Osteoporoosi on usein oireeton – Näin se todetaan ja hoidetaan

osteoporoosi
Osteoporoosi ei juuri oireile, joten moni sairastaa sitä tietämättään. Jos sukusi ikäihmisille tulee helposti luunmurtumia, olet käyttänyt kortisonia pitkään tai iän myötä ryhtisi on mennyt kumaraan, niin tule vastaanotolle selvittämään luustosi kunto. Lääkärikeskus Aavan sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti kertoo, miten osteoporoosi todetaan ja miten sitä hoidetaan.
FacebookTwitterLinkedIn

Osteoporoosin oireet ja ensimerkit? 

Murtuiko reisiluusi, kun kellahdit kumoon vaarattoman tuntuisesti?  

Tai nostitko kauppakassia ja sait vihlovan kivun selkääsi – ja myöhemmin syyksi paljastui selkänikaman murtuma?  

Kumpikin voi johtua osteoporoosista. 

Osteoporoosi on etenkin ikääntyneitä vaivaava sairaus, jossa luun lujuus heikkenee ja määrä pienenee. Siksi luu voi murtua herkästi. Kaikkien luut haurastuvat iän myötä, mutta osteoporoosia sairastavalla normaalia enemmän ja nopeammin. 

Ensimmäinen osteoporoosin merkki on yleensä murtuma selän nikamassa, reisiluussa tai ranteessa. Sitä ennen osteoporoosi ei aiheuta oireita – et siis voi tuntea sitä mitenkään. Osteoporoosia voi siis sairastaa tietämättään. 

Osteoporoosi on hieman mystinen: esimerkiksi nikamamurtuma ei tunnu jollakulla miltään, mutta jollekulle se aiheuttaa pahat kivut. 

Silmin nähtävä osteoporoosin merkki voi olla iän myötä lyhentynyt pituus tai kumaraan mennyt ryhti. Ne voivat johtua siitä, että nikamat ovat menneet osteoporoosin takia kasaan. 

Luuston kunto mietityttää?

Osteoporoosi – naisten sairaus? 

Osteoporoosi on tosiaan yleisempää naisilla kuin miehillä, ja se ilmaantuu useimmiten vaihdevuosi-iän jälkeen. Kun estrogeenin määrä vaihdevuosien aikaan laskee, niin luu heikkenee – etenkin, jos ei ole käytetty hormonikorvaushoitoa. 

Miehilläkin on osteoporoosia, mutta miesten ongelmat alkavat myöhemmin kuin naisilla. Luiden kuntoa suojaavan testosteronin määrä vähenee vanhenevilla miehillä.  

Osteoporoosin riskitekijät? 

  • Vähäinen liikunta 
  • Tupakointi 
  • Laihuus  
  • Anoreksia. Siihen sairastutaan usein nuorena, jolloin luu vielä kehittyy. 
  • Vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti – ne ovat luuston rakennusaineita. 
  • Tietyt sairaudet. Esimerkiksi hoitamaton keliakia voi vaikeuttaa kalsiumin imeytymistä. 
  • Tietyt lääkkeet. Esimerkiksi yli puoli vuotta kestänyt suun kautta nautittu kortisonikuuri on riskitekijä. 
  • Perintötekijät – osteoporoosi on perinnöllistä. 

Milloin lääkäriin? 

  • Luunmurtumat ovat tärkeä syy hakeutua lääkärin vastaanotolle.  
  • Jos suvussasi on todettu osteoporoosia tai ikääntyneillä sukulaisillasi on ollut paljon murtumia.  
  • Jos olet noin 65-vuotias nainen etkä ole käyttänyt vaihdevuosiin tarkoitettua hormonikorvaushoitoa, kannattaa tulla vastaanotolle. 
  • Jos olet käyttänyt pitkään kortisonia suun kautta tai se on suunnitteilla. 

Osteoporoosi huolestuttaa?

Mitä lääkärissä tapahtuu? 

  • Lääkäri kartoittaa esitiedot. Onko suvussasi osteoporoosia? Onko sinulla sairauksia, jotka altistavat osteoporoosille? Mitä lääkkeitä käytät? Saatko riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia ravinnosta tai vitamiinipurkista? Liikutko säännöllisesti ja miten? Oletko lyhentynyt vuosien mittaan? 
  • Laboratoriossa voidaan tarkastaa esimerkiksi veren kalsium- ja D-vitamiinipitoisuus. 
  • Luuntiheysmittaus röntgenillä varmistaa, onko sinulla osteoporoosia. Luuntiheys mitataan yleensä lannerangasta ja molempien reisiluiden yläosasta. Mittaus kertoo, onko sinulla osteoporoosi tai sen esiaste osteopenia eli pienentynyt luuntiheys. 

Osteoporoosin hoito? 

Ensisijainen tapa hoitaa osteoporoosia on itsehoito. Se tarkoittaa liikuntaa, riittävää kalsiumin ja D-vitamiinin saantia ja tupakoinnin lopettamista. Hoidon tavoitteena on ehkäistä luunmurtumia.   

  • Kävele reippaasti, juokse tai harrasta muuta kuormittavaa kestävyysliikuntaa säännöllisesti. Pienet tärähdykset ja hypyt ovat hyviä, jos osteoporoosi ei ole edennyt liian pitkälle. Ne lisäävät luun lujuutta. 
  • Tasapainoa parantava tai nivelten liikkuvuutta lisäävä liikunta ehkäisee kaatumisia ja siten murtumia. Samasta syystä kannattaa käydä kuntosalilla: hyvä lihaskunto pienentää kaatumisen riskiä. 
  • Ota kalsiumia tarvittaessa tabletteina. Sopiva määrä lasketaan sen perusteella, kuinka paljon käytät maitotaloustuotteita. Yleensä sopiva määrä on 1 000–1 500 mikrogrammaa päivässä. 
  • D-vitamiinilisää voi ottaa 20 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. 

Luu korjaantuu hitaasti, joten itsehoitoa voi toteuttaa parikin vuotta ennen kuin tarkastetaan, miten se on tehonnut osteoporoosiin.  

Osteoporoosin lääkehoito? 

Osteoporoosiin on lääkehoito, mutta sitä käytetään pääosin vain, jos potilaalle on jo tullut osteoporoottinen murtuma.  

Myös pitkäaikainen kortisonihoito voi olla syy aloittaa lääkehoito.  

Lisäksi jos itsehoito ei ole saanut osteoporoosia parempaan suuntaan, lääkitystä voidaan harkita. 

Osteoporoosin ehkäisy? 

Parasta osteoporoosin ehkäisyä on se, että kasvattaa itselleen ison luumassan jo nuorena – luun määrä nimittäin kasvaa noin 20–30-vuotiaaksi asti. Luumassa alkaa väistämättä huveta 40 ikävuoden jälkeen. 

Osteoporoosin vaaraa voi pienentää myös samoilla keinoilla kuin sen itsehoidossakin: liiku säännöllisesti, syö terveellisesti ja vältä riskitekijöitä, kuten tupakointia. 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti.