Tunnetko kuukautiskiertosi? Näin hormonit voivat vaikuttaa arkeesi

Julkaistu 13.9.2018

Siivouspuuska, itkettää tai haluttaa? Kuukautiskierron eri vaiheet voivat vaikuttaa paitsi mielialaasi, myös siihen, miten sinun milloinkin kannattaa urheilla tai syödä. Nuorten Naisten Aavan kätilö ja seksuaaliterapeutti Mari Päiväniemi neuvoo, miten opit tuntemaan oman kiertosi, jotta voit suunnitella arkesi ja voida paremmin.

Kuukautiskierron aikana hormonit heittelevät jokaisella, mutta yksi tuntee vaikutukset vahvemmin kuin toinen. Omaan kiertoon tutustuminen kannattaa joka tapauksessa. Ensinnäkin siksi, että tietäisit, miten pitkä se on ja milloin seuraavien kuukautisten pitäisi alkaa. Toisekseen myös siksi, että mitä paremmin tunnet kiertosi, sitä helpompi sinun on suhtautua kuukautisiin luonnollisena osana kehosi toimintaa. Lisäksi arkesi saattaa muuttua hieman sujuvammaksi.

Muutokset kuukautisissa voivat olla merkki stressistä tai sairaudesta. Lue lisää tästä.

Kuukautisten jälkeen paras fiilis

Puhe kuukautisista on harvoin positiivista. Hyvin usein se liittyy kuukautisvaivoihin – kipuun, särkyyn, itkuraivareihin ja hallitsemattomaan suklaanhimoon.

”Hormoneista puhutaan tavallisesti negatiiviseen sävyyn, ja niitä jopa pelätään. Me kuitenkin tarvitsemme niitä”, sanoo kätilö ja seksuaaliterapeutti Mari Päiväniemi Nuorten Naisten Aavasta.

Merkittävimmät kuukautiskiertoon liittyvät hormonit ovat estrogeeni, keltarauhashormoni, follikkelia stimuloiva hormoni FSH ja luteinisoiva hormoni eli LH. Näistä hormoneista estrogeenillä on selkeä yhteys esimerkiksi mielialaan ja jaksamiseen. Vaikutuksen voit huomata silloin, kun estrogeenitaso on kuukautisten jälkeen, munasolun valmistumisen ja ovulaation aikoihin, korkeimmillaan.

”Monille tämä on se aika kierrosta, jolloin fiilis on hyvä ja olo on kaikkivoipainen”, sanoo Mari Päiväniemi.

Jos toisaalta huomaat olevasi erityisen himokas aina kierron keskivaiheilla, ovulaation alla, et ole yksin. Aihetta on tutkittu paljon, ja se nousee usein esiin myös Mari Päiväniemen vastaanotolla. Korkealla estrogeenipitoisuudella voi olla tekemistä himokkuudenkin kanssa.

”Hormonien vaikutus on kuitenkin monenkirjavaa. Toiset eivät tunne olossaan mitään eroa kuukautiskierron eri vaiheissa, ja sekin on normaalia.”

Haluaisitko tulla raskaaksi? Lue tästä, mitkä elintavat vaikuttavat hedelmällisyyteen.

PMS ja menkat – vaikea aika?

Siinä missä hormonihuippu voi tuottaa mielihyvää, estrogeeni- ja keltarauhashormonien lasku saattaa vuorostaan aiheuttaa itkuisuutta ja vetämätöntä oloa. Hormonitasot lähtevät laskuun, jos munasolu ei ovulaation jälkeen hedelmöity ja kiinnity kohdun seinämään. Kierron loppupäässä, ennen kuukautisvuodon alkua, toiset saavat voimakkaitakin PMS-oireita.

”Silloin voi olla turvotusta tai päänsärkyä ja mieli saattaa olla herkkä. Olo voi olla väsynyt tai vetämätön”, listaa Mari Päiväniemi.

Jos PMS-oireet ovat hankalat, niihin kannattaa hakea apua lääkäristä. Lääkäri voi määrätä niiden hoitoon esimerkiksi hormonaalista ehkäisyä, joka tasaa estrogeenin heittelyä.

Kuukautisten aikaan hormonitasot ovat matalimmillaan, joten ei ole ihme, jos silloin väsyttää tai itkettää herkästi. Olo kuitenkin palautuu yleensä hyväksi, kun elimistö kuukautisten jälleen alkaa taas valmistella uutta munasolua ja estrogeenitaso kohoaa.

Kamala PMS? Varaa aika Aavan gynekologille tästä.

Näin opit tuntemaan oman kiertosi

Jos hormonit selkeästi vaikuttavat energisyyteesi ja mielialaasi tai aiheuttavat kipua tai pahaa oloa, jo asian tunnistaminen auttaa. Voit seurata kuukautiskiertoasi kalenterin tai kuukautissovelluksen avulla. Kun kirjaat muutaman kuukauden ajan omaan oloosi liittyviä havaintoja, voit huomata, jos tietyt asiat toistuvat tiettynä aikana kuukaudesta.

Kiertosi vaiheita voit hahmottaa monien erilaisten huomioiden avulla. PMS-oireet ovat selkeä merkki lähestyvistä kuukautisista. Kierron keskivaiheilla vaivaava pistävä alavatsakipu voi viestiä ovulaatiosta.

Myös valkovuoto saattaa muuttua kuukauden mittaan. On tavallista, että se on kuukautisten jälkeen niukempaa, muuttuu ovulaation aikana juoksevaksi tai vetiseksi ja kuukautisten alla taas paksummaksi. Myös päänsäryt, mielialan vaihtelut ja turvotukset kannattaa merkitä ylös.

Kun tunnistat, että tietty olo johtuu kuukautiskierrosta, tiedät myös, että se tulee väistymään – ja ettei sinussa ole mitään vikaa. Ja kun tiedät, missä vaiheessa kiertoa mennään, voit myös suunnitella omaa arkeasi olotilojesi mukaisesti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kun hormoneista on puhe, ei pysyviä totuuksia suuntaan tai toiseen ole.

”Se, että joskus on saanut tietynlaisia oireita, ei tarkoita sitä, että samat oireet jatkuisivat vuodesta tai kuukautiskierrosta toiseen.”

Lue, miten hormonitoimintasi muuttuu 40 ikävuoden jälkeen.

 

 

Aava kuukautiskierto

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.