Vaihdevuosien hormonihoidon terveysvaikutukset ja riskit

Alla on esitetty vaihdevuosien hormonihoitoon liittyviä terveysvaikutuksia sekä riskejä väestötasolla. Tiedot perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin kannanottoihin, sekä viimeisimpään tutkimustietoon. Luvut on pyritty esittämään absoluuttisina numeroina arviointia helpottamaan. On hyvä kuitenkin korostaa, että jokaisen naisen kohdalla hormonihoidon terveysvaikutukset tulee arvioida yksilöllisesti.

Vaihtoehtoisten hoitojen käyttö

Hormonihoito on ainoa tutkitusti tehokas hoito vaihdevuosioireisiin. Vaihtoehtoiset hoidot, kuten luontaistuotteet tai soija- ja kasviestrogeenivalmisteet, eivät ole tutkimusten mukaan lumehoitoa tehokkaampia vaihdevuosioireiden lievittäjinä. Vaihtoehtoisten hoitojen vaikutuksia ei tunneta tarkkaan, koska niistä ei useinkaan ole tarjolla tutkimustietoa. Omalle gynekologille on hyvä kertoa, mikäli käyttää vaihdevuosioireisiin jotakin vaihtoehtoista hoitoa.

Vaihdevuosien vaikutus luustoon

Vaihdevuosiin liittyvä estrogeenituotannon loppuminen lisää luiden hajoamista. Vaihdevuosista eteenpäin naisen luuntiheys pienenee noin 2 % vuodessa. Luuston tiheysmittaus on paras käytettävissä oleva keino luuston kunnon arvioimiseen. DXA-mittaus olisikin hyvä tehdä viimeistään 65 vuoden iässä. Tutkimus on syytä tehdä jo aiemmin, mikäli henkilöllä on jokin riskitekijä (hento rakenne, runsasta tupakointia, kortisonilääkitys, aiempi vakava syömishäiriö, muita altistavia perussairauksia tai suvussa osteoporoosia eli luukatoa).

Vaihdevuosien hormonihoito vähentää tehokkaasti sekä luukatoa että siitä johtuvaa murtumariskiä. Satunnaistetussa tutkimuksessa hormonihoidolla estyi vuosittain 2 lonkkamurtumaa 1000:ta naista kohden. On tärkeää muistaa, että ensisijainen keino ehkäistä luukatoa on riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, tupakoimattomuus ja liikunta.

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa merkittävin sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja. Tilastojen mukaan naisia sairastuu sydäntapahtumiin enemmän kuin miehiä. Vaihdevuosissa olevan naisen kannattaa arvioida oma tilanne ja riskitekijät lääkärin kanssa.

Tutkimusten mukaan hormonihoito suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta, jos terve nainen aloittaa hoidon enintään 10 vuoden päästä menopaussista. Hormonihoidon aloittamista pelkästään sydäntapahtumien estämiseksi ei kuitenkaan suositella. Jos vaihdevuosioireisella naisella on runsaasti sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, tai jo todettu sydänsairaus, on mahdollisesta hormonihoidon käytöstä tärkeää keskustella oman gynekologin kanssa.

Syvien laskimotukosten riski väestötasolla on vuosittain noin 1–2 tapausta 1000:ta henkilöä kohden. Riski lisääntyy iän myötä. tablettimuotoiseen hormonihoitoon, varsinkin ensimmäisen 6 kuukauden aikana aloituksesta, liittyy lisääntynyt laskimotukosriski. Tämä riski on 50-59-vuotiaiden ikäryhmässä pelkällä estrogeenihoidolla neljä ja yhdistelmähoidolla 10 ylimääräistä tukosta 10 000 naisvuotta kohti. Sen sijaan Ihon kautta annosteltuna hormonihoitoon ei uusimpien tutkimusten perusteella liity lisääntynyttä laskimotukosriskiä.

Rintasyöpä

Rintasyöpää todetaan suomalaisilla naisilla ikäryhmässä 50–59 vuotta joka vuosi noin 30 tapausta 10 000:ta naista kohden. Tärkeimpiä riskitekijöitä ovat ikä ja perinnöllinen alttius. Viimeisimpien tutkimusten mukaan vaihdevuosien hormonihoito, joka kestää alle viisi vuotta, ei lisää merkitsevästi rintasyöpäriskiä. Hormonihoidon lopettamisen jälkeen kohonnut rintasyöpäriski häviää viidessä vuodessa.

Yli viisi vuotta kestävään hormonihoitoon liittyy kohonnut rintasyöpäriski, joka suomalaisessa tutkimuksessa oli vuosittain keskimäärin noin 2–3 lisätapausta 10 000:ta naista kohden. Tämä riskilisä on samaa suuruusluokkaa kuin se, joka liitetään ylipainoon tai runsaaseen alkoholin käyttöön.

Uusimpien tutkimusten mukaan hormonihoidon rintasyöpäriskin lisääntyminen liittyy erityisesti yhdistelmähoitoon, mutta ei niinkään pelkkään estrogeeniin, jota voivat käyttää naiset joilta kohtu on poistettu.

Muut syövät

Pelkän estrogeenin käyttö vaihdevuosien hormonihoitona lisää kohdunrungon syöpäriskiä. Lisääntynyt riski häviää, kun hormonihoitoon lisätään jaksoittainen tai jatkuva keltarauhashormoni. Naisille, joilta on poistettu kohtu, ei tarvitse antaa keltarauhashormonia.

Munasarjasyöpää esiintyy suomalaisilla 50–59 vuotiailla naisilla noin 3 tapausta 10 000:ta naista kohden vuodessa. Hormonihoidon vaikutuksesta munasarjasyöpäriskiin on ristiriitaisia tutkimuksia. Yksittäisen käyttäjän kannalta merkittävää munasarjasyöpäriskin lisääntymistä ei missään tutkimuksessa ole todettu.

Paksu- ja peräsuolisyöpää esiintyy suomalaisilla naisilla ikäryhmässä 50–59 vuotta noin 4 tapausta 10 000:ta naista kohden vuodessa. Hormonihoidolla näyttää olevan suolistosyövän suhteen suojavaikutus, joka on noin 1-2 tapausta vähemmän 10 000:ta hormonihoitoa käyttävää naista kohden vuodessa.

Vaihdevuodet eivät ole sairaus

Vaihdevuodet eivät ole sairaus, vaan luonnollinen tapahtuma naisen elämässä. Osalle naisista vaihdevuodet kuitenkin aiheuttavat oireita, jotka haittaavat jokapäiväistä elämää ja heikentävät elämänlaatua. Näitä oireita voidaan helpottaa hormonihoidolla, joka räätälöidään kunkin naisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Hormonihoidon eduista ja riskeistä omalla kohdalla kannattaa keskustella oman gynekologin kanssa

Tomi Mikkola, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti
Lääkärikeskus Aava, Naisten Aava Kamppi

päivitetty 5.9.2014

Ajanvaraus

Varaa aika gynekologille soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838 tai nettiajanvarauksen kautta.

Maksuvaihtoehdot

Tutustu kattaviin maksuvaihtoehtoihimme, mm. korottomaan Aava-tiliin.