Kaikki mitä sinun on hyvä tietää kolesterolista

Julkaistu 18.6.2018

Korkea kolesteroli ei oireile tai näy ulospäin. Se kuitenkin aiheuttaa verisuonten ahtautumista, joka voi johtaa sydän- tai aivoinfarktiin. Tämän vuoksi kolesteroliarvojen säännöllinen seuraaminen on hyvä aloittaa viimeistään noin 40-vuotiaana. Lue Lääkärikeskus Aavan vinkit, kuinka tarkkailet omaa kolesteroliasi – ja vaikutat siihen ruoka- ja liikuntavalinnoilla.

Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan?

Kolesteroli on ihmiselle välttämätön aine. Sen tärkein tehtävä elimistössä on solukalvojen rakenteen ja toiminnan säätely. Elimistö tarvitsee kolesterolia muun muassa D-vitamiinin, sappihappojen ja monien hormonien kuten estrogeenien ja androgeenien tuotantoon. Suurimman osan kolesterolista elimistö tuottaa itse maksassa, lisäksi sitä saadaan ruoasta. Kolesteroli on tärkein laboratoriokokein mitattava arvo, kun arvioidaan verisuonten ahtautumisen riskiä.

Miksi omia kolesteroliarvoja pitäisi seurata?

Jos kolesterolia on verenkierrossa liikaa, se kertyy valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa verisuonia. Tämä lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi se on usein yhteydessä kakkostyypin diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään.

Säännöllinen kolesteroliarvojen seuraaminen on hyvä aloittaa noin 40-vuotiaana. Jos suvussasi on taipumusta korkeaan kolesteroliin, arvot kannattaa tarkistaa jo aikaisemmin, esimerkiksi jo 20-vuotiaasta lähtien.

Mistä tiedän, ovatko kolesteroliarvoni liian korkeat?

Korkeat kolesteroliarvot eivät juuri näy ulospäin tai aiheuta oireita, ja siksi ne täytyy mitata verikokeella. Useimmiten kohonnut kolesteroliarvo tulee ilmi työpaikan terveystarkastuksessa.

Kohonnutta kolesterolia voi kuitenkin epäillä, jos sinulla on reilusti ylipainoa, olet vatsakas tai vyötärölihava. Kolesteroliarvot myös periytyvät eli jos vanhemmillasi on kolesterolilääkitys, sinun kannattaa selvittää omat arvosi.

Varaa tästä aika Aavan asiantuntijalle selvittääksesi kolesteroliarvosi.

HDL ja LDL – mitkä kolesteroliluvut tai viitearvot minun on hyvä tietää?

Kolesterolimittauksen tärkein luku on nykyään LDL-kolesteroli (low density lipoprotein) eli huono kolesteroli. Sen tulisi olla alle 3,0 millimoolia per litra (mmol/l) ja riskiryhmillä kuten diabeetikoilla jopa alempi.

HDL-kolesterolin (high density lipoprotein) eli hyvän kolesterolin arvot saisivat olla miehillä yli 1,0 mmol/l ja naisilla 1,20 mmol/l. HDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia pois verisuonten seinämistä ja estää näin verisuonten ahtautumista.

Kokonaiskolesteroli, joka sisältää sekä hyvän että huonon kolesterolin arvon, tulisi olla alle 5 mmol/l. Suomalaisten kolesterolin suositusarvo on laskenut reippaasti: vielä 1980-luvulla se oli peräti seitsemän. Suositusarvo on arvo, johon suomalaisten on mahdollista päästä ja jossa terveellisillä elämäntavoilla on mahdollisuus välttää sydän- ja valtimosairauksia.

Miten kolesteroli mitataan?

Lääkäri voi ehdottaa sinulle lipidipakettitutkimusta, jossa tarkistetaan kokonaiskolesteroli, joka sisältää sekä hyvän että huonon kolesterolin, sekä veren rasvat eli triglyseridit. Lisäksi mitataan verenpaine, koska sekin saattaa olla koholla.

Mittaus käy nopeasti laboratoriossa. Kyynärtaipeestasi otetaan pieni putkellinen verta. Ennen mittausta tu­lisi ol­la 12 tun­tia syö­mättä. Joskus voidaan ottaa pikatesti sormenpäästä, silloin ei tarvitse paastota.

Voiko korkealla hyvällä kolesterolilla korvata huonoa kolesterolia?

