Valmennuksilla hyvinvointia ja virtaa Stora Enson Imatran tehtaille

Aava on tehnyt Stora Enson Imatran tehtaiden kanssa pitkäjänteistä työtä jo viidettä vuotta. Datan pohjalta kohdennetut valmennukset ovat saaneet tehtaan henkilöstöltä positiivista palautetta ja jatkossa hyvinvointi on kiinteä osa Imatran tehtaiden johtamisen prosesseja.

Lähes kaikki kaupasta ostamamme tuotteet on pakattu jollain tavalla. Yleensä muoviin tai yhä enenevässä määrin ekologisempaan vaihtoehtoon eli pahviin tai kartonkiin.

Stora Enson Imatran tehtaat ovat tunnettuja kartongistaan ja nestepakkauksistaan, joihin monet elintarvikkeet, juomat ja kuluttajatuotteet pakataan myyntiä tai kuljetusta varten.

– Imatran tehtaat ovat yksi maailman suurimmista kuluttajakartonkitehtaista ja Suomen suurin kartongintuottaja, kertoo Imatran tehtaiden henkilöstön kehittämisestä ja työhyvinvoinnista vastaava Leena Ojamaa.

Tehtailla on noin 1 000 vakituista työntekijää, joiden lisäksi Imatran tutkimuskeskuksella tuotekehityksen parissa ahertaa reilut 100 henkilöä. Tehdasalueella toimii joka päivä myös muiden yritysten työntekijöitä, joten tehdasalueella riittää kuhinaa yhteensä 1 300 henkilön häärätessä työn touhussa.

Tehtaiden koneiden pauhu ei taukoa edes yöksi ja siksi suurin osa työntekijöistä tekee vuorotyötä kahdessa 12 tunnin vuorossa.

Yötyö aiheuttaa työkykyyn omat pulmansa, mutta merkittävä haaste työ- ja toimintakyvyn kannalta piilee tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa.

– Meillä on paljon fyysisiä työvaiheita ja kun henkilöstö alkaa ikääntyä, alkaa kulumia olla siellä ja täällä. Tules-vaivat ovat meillä korkealla sairauspoissaolotilastoissakin, Ojamaa sanoo.

Hyvinvointia datan pohjalta

Imatran tehtailla on huolehdittu jo pitkään henkilöstön jaksamisesta erilaisilla liikuntapainotteisilla eduilla, kuten ryhmäliikunnalla ja kuntosaliryhmillä.

– Se on aika poikkeuksellista, miten paljon he ovat jo valmiiksi tarjonneet liikuntaa, ohjattua kuntosaliharjoittelua, toiminnallista treeniä sekä kehonhuolto- ja liikkuvuusharjoittelua henkilöstölle. Tarjolla on ollut jopa 5 tuntia ryhmäliikuntaa viikossa, sanoo Aavan hyvinvointiarkkitehti Anne Huttunen.

Vuonna 2021 tehtailla heräsi ajatus, voisiko hyvinvoinnin näkökulmaa jotenkin laajentaa. Kilpailutuksen seurauksena palveluntarjoajaksi valikoitui Aava ja sen Virta-valmennusyksikkö, joka teetti tehtaan väelle Aisti-hyvinvointikartoituksen.

– Kartoituksen avulla saamme aitoa vaikuttavuutta tekemiseen. Pystymme paremmin tunnistamaan kehityskohteita ja tekemään oikeille ryhmille datan pohjalta kohdennettuja toimenpiteitä, sanoo Aava Virran yksikönpäällikkö Annukka Katainen.

Viimeisen neljän vuoden aikana Aisti-kysely on uusittu joka vuosi ja sen pohjalta valmennuksia on järjestetty Imatran tehtailla jo 300 työntekijälle. Valmennuksiin on kuulunut yksilövalmennuksia, ryhmävalmennuksia, henkilöstön webinaareja, ohjattuja ryhmäliikuntatunteja, esihenkilöiden henkilökohtaisia coachauksia sekä esihenkilöiden ja johtoryhmän ryhmävalmennuksia.

– Vastaanotto henkilöstössä on ollut oikein hyvää ja nyt meillä on tarjota sekä yksilöille tukea että kaikille yhteisesti suunnattuja palveluita, Leena Ojamaa sanoo.

Aavan ja Stora Enson Imatran tehtaiden välinen yhteistyö on monessa sopassa keitetty. Se on kantanut koronapandemian ja maailman myllerrysten aiheuttamien epävakaiden aikojen yli. Hiljattain solmittu 3+2-vuotinen sopimus takaa, että yhteinen matka jatkuu vielä pitkään.

