Turistiripuli – lääkärin neuvot matkaripulin välttämiseen ja hoitoon
Turistiripulin oireet?
Matkaripulin (ent. turistiripuli) tärkein oire ovat löysät tai vetiset ulosteet, joita voi tulla kerrasta pariin kymmeneen kertaan päivässä. Lisäksi voi olla vatsakipuja, pahoinvointia, kuumetta ja lihaskipuja.
Ilman hoitoa matkaripuli kestää keskimäärin kolmesta viiteen päivää, mutta sen kestoa voi lyhentää lääkityksellä.
Hyvällä hoidolla ikävästä lomaseuralaisesta voikin päästä eroon päivässä tai parissa.
Turistiripulin hoito?
- Kun turistiripuli iskee, tärkein hoito on levätä ja juoda tarpeeksi, sillä ripulin mukana menettää paljon nestettä. Se täytyy korvata, ettei olo heikkene entisestään.
- Lisäksi tarvittaessa voi käyttää ripulijuomaa, joka sisältää suoloja ja auttaa ylläpitämään elimistön nestetasapainoa ja ehkäisemään kuivumista. Ripulijuomaa myydään jauheena, ja sitä voi halutessaan pakata varmuuden vuoksi mukaan matka-apteekkiin. Sitä saa toki paikallisista apteekeistakin. Maailmalla se tunnetaan nimellä ORS (oral rehydration salt).
- Mukaan reissuun kannattaa ottaa loperamidia, jota myydään apteekissa ilman reseptiä. Se kiinteyttää ulosteita ja pelastaa tilanteen, jos matkaripuli jyllää suolistossa ja edessä on esimerkiksi pitkä lentomatka kotiin. Sitä ei tule kuitenkaan antaa alle 12-vuotiaille lapsille. Se ei liioin sovellu korkeakuumeisille, eikä silloin, jos ripuli on selvästi veristä. Tällaisissa tilanteissa on syytä lähteä lääkäriin.
Matkaripulin tarttuminen?
Turistiripulin aiheuttajia ovat ripulibakteerit, ripulivirukset ja harvemmin loiset. Niitä saadaan yleensä epäpuhtaan ruuan tai juoman mukana, joskus myös käsien välityksellä.
Lyhyesti sanottuna matkaripuli tarttuu, kun ulostepöpöjä kulkeutuu suuhun.
Missä maissa on suuri matkaripulin riski?
Riski sairastua turistiripuliin on suurin huonon hygieniatason maissa. Esimerkiksi Ruotsiin tai Yhdysvaltoihin matkustaessa matkaripuliin tuskin sairastuu.
Jos taas matka suuntautuu tropiikkiin, matkaripulin saa jopa lähes 70 prosenttia matkailijoista. Erityisen suuri sairastumisriski on monissa Aasian ja Afrikan maissa.
Mitä ruokia varoa matkalla?
Matkalla kannattaa välttää:
- majoneesipohjaisia salaatteja ja kananmunaa sisältäviä ruokia
- kylmänä tai haaleana tarjottua tai riittämättömästi kypsennettyä lihaa, kalaa tai mereneläviä
- kylmiä leikkeleitä
- hedelmiä ja vihanneksia, joita ei voi itse pestä tai kuoria
- kylmiä jälkiruokia
- pakkaamatonta maitoa, kermaa, jäätelöä, voita ja tuorejuustoja
- juomia, joissa on jääpaloja
- vesijohtovettä
Matkaripulin ehkäisy?
Turistiripulia ei voi täysin ehkäistä, vaikka noudattaisi täydellisesti kaikkia hygieniaohjeita. Huonon hygieniatason maissa pöpöjä on kaikkialla – myös hyvissä hotelleissa.
Riskiä voi kuitenkin pienentää valitsemalla ohjeiden mukaisesti ruoat ja juomat sekä pitämällä hyvää huolta käsihygieniasta.
Kylmäketjun katkeaminen ja ruoan pitkä seisomisaika lisäävät riskiä. Matkalla kannattaakin syödä mahdollisimman tuoretta ja hyvin kuumennettua ruokaa. Katukeittiöiden antimien nauttimista on viisasta harkita tarkoin.
Ruokavalinnoissa on syytä käyttää tervettä järkeä. Turvallisia elintarvikkeita ovat muun muassa kuivat viljatuotteet, itse kuoritut hedelmät, kypsennetyt ja kuumana tarjoillut kasvikset ja liharuoat sekä pullotetut ja hiilihapolliset juomat.
Matkaripuli – milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa mennä, jos:
- ripuliin liittyy kuumetta
- ripuli on veristä
- ripuli pitkittyy eli kestää yli viikon
- ripuli heikentää yleistilaa
- sinulla on vakava perussairaus
- olet raskaana
- ripuli on pienellä lapsella
Millaisilla lääkkeillä matkaripulia hoidetaan?
Antibiootti ei kuulu matkaripulin perushoitoon. Jos lääkehoitoa tarvitaan, suositetaan tavallisesti ripulilääkkeitä, kuten loperamidia. Valtaosassa tapauksista tällä pärjää hyvin.
Turhia antibioottihoitoja halutaan välttää, koska ne altistavat samalla käyttäjänsä kantamaan resistenttejä suolistobakteereita. Yleensä näitä kannetaan oireettomasti, ja ne katoavat kotiin palattua muutamassa kuukaudessa. Joskus ne kuitenkin voivat aiheuttaa esimerkiksi virtsatieinfektion. Lääkäri voi kuitenkin määrätä vaikeaan matkaripuliin antibiootteja, jos tilanne sitä vaatii.
Mikrobilääkettä käytetään myös usein silloin, jos ihmisellä on vakava perussairaus, jolloin ripuli voi siksi olla erityisen haitallinen. Jos sairastat esimerkiksi vaikeaa sydämen vajaatoimintaa, reaktiivista artriittia tai immuunipuolustuksesi on puutteellinen, tropiikinmatkalle kannattaa usein ottaa varmuuden vuoksi mukaan mikrobilääke.
Jos ripuli johtuu loisesta, sen tunnistamiseksi tehdään lisätutkimuksia. Sen jälkeen loinen häädetään lääkityksellä.
Mikä matkaripulia aiheuttaa?
- Matkaripulin aiheuttaja on useimmiten bakteeri. 50–80 prosenttia kaikista matkaripuleista johtuu bakteerista. Yleisin syyllinen matkaripuliin on E. coli-bakteeri. Joskus asialla voi myös olla kampylobakteeri tai salmonella.
- 5–25 prosenttia matkaripuleista johtuu viruksesta. Yleisimmät ripulia aiheuttavat virukset ovat rotavirus, norovirus, adenovirus ja A-hepatiittivirus. A-hepatiittivirukselta voi suojautua ottamalla A-hepatiittirokotuksen.
- Joskus ripulitauti voi johtua myös loisesta. Loisen aiheuttamia matkaripuleita on kuitenkin alle 10 prosenttia kaikista ripulitaudeista. Loistartunnasta voi olla kyse, jos ripulitauti pitkittyy. Loisen häätämiseen tarvitaan usein lääkärin apua, joten jos epäilet loistartuntaa, varaa aika vastaanotolle.
Asiantuntijana Aavan Matkailuklinikan lääkäri Katri Turunen.
LUE LISÄÄ: Matkailijan terveys