Punkin purema – miten hoidat ja milloin lääkäriin

Punkki on ihossa kiinni. Miten sen saa irti?

Punkin saa parhaiten irti punkkipihdeillä tai tavallisilla pinseteillä. Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoasi ja nosta se pienellä, kiertävällä liikkeellä poispäin ihosta. Yritä poistaa punkki kokonaan. Joskus imukärsä jää ihoon, mutta yleensä se ei aiheuta haittaa. Jos et saa punkkia irti, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja voi poistaa sen.

Punkin puremasta ei tarvitse panikoitua, mutta punkki on syytä poistaa heti, sillä punkit levittävät tauteja. Näistä yleisempi eli borrelioosi tarttuu yleensä vasta kun punkki on ollut iholla vuorokauden, joten nopealla toiminnalla voi välttää tartunnan. Puutiaisaivokuume sen sijaan tarttuu heti puremasta, jos punkki kantaa tätä tautia.

Punkin poistamisen jälkeen voit desinfioida puremakohdan, jotta se ei tulehdu, mutta tautiriskiin desinfiointi ei vaikuta.

Poistin punkin, ja nyt iho punoittaa. Onko se borrelioosin oire?

Ei välttämättä. Punkeista 10–50 prosenttia kantaa borreliabakteeria. Vaikka punkki kantaisikin borreliabakteeria, tartunnan riski on vähäinen, jos punkki on ehtinyt olla iholla alle vuorokauden.

Puremakohtaan tulee usein saman tien tavallista hyönteisen pistoa muistuttava pieni punoitus, jonka vuoksi ei tarvitse mennä lääkäriin. Pistokohtaa kannattaa kuitenkin seurailla.

Borreliatartuntaan viittaava punoitus tulee aikaisintaan parin päivän päästä puremasta. Läpimitaltaan vähintään viisisenttinen, laajentuva punoitus yli viikon kuluttua puremasta on varma merkki borreliainfektiosta. Usein pureman ympärille muodostuu rengasmainen kuvio, jossa on punaiset reunat ja vaalea keskiosa, mutta se voi olla myös yhtenäinen, punoittava läntti. Tällaisen laajenevan punoituksen vuoksi on syytä mennä lääkäriin.

Borrelioosi on borreliabakteerin aiheuttama tulehdussairaus, joka voi hoitamattomana aiheuttaa ihmisestä riippuen hyvin vaihtelevia oireita hermostoon, niveliin, lihaksiin tai ihoon kuukausia tai jopa vuosi tartunnan jälkeen. Tartunnan saaneista 50–80 prosenttia saa oireita, eli osalle ihmisistä borreliatartunnasta ei seuraa mitään.

Punkin purema mietityttää?

Borrelioosin hoito – miten se tapahtuu?

Borrelioosi hoidetaan antibioottikuurilla, joka kestää yleensä kaksi viikkoa. Veren vasta-ainetestien tulosten valmistuminen kestää sen verran, että niitä ei kannata jäädä odottelemaan. Lääkäri tunnistaa borrelioosin punoituksen koosta ja määrää antibioottikuurin sen perusteella.

Entä jos borrelioosi jää hoitamatta?

Jos borrelioosi jää hoitamatta, 10–50 prosentille potilaista tulee erityyppisiä oireita kuukausien tai jopa yli vuoden kuluttua. Ne voivat olla hermoston oireita – esimerkiksi joka toinen kasvohermohalvaus on punkkitaudin provosoima. Borrelioosin oireet voivat olla myös reuman kaltaisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita.

Jos oireita ilmenee, mene lääkäriin. Näitä myöhäisoireita hoidetaan sen mukaan, mistä oireista on kyse. Esimerkiksi niveltulehduksia hoidetaan antibiooteilla. Tällaiset vakavat oireet ovat kuitenkin harvinaisia.

Mikä on puutiaisaivokuume?

