Lääkärikeskus Aavan historia - kolmen korvalääkärin vastaanotosta suurimmaksi suomalaiseksi lääkärikeskukseksi

Lääkärikeskus Aava on syntynyt suomalaisesta työstä. Suomalainen perheyritys on saanut alkunsa kolmen nuoren lääkärin yhteisvastaanotosta ja kasvanut valtakunnallisesti palvelevaksi lääkärikeskukseksi. Yhdessä Aava-konserni tarjoaa terveyspalvelut elämänkaaren jokaisessa vaiheessa.

Historiansa ensimmäisen puolivuosisadan Aava tunnettiin Helsingin Lääkärikeskuksena. Perheyrityksen tarina on pitkälti eteläpohjalaisyrittäjä Juhani ”Jussi” Ahon tarina. Ajan hermolla Aavan on pitänyt luova hulluus ja taloudellinen riskinotto. Toisen polven yrittäjien käsissä Aava on vakaa ja vastuullinen perheyritys, jolla on jalat vahvasti kotimaan kamaralla.

Juhani "Jussi" Aho

1960-luku: Juhani Aho perustaa Helsingin Lääkärikeskuksen

Eletään vuotta 1961. Helsingissä on lääkärilakko. HYKS:n korvaklinikan apulaislääkärit Jussi Aho, Eero Vaheri ja Matti Aro alkavat purkaa jonoja yksityisellä vastaanotolla. Apulaislääkäreiden vastaanotto Fredrikinkadulla on pieni, suorastaan komero. Kuitenkin jo ensimmäisenä päivänä jono on kadulle saakka.

Vuonna 1964 kolmen korvalääkärin vapaa yhteenliittymä saa pysyvän pohjan, kun he perustavat Helsingin Lääkärikeskus J. Aho & Kumpp. kommandiittiyhtiön. Tällöin Lääkärikeskus Aava saa varsinaisen alkunsa yrityksenä.

Vuonna 1966 Aho, Vaheri ja Aro ostavat aiempaan verrattuna prameat tilat Mannerheimintie 12:sta. Vielä he eivät uskalla haaveillakaan, että samoissa tiloissa tullaan vastaanottamaan vielä 50 vuodenkin päästä. Kotitalot pantataan suurta lainaa vastaan. Osakkaat sopivat, että jos bisnes ei suju ja pankki vie kodit, kaikki muuttavat perheineen evakkoon uuteen lääkärikeskukseen. Pelättyä pakkomuuttoa ei onneksi tule, vaan talosta ostetaan huone kerrallaan lisää tilaa.

Jussi monipuolistaa palvelua tuomalla laboratoriopalvelut saman katon alle. Vuosikymmenen lopulla J. Aho & Kumpp. ky yhdistää voimansa laboratoriopalveluita tarjoavan yrityksen kanssa. Helsingin Lääkärikeskus ja Laboratoriot Oy:n perustava yhtiökokous pidetään joulukuussa 1969. Läsnä ovat kaikki tuolloiset osakkeenomistajat eli Jussi, Jussin vaimo Eila Aho, Eero Vaheri ja Matti Aro.

Aava Mannerheimintie

1970-luku: Kolmen kimpasta yli sadan lääkärin toimipisteverkostoksi

1.1.1970 Helsingin Lääkärikeskus aloittaa toimintansa osakeyhtiönä. Vuosikymmenen alussa Mannerheimintien toimipisteessä toimii lääkäreiden vastaanottojen lisäksi kliininen laboratorio, kuulontutkimus, leikkaussali, fysikaalinen hoito-osasto, rokotusasema ja röntgen. Toimintatapa on hiljakseen yleistymässä maassa, jossa on totuttu yhden lääkärin vastaanottoihin.

Ammatinharjoittajia on helppo houkutella mukaan, sillä he maksavat vain 20 prosentin vuokran vastaanoton tuloista. Vuokralla saa kaikki modernit herkut: siistin vastaanottohuoneen, lankapuhelimen ja näpsäkän vastaanottoavustajan. Näin heidän ei tarvitse itse investoida markkaakaan hienoihin laitteisiin ja palveluihin, jotka ovat heidän käytössään.

Ilman vikkeliä hoitajia toiminta ei pyörisi alkuunkaan. Auktoriteetit ovat korkeat, ja lääkäri on suorastaan jumala. Työkalut pitää ojentaa suoraan käteen, joskus jopa auto jätetään hoitajien parkkeerattavaksi. Mistä vain vastaanottohuoneesta saattaa kajahtaa ”Perkele nyt sitä keittosuolaa!”. Ajan hengen mukaisesti lähes joka vastaanottohuoneessa haisee tupakka.