Missä on erityisesti onnistuttu?

Leena Ojamaa pitää työntekijöitä koko yrityksen tärkeimpänä voimana, jota ilman mikään ei toimisi. Oireilevien työntekijöiden työkyvyn lisääminen ja ylläpitäminen on koko projektin pihvi.

– Erityisen tärkeä onnistuminen on se, että olemme pystyneet tavoittamaan juuri oikeita henkilöitä ja tukemaan heitä työkykyisenä säilymisessä, hän sanoo.

– Hyvinvointiin panostaminen on työntekijöille signaali, että he ovat meille tosi tärkeitä. Lisäksi se, että saamme luotua yksilöille onnistumisia, on tärkeää toki meille työnantajana, mutta se on myös valtava asia työntekijälle itselleen, Ojamaa miettii.

– Aavan näkökulmasta näemme isona plussana myös avoimet välit, jotka olemme onnistuneet luomaan puolin ja toisin. Olemme voineet reilusti kertoa, jos energiaa ja resursseja on menossa vääriin asioihin. Esimerkiksi havaitsimme esihenkilöiden kuormituksen koronan jälkeen ja avoimen keskustelun kautta ryhdyimme kohdentamaan toimia heihin, Annukka Katainen toteaa.

Katainen näkee etuna myös sen, että yhteistyötä on tehty Imatran tehtaiden oman työterveyskumppanin kanssa. Ohjauksia eri palveluihin on tehty tarpeiden mukaan puolin ja toisin ja yhteistyötä on pyritty tiivistämään vuosien varrella.

Kehityskohteena vastausprosentti

Kehitettävääkin toki löytyy ja Leena Ojamaa tiedostaa, että tehdastyöläistä on vaikeaa saada vastaamaan kyselyyn. Vastaushalukkuuteen vaikuttaa etenkin se, että tietokonetta tai sähköpostia ei tehdastyössä välttämättä käytetä varsinaisena työvälineenä päivittäin. Viime kerralla vastausprosentti oli 30 %, mikä on vähitellen noussut ensimmäisiltä kierroksilta.

– Toisaalta uskon siihenkin, että kun sana kiirii ja väki kuulee, että valmennukset ovat hyviä ja kyselyn avulla sellaiseen voi päästä, niin se kannustaa vastaamaan, Ojamaa sanoo.

Suuntaviivat seuraavalle vuodelle

Syksyllä 2024 Stora Enson Imatran tehtaat pääsivät maaliin johtoryhmän ja Aavan kanssa yhteisvoimin työstämässään tehtaiden hyvinvointistrategiassa.

– Tarkastelimme laajasti dataa ja eri mittaristoja, jotta löysimme oleellisimmat kehityskohteet. Sen pohjalta loimme toimenpiteitä, jotka tukevat tehtaiden strategisia tavoitteita, Annukka Katainen kertoo.

Pääpainoksi seuraavalle vuodelle valittiin esihenkilötyön tukeminen, jolla pystytään auttamaan samalla koko henkilöstöä. Aava tarjoaa tehtaille hyvinvointipalveluita, joiden tavoitteena on kehittää johtamista ja esihenkilötyötä siten, että hyvinvointi on kiinteä osa Stora Enson Imatran tehtaiden johtamisen prosesseja.

Esihenkilövalmennusten tavoitteena on parantaa kautta linjan esihenkilöiden työkykyjohtamista. Esihenkilöt tekevät sitä jo nyt, ja järjestelmien kautta pystytään seuraamana, miten hyvin esimerkiksi hyvinvointikeskusteluja tai varhaisen välittämisen keskusteluja on käyty.

– Esihenkilöiden lisäksi tunnistimme kohderyhmän, jolla on erityisesti haasteita elintavoissa sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoissa. Tämän vuoksi henkilöstön ryhmävalmennus kohdistuu tänä vuonna juuri heihin ja keskittyy elintapatietojen ja -taitojen vahvistamiseen sekä oman hyvinvoinnin johtamiseen, kertoo Anne Huttunen.

Myös hyvää palautetta keränneet yksilövalmennukset saavat jatkoa. Valmennettavien tukena on pari eri vahvuusalueella toimivaa valmentajaa, joista toinen pureutuu erityisesti henkiseen hyvinvointiin ja uneen.

Myös johtoryhmä tulee saamaan oman sadan päivän valmennuksensa kevään aikana.

– Yhteistyö on hioutunut vuosien varrella todella toimivaksi, joten on selvää, että haluamme jatkaa tätä tärkeää työtä, Leena Ojamaa toteaa.

Kiinnostuitko Aavan hyvinvointipalveluista? Ota yhteyttä.