Gynekologille meno jännittää? Näitä asioita nuoret naiset pohtivat

gynekologi
Pitääkö gynekologilla ottaa housut pois? Mitä jos seksistä tai kuukautisista puhuminen jännittää? Onko oma alapää ihan normaali? Lääkärikeskus Aavan gynekologi vastaa yleisimpiin nuorten mieltä painaviin kysymyksiin.
FacebookTwitterLinkedIn

Jännittääkö tuleva gynekologiaika? Se ei oikeastaan ole ihme. Omasta alapäästä puhuminen tai sen näyttäminen vieraalle ihmiselle on iso juttu. Siksi ihan alkuun on hyvä tietää pari asiaa.

Ensinnäkään gynekologin vastaanotolla ei läheskään aina tarvitse riisua housuja jalasta.

”Esimerkiksi ehkäisyreseptin tai apua kuukautisvaivoihin voi saada jo gynekologin kanssa käydyn keskustelun perusteella”, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Kuusisto Aavasta.

Toiseksi kannattaa muistaa, että gynekologia sitoo vaitiolovelvollisuus. Kaikki, mitä vastaanotolla tapahtuu, jää vastaanottohuoneen seinien sisään.

Milloin gynekologille pitää varata aika? Olisiko gynellä pitänyt käydä jo nuorempana?

Onko noloa, että käyn ensimmäistä kertaa gynekologilla vasta nyt? Tämä kysymys pyörii monen nuoren päässä, tietää Minna Kuusisto.

”Gynekologille ei tarvitse tulla siksi, että olisi tietyn ikäinen, vaan aika kannattaa varata silloin, jos on jotain vaivoja, ehkäisyn tarvetta tai jos joku asia mietityttää”, Kuusisto sanoo.

Esimerkiksi kivuliaat tai epäsäännölliset kuukautiset tai kuukautisten puuttuminen ovat yleisiä syitä, joiden vuoksi nuoret naiset käyvät gynekologilla.

Naisen sukupuolielimiin erikoistunut lääkäri osaa auttaa myös esimerkiksi silloin, jos yhdyntä sattuu tai se ei onnistu tai jos oman alapään anatomia tai ulkonäkö mietityttää.

Gynekologi auttaa myös ehkäisyasioissa. Jos varaat vastaanottoaikaa ehkäisyn aloittamista varten eikä sinulla ole erityisiä vaivoja tai huolenaiheita, voit halutessasi käydä myös hoitajan vastaanotolla Nuorten Naisten Aavassa.


Mitä gynekologilla tapahtuu? Sattuuko tutkiminen? 

Kun eka kerta gynekologilla lähestyy, on luonnollista, että käynti mietityttää. Etukäteen ei kuitenkaan kannata stressata liikaa. Ensimmäisellä käyntikerralla juttelette gynekologin kanssa elintavoistasi sekä terveyteesi ja seksuaaliterveyteesi liittyvistä asioista. Ensikäynnin esitietolomakkeen voit täyttää jo kotona, ja sen kautta saat hyvän kuvan niistä asioista, joista lääkäri on kiinnostunut.

Taustatietojen lisäksi gynekologi haluaa jutella siitä, miksi olet varannut ajan vastaanotolle. Gynekologinen tutkimus tehdään vain, jos siihen on tarvetta. Se kestää vain pari minuuttia eikä ole kivuliasta.

Jos sinulla on esimerkiksi kysymyksiä oman alapääsi ulkonäöstä tai rakenteesta, voi gynekologi katsoa ulkosynnyttimiäsi: häpyhuulia, virtsaputken ja emättimen suuta ja klitorista. Joskus on tarpeen tehdä sisätutkimus, jossa gynekologi katsoo emättimen sisään tähystimen avulla. Lisäksi lääkäri voi tunnustella munasarjoja, kohtua ja näitä ympäröiviä kudoksia käsillään.

”Tutkimus tehdään kuitenkin vain potilaan luvalla. Jos se jännittää liikaa, se voidaan hyvin tehdä myös seuraavalla kerralla”, Minna Kuusisto kertoo.

Runsaat tai kivuliaat kuukautiset – kannattaako niiden takia käydä gynekologilla?

Jos joku asia oman kehon toiminnassa mietityttää tai vaivaa, siitä kannattaa aina jutella lääkärin kanssa. Mikään aihe ei ole liian pieni tai nolo.

Hyvä esimerkki tästä ovat kuukautiset – monet ajattelevat, että kuukautisvaivojen kanssa on vain opittava elämään. Jos kuukautiset mietityttävät tai häiritsevät normaalia elämää, kannattaa asiasta jutella gynekologin kanssa.