Mannerheimintieltä Helsingin Lääkärikeskus laajenee muualle Helsinkiin ja sen lähiympäristöön. Jussi houkuttelee mukaan keskustan maineikkaita pienvastaanottoja, ja perustaa kokonaan uusia toimipisteitä Uudellemaalle isoihin asutuskeskuksiin, joissa ei vielä ole yksityisiä lääkärikeskuksia.

Potilas- ja lääkärisuhteiden vaaliminen on tärkeää, kun kilpailu kiristyy. Siksi Jussi pitää tärkeimpänä työnään ylihoitajien valitsemista. He pyörittävät toimipisteiden arkea, kun Jussi viilettää muualla. Työtä riittää: vuonna 1972 Jussi menee mukaan Kuusamossa vaikeuksissa olevaan Rukan hiihtokeskukseen. Jussin huomio jakautuu etelän ja pohjoisen välillä, mutta se ei hidasta miestä.

Paikallislehti Kaleva kertoo, että kuusamolaisten puheiden mukaan joku etelän lääkäri tekee Rukalla rahaa säkeittäin. Pääkaupunkiseudulla kuiskitaan, että Lääkärikeskuksen potilaat maksavat hiihtokeskusinvestoinnit. Todellisuudessa Jussi on lähellä kassakriisiä. Rahaa on liossa miljoonia ja pääasiassa velaksi.

1980-luku: Työterveyshuolto avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Jussin tahti on kovempi kuin koskaan. Päivisin hän työskentelee Ilmavoimien ylilääkärinä ja Tilkan keskussotilassairaalan psykofysiologian laitoksen johtajana. Illat hän pitää omaa vastaanottoa ja luotsaa Helsingin Lääkärikeskusta. Viikonloput hän viettää pohjoisessa uuden harrastuksensa parissa, hiihtokeskusta rakentamassa.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että jopa eduskunnassa asti ihmetellään, kuinka kolmen miljoonafirman johtaja ehtii hoitamaan kahta valtion virkaa. Ilmavoimien mukaan ehtii hyvin, jutussa kirjoitetaan. Päivätöiden lisäksi Jussi vaikuttaa eri lääkäriyhdistysten johdossa ja Akavan hallituksessa.

Jussi näkee mahdollisuuden työterveyshuollossa. Akavan yhteyksiensä kautta hän pääsee mukaan sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen neuvottelukuntaan, jossa sorvataan työterveyshuollon uudistusta. Työterveyshuollon tavoitteeksi asetetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysvaarojen poistamisen ohelle. Lisäksi yksityisten yritysten sallitaan tuottaa työterveyspalveluita.

Myöhemmin Jussia on kiitelty oikeaaikaisesta toiminnasta. Moni alan vaikuttaja on todennut, että ilman Jussia yksityistä työterveydenhuoltoa ei välttämättä olisi olemassa. Työterveystoiminnan laajenemisen myötä hankitaan pieniä työterveysasemia. Uusia toimipisteitä tulee Keravalle, Tuusulaan ja Hyvinkäälle. 1980-luvulla Helsingin Lääkärikeskuksessa työskentelee 70 hoitajaa ja vastaanottaa 165 lääkäriä.

Vuonna 1989 Jussi ostaa magneettikuvauslaitteen. MRI-laite on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja se on Helsingin Lääkärikeskuksen toistaiseksi suurin laiteinvestointi. Jussi tarttuu epävarmoihin ja isoihin asioihin, koska hän kokee, että jonkun pitää ottaa riskiä. Teknologia on niin uutta, ettei sitä oikein edes ymmärretä.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että Jussin ”koje on kamera, jolla voi ottaa kuvia ihmisen sisältä ilman, että ihmistä tarvitsee pilkkoa. Kamera maksoi 15 miljoonaa ja se painaa toistakymmentä tonnia. Kuvissa näkyy kaikki, ihan kuin biologian oppikirjan piirroksessa, paitsi että Ahon kuvat ovat valokuvia eivätkä piirroksia”.

Jälleen kerran Jussille povataan loppua: ei tällaista tehdä kuivin jaloin! MRI-kuvantamiseen erikoistunut Lääkärikeskus Teslamed on kuitenkin jymymenestys. Varauslistat täyttyvät, kun julkisen puolen lääkärit lähettävät magneettikuvauksiin potilaita, jotka jäisivät muuten tutkimatta. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Teslamedin pioneerityötä jatkaa Aava Magneetti.

Aava teknologia

1990-luku: Kun kaikki on lähellä päättyä

”Kun minä päätän, niin mennään vaikka harmaan kiven läpi!” kuuluu yksi Jussin kuuluisista sanonnoista. Harmaata yhdeksänkymmentäluku Suomessa olikin. Siihen oli myös Aavan tarina lähellä päättyä.

