä valmisteita, jotka sisältävät sekä tyroksiinia että trijodityroniinia.
Kilpirauhasen liikatoiminnassa kilpirauhanen tuottaa liian paljon tyroksiinihormonia.
Liikatoiminnan yleisin syy on Basedownin tauti, joka liittyy kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen. Tulehduksen seurauksena keho alkaa tuottamaan kilpirauhaskudosta kohtaa vasta-aineita, jotka aktivoivat kilpirauhasen toiminnan liian vilkkaaksi. Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää aineenvaihduntaa aiheuttaen erilaisia oireita. Joskus liikatoiminta voi johtua kyhmystruumasta, mutta nykyään se on varsin harvinainen.
Kilpirauhasen liikatoiminta on naisilla yleisempää kuin miehillä. Liikatoimintaan sairastutaan yleisimmin 30–40 vuoden iässä, mutta se voi puhjeta muunkin ikäisillä.
Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet syntyvät asteittain viikkojen ja kuukausien aikana.
Seuraavat oireet saattavat kertoa kilpirauhasen liikatoiminnasta:
Jos epäilet kilpirauhasen liikatoimintaa, hakeudu lääkäriin viipymättä. Liikatoiminta voi aiheuttaa hoitamattomana sydämen eteisvärinän, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja tiheään.
Lääkäri toteaa mahdollisen liikatoiminnan verikokeella.
Jos sinulla todetaan kilpirauhasen liikatoiminta, lääkäri määrää sinulle yleensä beetasalpaaja-lääkkeen lievittämään sydämentykytystä ja muita oireita.
Liikatoimintaan sinulle saatetaan määrätä karbimatsoli-nimistä lääkettä, jota voidaan käyttää 12–18 kuukautta, jonka jälkeen sairaus pysyy yleensä poissa.
Liikatoimintaa voidaan hoitaa myös radioaktiivisella jodilla, joka aiheuttaa usein kilpirauhasen vajaatoiminnan, jota taas hoidetaan tyroksiini-hormonihoidolla. Radiojodihoidossa säderasitus on hyvin pieni eikä se ole elimistölle vaarallista. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää raskauden tai imetyksen aikana.
Kilpirauhanen voidaan myös leikata ja poistaa osa rauhasesta. Tätä hoitomuotoa käytetään, jos kilpirauhanen on huomattavasti suurentunut.
Liikatoiminnan aiheuttamia silmäoireita joudutaan hoitamaan erikseen. Hoitomuotoina käytetään kortisonihoitoa tai joissain tilanteissa leikkaushoitoa.
Mikäli kilpirauhanen on suurentunut (struuma) tai siihen on ilmaantunut yksittäinen kyhmy, kaulaan tehdään ultraäänitutkimus. Jos struuma aiheuttaa oireita kasvaessaan, se yleensä leikataan.
Jos kilpirauhasessa on patti tai kyhmy, siitä otetaan neulanäyte. Näytteen tutkii aina patologi, jotta saadaan tietää kyhmyn hyvä- tai pahalaatuisuus. Noin 95 % kyhmyistä on hyvälaatuisia.
Varaa aika endokrinologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.
Asiantuntijana palvelukuvauksessa sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti.
Syyllisyyden lihavuudesta on loputtava – Lääkäri Emilia Huvisen uutuuskirja sukeltaa lihavuuden taustoihin
Aavalle ja Pikkujätille myönnetty ISO27001 tietoturvasertifiointi
Migreenin ymmärtäminen – uudet hoitovaihtoehdot ja läpimurrot