Päänsäryn tutkiminen ja hoito

Päänsärky on tavallisin neurologinen oire, josta lähes kaikilla ihmisillä on kokemuksia.

Päänsärkyjä on erilaisia

Tavallisimpia päänsärkysairauksia ovat migreeni ja jännityspäänsärky.

Päänsäryn taustalla voi olla myös muu sairaus, kuten hoitamaton korkea verenpaine. Harvinaisempia erittäin kovan päänsäryn muotoja ovat kolmoishermosärky, eli Trigeminusneuralgia, ja sarjoittainen päänsärky, eli Hortonin päänsärky.

Äkillisesti kuin salamaniskusta alkanut erittäin kova päänsärky ("elämän kovin päänsärky") voi olla merkki aivoverenvuodosta, joka vaatii välitöntä hoitoa ja hakeutumista sairaalan päivystyspoliklinikalle.

Päänsärkypäiväkirja auttaa diagnoosissa

Päänsärkypotilaan kannattaa pitää oireistostaan päänsärkypäiväkirjaa ennen vastaanotolle tuloa. Päiväkirjaa voi pitää tavalliseen ruutuvihkoon ja kirjata kohtausten voimakkuutta, tiheyttä ja pituutta sekä käytetyt lääkkeet annoksineen. Päiväkirjaan kannattaa kirjata myös mahdolliset altistavat tekijät, kuten alkoholin käyttö ja unen määrä.

Neurologi suunnittelee päänsäryn hoidon

Neurologi on päänsäryn diagnostiikan ja hoidon erikoisasiantuntija. Neurologin kanssa mietitään oireiston syitä ja pohditaan, tarvitaanko vastaanotolla tapahtuvan huolellisen tutkimuksen lisäksi muita kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia.

Lisäksi suunnitellaan päänsärkysairauden yksilöllinen hoito, joka voi koostua mm. päänsäryn kohtauslääkkeistä, estohoidoista ja lääkkeettömistä hoidosta.