Loppuvuonna 1991 markka devalvoidaan. Jussi on ottanut paljon edullista valuuttalainaa, mikä kostautuu nyt. Yhdessä yössä Helsingin Lääkärikeskuksen lainat kasvavat moninkertaisiksi, kun markan arvo putoaa. Vientiteollisuus saa vetoapua, mutta moni kotimarkkinoilla toimiva yritys joutuu vaikeuksiin, ja osa menee nurin.

Edessä on monta laihaa pitkää vuotta, sillä yritykset kaventavat työntekijöiden työterveyshuoltoa. Lama pudottaa yksityisten lääkärikäyntien määrät. Hoidon tasosta ei koskaan tingitä, mutta muuten Helsingin Lääkärikeskus elää kädestä suuhun. Kirjekuoret käännetään nurin ja käsipapereiden kulutusta lasketaan. Lääkärintakeista valitaan käyttöön ne, joissa on vähiten reikiä.

Jussi pitää huolen myös siitä, että henkilöstön palkat maksetaan aina ajallaan. Henkilöstö puhaltaa yhteen hiileen ja irtisanomisia pyritään välttämään viimeiseen asti. Samalla yritetään pysytellä kehityksen kärjessä: ensimmäinen tietokone tulee taloon tällä vuosikymmenellä.

Tappiolliset vuodet syövät Helsingin Lääkärikeskuksen omaa pääomaa. Vuonna 1994 yritys on konkurssikypsä. Rahat on loppu, eikä lisää tule. Velkaa on tuplasti liikevaihtoon nähden. Jussi tekee periaatepäätöksen: yritys on pelastettava ja työpaikat säilytettävä. Perheen koti on tämän jälkeen kiinnitetty savupiippua myöten lainojen vakuudeksi.

Jussin toimenpiteiden ja henkilöstön yritteliäisyyden ansiosta Helsingin Lääkärikeskus välttää konkurssin ja selviää pahimman yli. Vuosikymmenen lopulla Helsingin Lääkärikeskuksesta tulee kokonaan Ahojen perheyritys, kun kaksi muuta perustajaosakasta luopuu omistuksestaan.

2000-luku: Uusi sukupolvi saapuu perheyritykseen

Vuonna 2000 Aavan puikkoihin astuu Jussin poika, 30-vuotias Antti Aho. Jussi jättää jälkeensä vahvan henkilökultin ja suuret saappaat. Helsingin Lääkärikeskusta on johdettu ylhäältä alas, yhden miehen imperiumina. Ensitöikseen toimitusjohtajana Antti siirtää toimipisteille ja henkilöstölle enemmän vastuuta.

Aiemmin jokainen Helsingin Lääkärikeskuksen toimipiste on tehnyt asiat vähän omalla tavallaan. Antin johdolla rakennetaan johtamisjärjestelmä ja laatujärjestelmä, jotka varmistavat, että hoito toteutuu yhtä laadukkaana kaikkialla.

Uusi osallistava johtamistapa tuo taloon vahvaa yhdessä tekemisen meininkiä. Vauhdin vuosikymmen on kannattavaa kasvua. Lääkärikäynnit kipuavat laman jäljiltä ja työterveyshuoltoon saadaan merkittäviä uusia asiakkuuksia.

Yksi nuoren toimitusjohtajan toive toteutuu, kun Helsingin Lääkärikeskus hankkii ortopediaan erikoistuneen Orto-Lääkärit. Se tuo taloon sairaalatoiminnan. Sittemmin Aavan leikkaustarjonta on laajentunut ortopediasta muun muassa syöpäleikkauksiin, silmäleikkauksiin ja gynekologisiin leikkauksiin. Tänä päivänä Aava Sairaala on Helsingin monipuolisin yksityissairaala.

IT-järjestelmän uudistus vie historiaan potilaskortit ja fyysiset arkistot. Aiemmin kaikki potilastiedot kirjattiin paperille ja koottiin kansioon, jota tarvittaessa läheteltiin toimipisteestä toiseen. Nyt kaikki tiedot liikkuvat sähköisesti ja reaaliajassa, mikä muuttaa hoitotyön luonteen pysyvästi.

Ensimmäiset pääomasijoittajat tutkailevat Suomen terveydenhuollon yrityksiä ja markkinoita. Puntit tutisevat monissa pienissä yksityisissä lääkärikeskuksissa. Kaikilla omistajilla ei hermo kestä, ja kansainvälisten rahastojen matkaan lähtee moni merkittävä lääkärikeskus. Helsingin Lääkärikeskuksessa kilpailu tuntuu kovalta, mutta myöhemmin osoittautuu, että tämä on vasta alkua.

Helsingin Lääkärikeskusta pyydetään osakkaaksi kilpailun puristuksiin joutuneeseen Medicityyn. Medicityn aikuisliiketoiminta on tappiollista, mutta lasten Pikkujätti on plussalla. Pikkujättiin yhdistetään Lääkärikeskuksen oma lastenlääkäritoiminta Ella. Viiden vuoden hyvä yhteistyö perustajalääkäreiden kanssa tekee Pikkujätistä metropolialueen johtavan lastenlääkärikeskuksen.

