Kurkkukipua ja kuumetta – Onko tämä siis angiina?

angiina/
Flunssa, influenssa, angiina sekä muut nielutulehdukset oireilevat hieman samalla tavalla, eikä niitä voi erottaa toisistaan pelkästään kurkkuun vilkaisemalla. Lääkärikeskus Aavan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jarkko Korpi kertoo, milloin on syytä tulla vastaanotolle, miten angiina hoidetaan ja miksi antibioottikuuri on paikallaan angiinan kohdalla.
FacebookTwitterLinkedIn

Angiinan oireet?

Angiinan oireet alkavat yleensä nopeasti. Oireita ovat:

  • voimakas kurkkukipu 
  • kuume, joka nousee yleensä yli 38 asteen 
  • punoittavat nielurisat, joissa voi olla valkoista peitettä 
  • turvonneet ja arat kaulan imusolmukkeet

Yskää tai nuhaa angiinassa ei yleensä ole.

Kova kurkkukipu – tarkoittaako se aina anginaa?

  • Nielutulehduksen aiheuttaa joko virus tai bakteeri, joita on yli sata erilaista. Yleensä nielutulehduksen takana on jokin virus.
  • Angiina on harvinaisempi kuin moni luulee. Angiina on A-ryhmän streptokokin aiheuttama nielutulehdus. Aikuisten nielutulehduksista vain noin joka seitsemäs johtuu ”angiinabakteerista”. Lasten nielutulehduksista se aiheuttaa yli neljäsosan.
  • Joskus viruksen ja A-streptokokin aiheuttamat taudit muistuttavat toisiaan. Esimerkiksi pikkulapsilla yleinen adenovirus voi aiheuttaa heille nuhan, yskän ja korkean kuumeen lisäksi nielurisoihin vaaleita peitteitä. Murrosikäisillä yleiseen mononukleoosiin eli ”pusutautiin” kuuluu kova kurkkukipu.

Flunssa, influenssa vai angiina – miten ne eroavat?

Pelkkien oireiden perusteella ei useinkaan voi sanoa, onko kyseessä flunssa, influenssa, angiina eli A-streptokokin aiheuttama nielutulehdus vai kenties uusi koronavirus.

Tavallisessa flunssassa eli nuhakuumeessa on kurkkukivun lisäksi usein nuhaa, tukkoinen nenä ja yskää. Näitä ei yleensä ole angiinassa.

Influenssa alkaa äkillisesti ja on usein kova tauti. Korkean kuumeen lisäksi siinä on usein lihassärkyä ja kovaa yskää. Nämäkään oireet eivät kuulu angiinaan. Influenssa selviää testaamalla. Influenssaa vastaan on rokotus, joka kannattaa ottaa etenkin, jos kuuluu riskiryhmään.

Koronaviruksen aiheuttama tauti voi muistuttaa niin tavallista flunssaa kuin kovaa influenssaa. Vain testaamalla selviää, onko sinulla koronavirus.

Epäilen angiinaa – pitääkö mennä lääkäriin?

Omaan kurkkuusi kurkkaamalla et voi tietää, johtuuko nielutulehduksesi A-streptokokista vai jostain muusta.

Jos oireesi ovat lievät, voit hakeutua sairaanhoitajan vastaanotolle. Hän voi tarpeen mukaan lähettää sinut näytteenottoon.

Jos varaat ajan lääkärille, yleis- tai työterveyslääkäri on ensisijainen vaihtoehto.

Hakeudu lääkärin vastaanotolle etenkin silloin, jos oireesi ovat hankalat: 

  • olosi heikkenee
  • sinulla on vaikeuksia niellä
  • suusi ei avaudu kunnolla

Ota yhteys lääkäriin myös, jos sinulla on jokin vastustuskykyä alentava perussairaus tai lääkitys, kuten: 

  • vaikea sydän- tai keuhkosairaus
  • huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes
  • maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • solunsalpaajalääkitys
  • suuriannoksinen kortisonilääkitys

Riittääkö etävastaanotto?

