Ravitsemusterapeutin vastaanotolta löytää avun joka vartalotyyppi

Julkaistu 21.9.2016

Ravitsemusterapeutin työstä iso osa on diagnosoitujen potilaiden hoitamista. Nykyään ravitsemusterapeutin vastaanotolle tulee yhä enemmän taviksia, joiden ei terveydentilansa vuoksi tarvitse noudattaa mitään erikoisruokavaliota.

Aavassa työskentelevä ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen arvioi, että joka kymmenes hänen potilaistaan tulee vastaanotolle ilman akuuttia vaivaa, vain varmistuakseen ruokavalionsa terveellisyydestä.

”Ihmisiä kiinnostaa sairauden parantamisen lisäksi hyvinvoinnin ylläpitäminen. Nämä asiakkaat tietävät, että ruokavaliolla on iso merkitys terveyden kannalta ja he tahtovat kuulla, onko heidän ruokavalionsa terveellinen”, Laatikainen kertoo.

Laatikaisen mukaan kuka tahansa hyötyy siitä, että ruokavalio tarkistetaan ravitsemuksen ammattilaisen kanssa. Mutta mitä ravitsemusterapeutin vastaanotolla oikein tapahtuu?

Ruokapäiväkirja on ravitsemusterapeutin tärkeä työkalu

Ravitsemusterapeutin vastaanotto polkaistaan yleensä käyntiin käymällä läpi henkilön tausta. Vastaanottokäynti on hyvin erinäköinen riippuen siitä, tarvitseeko potilas tarkan dieetin jonkin sairauden tai riskitekijän vuoksi vai onko tavoitteena luoda yleisesti terveyttä tukeva ruokavalio.

Ravitsemusterapeutti kyselee ruokailutapojen lisäksi unen, liikunnan ja stressin määrästä. Kurniva vatsa ei ole ainoa asia, joka säätelee ruokailua.

”On esimerkiksi osoitettu, että alle 7 tunnin yöunet altistavat ylipainolle. Syömiseen liittyy niin moni muu asia kuin vain se, että tietää, mikä on terveellistä ja mikä ei”, Laatikainen sanoo.

Jos henkilöllä ei ole ruokavaliolla hoidettavaa tautia, kuten keliakiaa tai diabetesta, Laatikainen rakentaa potilaan kanssa esimerkin tämän tyypillisestä ruokapäivästä. Vastaanotolle on hyvä tuoda omalla ajalla tehty ruokapäiväkirja, mutta ilmankin pärjätään.

”Ruokapäiväkirjassa on se huono puoli, että ihmiset eivät muista kirjata kaikkea syömäänsä tai saattavat alitajuntaisesti vähentää syömistään. Ruokailutavoista saa hyvän kuvan keskustelemallakin”, Laatikainen sanoo.

Aamupalalla proteiinia, lounaalla hiilarit kuriin

Seuraavaksi syyniin joutuvat ruokailurytmi, aterioiden koko ja tarpeellisten ravintoaineiden saanti. Laatikainen käyttää apuna kaikille avointa THL:n Fineli-tietokantaa, joka laskee syötettyjen tietojen perusteella, kuinka hyvin ravitsemussuositukset täyttyvät.

Tietojen perusteella ravitsemusterapeutti näkee, saako asiakas riittävästi proteiinia, vitamiineja, hivenaineita, hitaita hiilihydraatteja ja hyvälaatuisia rasvoja. Ohjelma antaa myös hyödyllistä dataa siitä, miten ravintoaineiden saanti jakautuu koko päivälle.

Aamupalalla pitäisi syödä tarpeeksi proteiinia, jotta nälkä ei yllätä ennen lounasta. Lounaalla puolestaan kannattaa pitää hiilareiden määrä kurissa iltapäiväväsymyksen ehkäisemiseksi.

Sen jälkeen esimerkkipäivää rukataan yhdessä siten, että punaiselle jääneet mittarit hivuttautuvat vihreän puolelle. Asiakas näkee konkreettisesti, kuinka pienillä muutoksilla voi varmistaa tärkeiden ravintoaineiden saannin. Esimerkiksi tyypillinen folaatin puute oikenee lisäämällä ruokavalioon kaalia tai papuja.

Samalla huomaa, miten ison eron ajattelematta nautittu hodari tai keskiolut voi tehdä. Muuten energiamäärältään ja rasvatasapainoltaan sopiva ruokavalio voi heittää kuperkeikkaa, jos roskaruokaa tai makeisia tulee huomaamattaan syötyä aterioiden välissä tai korvikkeena.

Konkreettiset neuvot ruokavalioremonttiin

Jotta opittu ei jäisi vastaanotolle, asiakas saa ravitsemusterapeutilta kasan nyrkkisääntöjä oman ruokavalionsa hienosäätöön. Ravitsemusterapeutin kanssa mietityt täsmämuutokset toteutuvat varmemmin kuin ylimalkaiset kehotukset lisätä kasvisten syöntiä tai vähentää kovien rasvojen käyttöä.

”Dieettejä on satoja, mutta kehomme ovat uniikkeja. Ruokavaliossa pitää muistaa yksilöllisyys”, Laatikainen sanoo.

Ravitsemusterapeutin vastaanotolla ei tavoitella pikamuutosta, vaan hyvinvointia pyritään parantamaan pitkällä aikavälillä. Laatikaisen mukaan laihduttajilla on monesti ylioptimistinen kuva siitä, kuinka nopeasti 20 vuoden aikana kerrytetyt liikakilot karisevat.

”Superdieetit tähtäävät siihen, että paino tippuu lyhyellä aikavälillä. Kuuriluontoinen ajattelu ei ole hyväksi. Kun ruokavalio on kunnossa arjessa, paino seuraa perässä”, Laatikainen lupaa.

Tavoitteena huoleton hyvinvointi, jossa ruokaa ei tarvitse ajatella jatkuvasti

Paradoksaalisesti ravitsemusterapeutti voi myös auttaa asiakasta pääsemään eroon ruokaan liittyvästä yliajattelusta. Esimerkiksi syömishäiriötä sairastaneella ihmisellä syöminen voi olla stressitekijä vielä vuosia parantumisen jälkeen. Kiloja ja kaloreita tärkeämmät mittarit ovat kevyt olo, energisyys ja suolen vaivaton toiminta.

”Hyvinvointi on prosessi, ei projekti. Ajatusten ei pitäisi pyöriä ruuan ympärillä jatkuvasti, kuten meillä ravitsemusterapeuteilla. Mutta se onkin ammatinvalintakysymys”, Laatikainen sanoo.

Julkaistu: 21.9.2016

Teksti: Milla Lappalainen

 

Ravitsemusterapeutti auttaa laihduttajaa, terveysintoilijaa ja tavista.

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.