Myös syöpätoiminta tulee taloon. Kaksi fyysikkoa ja syöpälääkäriä ovat perustaneet Docrates syöpäsairaalan, joka tekee uraauurtavaa työtä yksityisessä syövänhoidossa. He hakevat tukevampaa selkänojaa ja kääntyvät Helsingin Lääkärikeskuksen puoleen, josta tulee Docrates syöpäsairaalan merkittävä omistaja.

Aava Lääkärikeskus toimipaikkoja

Eletään brändien aikaa. Ahojen perheyrityksen nimi alkaa olla entistä akuutimpi ongelma. Paikkakuntien mukaan nimetyillä toimipisteillä on vahva tunnettuus paikallisesti, mutta niitä ei tunnisteta yhtenäiseksi brändiksi. Se johtaa esimerkiksi monien työterveyshuollon asiakkuuksien menettämiseen.

Helsingin Lääkärikeskuksen toimipisteiden nimistä päätetään pudottaa kaupunginnimi pois. Enää ei ole Tuusulan Lääkärikeskusta tai Järvenpään Lääkärikeskusta, vaan kaikki on samaa yhtenäistä Lääkärikeskusta. Villinä ajatuksena on omia koko yleissana itselleen, samalla kun monet muut toimijat luopuvat lääkärikeskus-päätteestä nimessään.

2010-luku: Ennennäkemättömät muutokset ravistelevat alaa

Nimen lyhentäminen ei tuo merkittävää parannusta. Visuaalinen ilme on puhtaampi, mutta nyt asiakkaat kysyvät puhelimessa ”Ai mikä lääkärikeskus?”. Vastaamme kärsivällisesti ”Kuulit aivan oikein, ihan vain Lääkärikeskus”. Brändityöryhmien pyörittelyn jälkeen päätetään, että Lääkärikeskuksesta tulee Aava. Nimi on uusi, mutta silläkin on historia. Aava on yhdistelmä perustajaosakkaiden sukunimien alkukirjamista: Aho, Aho, Vaheri, Aro.

Nimi muuttuu virallisesti aprillipäivänä 2012. Hesarissa julkaistaan juttu, jossa ilmoitetaan Aava-vauvan syntyneen. Seuraa asiaankuuluva tuohtumus, kun valtakunnan suurimman sanomalehden etusivulla makaa alaston vauva.

Nimenmuutos on menestys. Kadunvarsikyselyissä Aava mainitaan yhä useammin. Vain kahden vuoden kuluttua uuden Aavan tunnettuus on parempi kuin Lääkärikeskuksen koskaan. Enää nimi ei ole sujuvan toiminnan esteenä.

Vuonna 2014 Aava Kamppi avaa ovensa. Asiakkaat arvostavat saumatonta palvelukokonaisuutta, eikä Kampin lääkärikeskus kalpene tarjonnassa. Sen seitsemään kerrokseen majoittuvat yleislääkärit, erikoislääkärit, työterveyshuolto, erikoisklinikat ja laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Teslamedin ja Orto-Lääkäreiden sairaalan manttelinperijöinä talossa toimivat nyt Aava Magneetti ja Aava Sairaala.

Samalla yksi ovi sulkeutuu, kun viimeisetkin vastaanottavat lääkärit muuttavat perinteisistä Mannerheimintie 12:n tiloista Aava Kamppiin.

Myös ala muuttuu ennennäkemätöntä vauhtia. Sairaudenhoidosta siirrytään terveyden vaalimiseen. Terveydenhuolto digitalisoituu. Ensin nettiin siirtyvät ajanvaraukset, sitten pikkuhiljaa lääkärikäynnit. Aava lanseeraa sähköisen palvelukanavan eAavan ja työterveyshuollon ennakoivan etätiimin Osaamon. Paikallaan pysyäkseen on juostava vieläkin nopeammin.

Terveydenhuoltoala fuusioituu ripeästi. Isot kasvavat entisestään ja pienet suomalaiset katoavat kartalta. Vakuutusyhtiöt valtaavat omaa nurkkaansa perustamalla terveysyrityksiä. Vuonna 2017 Aava on ainoa suuri suomalainen yksityinen lääkärikeskus. Sen olemassaolo koetaan tärkeämmäksi kuin koskaan.

Neljän perustajalääkärin kimpasta on tultu pitkälle: Aavasta on tullut merkittävä toimija ja työnantaja. Perheyritys työllistää yli 1 000 työntekijää ja ammatinharjoittajaa, ja maksaa kaikki veronsa kokonaisuudessaan Suomeen. Perheyrityksen kestävä tapa toimia varmistaa, että Aava välittää ja kantaa vastuun myös tulevaisuudessa.