Puutiaisaivotulehdus (eli Kumlingen tauti tai puutiaisaivokuume) on punkkien levittämä, TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus. Punkit tartuttavat TBE-virusta vain tietyillä rajatuilla riskialueilla, ja niilläkin yleensä korkeintaan yksi sadasta punkista kantaa virusta.

Tauti tarttuu heti puremasta, joten päivittäinen punkkitarkastus ei sitä estä. Ainoastaan rokotus suojaa puutiaisaivotulehdukselta. Moni tartunta jää kokonaan huomaamatta, sillä vain 10─30 prosentille tartunnan saaneista tulee oireita.

Puutiaisaivokuumeen oireet – millaisia ne ovat ja miten puutiaisaivokuumetta hoidetaan?

Puutiaisaivokuumeessa ei tule renkaita iholle. Yleensä noin viikon kuluttua puremasta potilaalla on lievää kuumeilua ja päänsärkyä. Noin viikon parin kuumeettoman jakson jälkeen 20─30 prosenttia sairastuneista saa aivotulehduksen, johon liittyy kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, pahoinvointia ja mahdollisesti tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita.

Taudista voi jäädä pitkäaikaisia keskushermosto-oireita, kuten muisti- ja keskittymisvaikeuksia, kuulovaurioita tai raajan halvauksia. Tauti todetaan verikokeella.

Varsinaista hoitoa ei ole olemassa, joten puutiaisaivokuumeessa hoidetaan vain oireita, tarvittaessa sairaalassa. Sairaalahoitoa vaativa vakava tauti on onneksi harvinainen.

Kannattaako punkkirokote ottaa?

Suomessa punkkeja on tavattu lähes koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Eniten punkkeja on rannikkoalueilla ja saaristossa. Punkkirokote kannattaa ottaa, jos asuu tai oleilee riskialueilla pitkään. Katso riskialueet täältä.

Riskialueilla asuvat saavat TBE-rokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa. Lisäksi rokotetta suositellaan näillä ja tietyillä muilla riskialueilla pidempään oleskeleville ja luonnossa paljon liikkuville.

Tartunnan voi toki saada vaikka pikavisiitillä, mutta se on erittäin epätodennäköistä. Esimerkiksi viikon ajan riskialueilla lomailevien ei tarvitse ottaa rokotusta.

Muista, että punkkirokote suojaa puutiaisaivokuumeelta, mutta ei borrelioosilta. Se ei liioin estä punkin puremia.

Miten saan punkkirokotteen?

TBE-rokotukseen kuuluu kolme rokotusta. Toinen annos annetaan 1–3 kuukauden jälkeen ensimmäisestä. Jos tarvitset suojan nopeammin, voit saada toisen annoksen jo kahden viikon kuluttua. Kolmas rokotus tulee ottaa 5–12 kuukauden päästä toisesta annoksesta.

TBE-rokotteen tehoa ylläpidetään tehosteannoksilla, joiden väli riippuu iästä ja terveydentilasta. Ensimmäistä tehosteannosta suositellaan kaikille kolmen vuoden kuluttua.

Saat punkkirokotteen Lääkärikeskus Aavan toimipisteistä sekä Aava Matkailuklinikalta.

Miten teen punkkitarkastuksen?

Et välttämättä huomaa, kun punkki puree. Siksi punkkitarkastus on hyvä tehdä kerran päivässä etenkin loma-aikaan luonnossa liikkuessa tai mökillä ollessa. Tee punkkitarkastus silmäilemällä huolellisesti koko vartalo. On hyvä, jos joku toinen voi katsoa ne kohdat, joihin on itse vaikea nähdä, kuten vartalon taivekohdat sekä korvantaukset, hiukset ja päänahka. Lapsilla punkki tarttuu usein hiusrajaan.

Punkki voi siirtyä ihmiseen myös lemmikistä, etenkin jos koiran tai kissan kanssa makoillaan sohvalla tai sängyllä. Lemmikeille voi käyttää karkotevalmisteita, ja niillekin kannattaa tehdä punkkitarkastukset.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen.