Miksi päätä särkee?

Julkaistu 9.4.2018

Päänsärky on yleinen oire, josta lähes jokainen suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä. Joskus kipu rajoittaa elämää paljonkin. Yleisimpiä päänsäryn aiheuttajia ovat migreenityyppiset säryt sekä lihasperäiset jännityspäänsäryt. Särky voi johtua esimerkiksi tulehdussairaudesta tai purentaviasta.

Lamaannuttava migreeni - mistä se johtuu?

Joka kymmenes suomalainen kärsii migreenistä. Naisilla migreeni on jopa kolme kertaa yleisempää kuin miehillä, ja se ilmenee usein kuukautisten yhteydessä.

Migreenikohtausten syyt ovat yksilöllisiä. Joillakin ne liittyvät stressiin tai huonosti nukuttuun yöhön, toisilla valo-, haju- tai kuuloherkkyyteen.

Migreeni alkaa usein aamulla. Kipu on toispuoleista, voimakasta ja sykkivää. Siihen saattaa liittyä myös pahoinvointia. Migreeniin voi kuulua myös kohtausta edeltävät erilaiset näköhäiriöt, joita kutsutaan auraoireiluksi.

Migreeniin kuuluu usein monta vaihetta. Kokonaisuudessaan esioireista jälkioireisiin, migreeni saattaa kestää jopa useita päiviä. Kohtauksen ollessa pahimmillaan, migreeni voi lamaannuttaa ja tehdä työkyvyttömäksi.

Migreenin hoito

Kuten migreenin syyt myös hoito on yksilöllistä. Migreeni vaatii lääkärin tekemän diagnoosin ja hoitosuunnitelman. Osalle riittää särkylääkitys ja osa saa apua levosta sekä hiljaisesta ja pimeästä huoneesta. Pitkään jatkunutta kovaa migreeniä voidaan hoitaa myös lääkäripäivystyksessä tehokkaammilla suonensisäisillä kipupistoksilla.

Moni saa myös apua manuaalisesta migreenihoidosta. Manuaalinen migreenihoito on tehokas, miellyttävä ja turvallinen hoitovaihtoehto hoitaa migreeniä. Saat hoitoa sekä hermostolle että apua migreenin aiheuttamiin tuki- ja liikuntaelinongelmiin. Lähdet vastaanotolta itsehoitomenetelmä taskussasi, joten se kulkee mukanasi missä ikinä kuljetkaan.

Kroonistuneen migreenin hoito vaatii aina 2-4 viikon mittaisen intensiivihoitojakson. Intensiivihoitojaksolla hoitoja otetaan viikossa 2 kappaletta. Aavan migreenihoitaja auttaa myös tämän suunnittelussa. 

Lue lisää ja varaa aika: Manuaalinen migreenihoito

Lihasjumit päänsäryn aiheuttajana

Toisin kuin paikallisesti särkevä migreeni, jännityspäänsärky ilmenee laajempana kipualueena pään alueella. Tällöin saattaa tuntua siltä, kuin olisi niin sanotusti panta päässä. Kipu voi tuntua otsassa, ohimoissa ja takaraivossa tasaisena puristavana tunteena.

Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Monesti tämän tyyppisen päänsäryn takana on lihasjäykkyydet niskan ja hartioiden seudulla. Huono työ- tai opiskeluergonomia sekä heikot keskivartalon lihakset voivat aiheuttaa monenlaista epäsymmetristä lihasjännitystä koko kehoon. Ergonomiaan ja vatsalihasten kuntoon kannattaakin kiinnittää huomiota.

– Keskivartalon lihasten vahvuus heijastuu koko kehoon, myös päähän. Kun vatsalihakset, lantionpohjalihakset ja selkälihakset ovat vahvat, jaksaa kannatella kehoaan oikeassa asennossa eikä niska-hartiaseutu rasitu liikaa, yleislääkäri Pernilla Eriksson Lääkärikeskus Aavasta kertoo.

Lihasjumitusten lisäksi jännityspäänsärky voi johtua myös henkisistä kuormituksista. Stressi, masennus tai unettomuus voivat altistaa päänsäryille.

Laukaisevana tekijänä voi olla jopa yöllinen hampaiden narskuttelu.

Myös pukeutumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Vetoisuus on hyvä minimoida missä liikkuukin. Huivi suojaa vedolta ja pitää lihakset lämpiminä kylmässä säässä. Painava, aina samalla olkapäällä roikkuva käsilaukku voi myös aiheuttaa niska-hartiaseudun jännitystä.

– Kannattaa valita sopivan kokoinen käsilaukku ja kuljettaa mukana vain niitä asioita, mitä todella tarvitsee. Käsilaukun siivous siis kannattaa päänsärkyjäkin ajatellen, Eriksson vinkkaa.

Jännityspäänsäryn kanssa painiva pystyy yleensä toimimaan arjessa suhteellisen normaalisti. Kipulääkkeistä ja lihasten rentouttamisesta on apua, mutta kaikkein parasta lääkettä on Erikssonin mukaan liikunta.

Koska lääkäriin?

Päänsäryn takia on syytä mennä lääkäriin jos:

  • särky on kova ja alkanut nopeasti
  • jos päänsärky tulee pään lyömisen seurauksena
  • särky pahenee eivätkä lääkkeet auta
  • särkyyn liittyy kuumetta, oksentelua, tajunnantason laskua, niskajäykkyyttä, halvausoireita tai näköhäiriöitä.

VARAA AIKA AAVAAN NEUROLOGILLE TÄSTÄ

Aava migreeni

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.