Lääkärin pitää tutkia nielusi ja kaulasi, jotta hän voi arvioida, minkälaiseen tautiin oireesi viittaavat. Etänä ei voi selvittää, mistä nielutulehduksesi johtuu.

Miten nielutulehdus testataan?

Jos lääkäri epäilee oireidesi perustella, että nielutulehduksesi johtuu A-streptokokista, tehdään ensisijaisesti pikatesti. Se tunnistaa, onko kyse juuri tästä bakteerista. Angiinan pikatesti voidaan yleensä ottaa vastaanottokäyntisi yhteydessä laboratoriossa, ja sen vastaus tulee heti.

Jos oireesi ovat epäselvät, voidaan tehdä nieluviljely. Sen avulla saadaan tarkempaa tietoa siitä, mikä taudin aiheuttaa ja miten sitä voidaan hoitaa – onko nielutulehduksen takana esimerkiksi jokin muu bakteeri.

Nieluviljely tehdään myös, jos esimerkiksi kotona tai päiväkodissa on angiinaepidemia. Se tarkoittaa, että perheestä vähintään kahdella tai päiväkotilaisista viidesosalla on nielutulehdus. Nieluviljelyllä selvitetään, mikä antibiootti tautiin tehoaa. Näyte otetaan myös oireettomilta.

Miksi on tärkeää tietää, johtuuko nielutulehdus bakteerista?

Antibiootit tehoavat bakteereihin, kuten A-streptokokkiin, mutta eivät viruksiin. Kun tiedetään, kummasta on kyse, niin vältetään turhat antibioottikuurit.

Angiinan hoito?

  • A-streptokokin aiheuttama nielutulehdus hoidetaan penisilliinillä. Jos olet sille allerginen, vaihtoehtona on muutama muu antibiootti.
  • Kurkkukipua voit kokeilla lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla imeskelytableteilla ja suusuihkeilla. Niiden teho on tosin melko heikko.
  • Ota kipuun parasetamolia tai tulehduskipulääkettä, jos voit käyttää niitä. Kipulääke kannattaa ottaa puoli tuntia ennen syömistä tai juomista, jotta nieleminen ei sattuisi paljon.
  • Lisäksi vaihda hammasharja nielutulehduksen yhteydessä.

Angiina ja antibiootit – paranenko ilman lääkekuuria?

A-streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen oireet helpottavat muutamassa päivässä itsestäänkin, mutta hoitoon suositellaan antibioottikuuria.

Lääkekuuri on tärkeä siksi, että A-streptokokkibakteeri voi aiheuttaa märkärupea ja joskus harvoin vakaviakin infektioita.

Aikaisemmin angiinan jälkitautina esiintyi reumakuumetta, mutta bakteerikanta on muuttunut sen verran, että Suomessa ei ole tavattu reumakuumetta aikoihin.

Antibioottikuuri kestää kymmenen päivää, ja siihen mennessä tauti on yleensä kokonaan ohi.

Angiinan tarttuminen?

Angiina tarttuu:

  • pisaratartuntana lähikontaktissa
  • eritteenä, esimerkiksi jos ihossasi on märkärupi
  • hyvin harvoin ruoan mukana

Tartuntaa voi ehkäistä hyvällä hygienialla eli tutuilla ohjeilla: pese kädet usein ja kuivaa ne hyvin äläkä yski tai aivastele muita päin.

Töihin, kouluun ja muutenkin ihmisten pariin voit palata, kun lääkekuurin aloittamisesta on kulunut yksi vuorokausi. Sen jälkeen et enää tartuta muita.

Nielurisaleikkaus – milloin ja kenelle se tehdään?

Jos sairastut rajuoireiseen angiinaan neljä kertaa vuodessa tai kolme kertaa puolessa vuodessa, niin erikoislääkäri arvioi, pitäisikö nielurisat poistaa leikkauksella.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Jarkko Korpi.