”Kuukautiset eivät ole sairaus, eikä esimerkiksi kivuista tai runsaista vuodoista tarvitse kärsiä”, Kuusisto sanoo.

Jos runsaat tai kivuliaat menkat häiritsevät normaalia elämää, voi gynekologi määrätä niiden hoitamiseen esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä, vuotoja tyrehdyttäviä lääkkeitä tai mini- tai e-pillereitä.

Gynekologilla kannattaa käydä myös silloin, jos kuukautisiin tulee yli puolen vuoden tauko, jos yli vuoden kestäneet kuukautiset ovat epäsäännölliset tai jos olet yli 16-vuotias eivätkä kuukautisesi ole vielä alkaneet.

Mitä jos yhdyntä sattuu tai ei onnistu?

Jos seksin harrastaminen sattuu tai yhdyntä ei onnistu, on helppo luulla, että itsessä tai omassa alapäässä olisi jotain vikaa.

Ekalla kerralla yhdyntä joskus sattuu, koska limakalvot repeävät. Kipua voi aiheuttaa myös se, jos seksin harrastaminen jännittää – se on luonnollista. Tähän voi auttaa se, että etenette niin rauhallisesti, että pystyt rentoutumaan ja nauttimaan tilanteesta.

Jos yhdyntä parin kerran jälkeen sattuu edelleen tai se ei onnistu, kannattaa jutella reippaasti gynekologin kanssa.

”Kipu voi johtua esimerkiksi siitä, että lantionpohjan lihakset ovat kireät. Silloin yhdyntä voi sattua tai se ei onnistu ollenkaan. Näissä tapauksissa lantionpohjan fysioterapiasta voi olla apua”, kertoo Minna Kuusisto.

Jos taas seksin harrastaminen jännittää henkisesti, voi gynekologi ohjata sinut eteenpäin seksuaaliterapeutille. Seksuaaliterapeutin vastaanotolle voit myös itse varata ajan. Kipu voi myös johtua esimerkiksi infektiosta, ja tässäkin gynekologi osaa auttaa.


Innie vai outie? Näyttääkö oma alapää ihan normaalilta?

Moni miettii gynekologille tullessa oman alapäänsä ulkonäköä, kuten häpyhuulten kokoa ja muotoa. 

”Kaikkien ulkosynnyttimet eivät ole saman näköisiä, aivan kuin ihmiset muutenkaan eivät ole samannäköisiä”, sanoo Kuusisto ja jatkaa:

”Alapään anatomiassa, esimerkiksi häpyhuulten tai klitoriksen koossa tai muodossa, ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa vaihtoehtoa.”

Jos oma keho aiheuttaa epävarmuutta, kannattaa asiasta tulla juttelemaan. Jos asiaa pohtii yksin, se voi kasvaa suuremmaksi ongelmaksi kuin mitä oikeasti onkaan, Minna Kuusisto rohkaisee.

On myös mahdollista, että alapään anatomia aiheuttaa konkreettista vaivaa. Esimerkiksi suuret häpyhuulet voivat tuntua ikävältä pyöräillessä. Tässäkin tapauksessa asiasta kannattaa jutella gynekologin kanssa.

Mitä jos seksistä tai alapäästä puhuminen on liian noloa?

Miten saan suuni auki gynekologin vastaanotolla? Entä jos en pysty puhumaan asioista, jotka vaivaavat? Myös gynekologille puhuminen jännittää monia, kertoo Minna Kuusisto.

”Gynekologin vastaanotolla ei ole mitään kiellettyjä aiheita. Kaikesta saa puhua. Jos ei kuitenkaan pysty, sitä ei tarvitse pitää epäonnistumisena”, Kuusisto sanoo.

Jos et ensimmäisellä käyntikerrallasi saanut juteltua kaikesta, mistä olisit halunnut, voi olla, että jo toisella kerralla asioista puhuminen tuntuu helpommalta.

On hyvä pitää mielessä, että monet muutkin pohtivat oman kehonsa toimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Sitä ei kannata murehtia, ovatko kysymykset tai huolenaiheet noloja tai käyvätkö muut gynekologin vastaanotolla samanlaisten ongelmien vuoksi – päinvastoin, on todennäköistä, että muutkin miettivät samoja juttuja.

”Kynnys puhumiseen kannattaa pitää matalana. Jos joku asia mietityttää, on parempi kysyä kuin pohtia yksin. Yksinään murehtimalla asiat eivät yleensä ratkea kauhean hyvin”, sanoo Minna Kuusisto.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Kuusisto.