Univaje

Tekisikö mielesi aamulla torkuttaa herätyskelloa? Onko keskittymisesi työtehtäviin erityisesti lounaan jälkeen vaikeaa? Unohtuvatko helpotkin asiat? Päiväväsymyksen ja epämääräisten oireiden taustalla saattaa olla univaje. 

Ihmisen tärkein energian lähde on nukkuminen. Univaje eli ns. univelka on yksi yleisimmistä päiväaikaisen väsymyksen aiheuttajista. Vaikka moni saattaa vähätellä univajeen merkitystä, se voi olla monenlaisten oireiden taustalla. 

Tyypillisimmät univajeen oireet

Tyypillisimpiä univajeen oireita ovat päiväaikainen väsymys, ärtyneisyys sekä muisti- ja keskittymisongelmat. Univelkaisen tarkkaavaisuus on tavallista heikompi ja reaktioaika hitaampi. Tällöin riski esimerkiksi työtapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin kasvaa. Moni univajeesta kärsivä kuvaa oloaan sanalla aivosumu, jolloin ajatus ei kulje, asiat unohtuvat ja keskittyminen on hankalaa.

Univaje aiheuttaa pitkittyessään merkittäviä terveysongelmia, joita voi olla vaikea yhdistää liian vähäiseen unen määrään. Pitkäaikainen univaje tuo tullessaan esimerkiksi ahdistuneisuutta, painon nousua, muutoksia sokeriaineenvaihduntaan ja infektioherkkyyttä. Myös verenpaine voi nousta.

Vaikka univajeen terveysriskit liitetään erityisesti pitkittyneeseen univajeeseen, monia niistä voidaan havaita jo muutaman liian lyhyeksi jääneen yön jälkeen.

Mistä univaje johtuu?

Univaje on yleensä itse aiheutettua tai olosuhteiden pakottamaa. Liian pitkäksi venyneet työpäivät, huonosti aikataulutettu arki, vuorotyö tai ns. ruuhkavuodet ovat yleisiä altistajia univajeelle. Alati muuttuva ja teknistyvä sosiaalinen elämä saattaa myös aiheuttaa haasteita riittävälle unen saannille.

Univajeen määrä yksittäisenä yönä saattaa olla pieni, esimerkiksi puoli tuntia tai tunti. Pitkään jatkuessaan lyhytkin vaje ihmisen tarvitsemassa unen määrässä alkaa kuitenkin kertaantua ja aiheuttaa oireilua.

Voiko univajeen taustalla olla sairaus?

Unihäiriöt sekä muut sairaudet aiheuttavat univajetta suoraan ja välillisesti. Esimerkiksi unettomuus ja levottomat jalat vaikuttavat ihmisen unen määrään negatiivisesti. Uniapnean hengityshäiriöt tai jaksottaisen raajaliikehäiriön aiheuttamat liikkeet taas rikkovat unen normaalia rakennetta. Univajetta syntyy välillisesti, koska lyhyet heräämiset ja havahtumiset vähentävät syvän unen määrää.

Miten univajeesta pääsee eroon?

Lyhytaikainen, akuutti univaje on yleensä helppo korjata nukkumalla seuraavina öinä enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että tutkimusten perusteella esimerkiksi pitkään jatkuessaan viikonlopun aikana riittävästi nukutut yöt eivät riitä korjaamaan arkipäivinä kertynyttä univajetta.

Jos tilanne pitkittyy, ihminen saattaa tottua univajeen aiheuttamiin oireisiin. Tällöin arki voi tuntua selviytymiseltä päivästä toiseen. Jotta näin ei kävisi, univaje on tärkeä tunnistaa ja hoitaa. 

Kuinka univaje todetaan?

Laajassa unitutkimuksessa pystytään näkemään univajeen vaikutukset unen rakenteeseen, vaikka niitä ei itse tiedostaisi. Laajassa unitutkimuksessa pystytään myös havaitsemaan mahdolliset elimelliset unihäiriöt, jotka saattavat aiheuttaa tai edesauttaa univajetta.

Miten jatkuvaa univajetta hoidetaan?

Jatkuva univaje on usein monen tekijän summa ja sen hoitoon tarvitaan monen eri ammattilaisen tukea. Jos tutkimuksissa univajeen aiheuttajaksi on löytynyt unihäiriö tai muu sairaus, on tärkeä hoitaa diagnosoitua sairautta mahdollisimman tehokkaasti ja samalla pyrkiä antamaan unelle sille kuuluva arvo.

Uni Aavan lääkärin vastaanotolla saat yksilöllisen hoitosuosituksen, tarvittavan jatkohoidon ja asiaankuuluvan hoidonseurannan. Jos univajeen taustalla todetaan arkielämän ja unen rytmittämiseen liittyviä haasteita, on unilääkärin tai -hoitajan vastaanotolta mahdollista saada omaan elämäntilanteeseen sopivia ratkaisuja, jotka auttava löytämään paremman unen ja elinvoimaisemmat päivät.

Ajanvaraus

Varaa aika lääkärin ensikäynnille soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838 tai nettiajanvarauksen kautta. Kun varaat aikaa netistä, valitse erikoisalaksi uneen perehtynyt lääkäri. Lääkäri tekee alkukartoituksen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tutkimuksiin.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
hanna Hanna Kankainen-Aho Aavan ja Pikkujätin liiketoimintajohtajaksi – ”Yritys tuottaa, kun ihmiset voivat hyvin”
Aavassa Kankainen-Ahoa houkutteli suomalaisuus, arvopohjalta johdettu perheyritys ja mahdollisuus kehittää työterveyden palveluita vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Lue lisää
Aava60 Lääkärikeskus Aava täyttää 60 vuotta – keräämme historiikkiin asiakkaidemme muistoja vuosien varrelta
Aavan 60-vuotinen historia pistetään kirjoihin ja kansiin. Historiikkiin toivotaan mukaan muistoja niin henkilöstöltämme kuin asiakkailtamme.
Lue lisää
sikiön Miltä sikiön liikkeet tuntuvat? – 7 kysymystä lääkärille
Sikiön liikkeet tuntuvat ensimmäisen kerran raskauden puolivälissä. Ensisynnyttäjän voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa esimerkiksi epämääräistä kuplintaa vauvan aiheuttamaksi. Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen vastaa odottajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Lue lisää