Aikaisemmin lääkärit laskivat hyvän ja huonon kolesterolin suhdelukuja. Uusien tutkimustulosten mukaan LDL eli huono kolesteroli on tärkein luku, kun seurataan sydän- ja verisuoniterveyttä. Juuri LDL-kolesterolin arvon perusteella tehdään päätös hoitamisesta ja lääkityksen aloittamisesta.

Voinko itse vaikuttaa kolesteroliarvoihin ruokavalinnoillani?

Ehdottomasti voit. Arvosi kohenevat, kun korvaat kovat eli tyydyttyneet rasvat pehmeillä eli tyydyttämättömillä rasvoilla. Kovia rasvoja tulee muun muassa maitotuotteista, juustoista ja rasvaisesta lihasta, pehmeitä kasviöljyistä.

Ruokavaliossa tulisi olla hyviä hiilihydraatteja, joita saadaan kasviksista, juureksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljoista, sekä kalaa tai vähärasvaista lihaa. Erityisesti kauran ja ohran sisältämä beetaglukaanikuitu alentaa veren kokonaiskolesterolia.

Auttaako painonpudotus tai liikunta kolesterolin hoidossa?

Ikä, pai­no ja elämäntavat vaikuttavat kolesteroliarvoihin. Jos sinulla on ylipainoa, painonpudotus kannattaa. Erityisen tärkeää se on, jos sinulla on taipumusta kerryttää vararengasta vyötärön ympärille. Hoikistuva vyötärö kertoo, että vatsaonteloon sisäelinten ympärille kertynyt rasva on vähentynyt, mikä on erinomainen asia. Jo viiden prosentin pysyvällä painonpudotuksella on iso merkitys sydämen ja verisuonten terveydelle.

Liikunnassa pienetkin teot ovat tärkeitä. Arjen aerobinen liikunta auttaa: kipua vaikka kolme kerrosta portaita, kävele pysäkinväli, pidennä hiukan koiralenkkiä, pyöräile kauppaan tai töihin. Aerobinen liikunta on palkitsevaa, sillä kunto kohenee nopeasti.

Koska tarvitsen lääkkeet kolesterolin alentamiseen?

Jos elämäntapasi (ravitsemus ja liikunta) ovat kunnossa ja painosi normaali, mutta LDL eli huonon kolesterolin arvo on silti yli kolmen, saatat tarvita kolesterolilääkityksen, mikäli valtimotautiriskisi on kohonnut esimerkiksi FINRISKI-arvion perusteella. Arvio tehdään vastaanotolla ja siinä huomioidaan keskeiset valtimotauteihin liittyvät riskitekijät. Jos sinulla on diabetes, jo todettu sydän- ja verisuonitauti, krooninen munuaisten vajaatoiminta tai perinnöllinen kolesterolihäiriö, niin valtimotaudin kokonaisriskisi on aina suurentunut ja hoidon aloituksen rajat ovat vieläkin matalammat.

Miten kolesterolilääkkeet toimivat?

Erilaiset kolesterolilääkkeet vähentävät huonon eli LDL-kolesterolin määrää verenkierrossa. Lääkityksen tulokset näkyvät jo parissa viikossa. Kolesteroliarvot mitataan usein ensimmäisen kerran parin kuukauden tai puolen vuoden kuluttua.

Kolesterolilääkkeitä ei syödä kuuri loppuun -ajatuksella, vaan lääkitystä käytetään hyvin pitkään. Vaikka elämä ei tunnu yhtään erilaiselta lääkkeiden kanssa, konkreettiset tulokset verikokeista kannustavat jatkamaan lääkitystä – kuten myös tieto, että lääkitys vähentää sydäntauti- ja aivohalvausriskiä.

Sopivatko kolesterolilääkkeet kaikille? Onko kolesterolilääkkeissä sivuvaikutuksia?

Jotkut voivat saada lihasoireita kolesterolilääkkeistä. Taustalla on geneettinen alttius, joka on noin 15—20 prosentilla ihmisistä. Lihasoireet tuntuvat kipuina tai jopa voimien katoamisena esimerkiksi käsivarsista tai reisistä.

Kerro tuntemuksista heti lääkärillesi. Hän vaihtaa valmisteen tai muokkaa annostusta, vaihtoehtoja on paljon. Lääkityksenä voi esimerkiksi olla hyvin pieni annos statiineja yhdistettynä kolesterolin imeytymisen estävään lääkkeeseen. Uusin vaihtoehto on kahden viikon välein pistettävä kolesterolilääkitys.

Jos haluat tietää lisää kolesterolilääkityksestä tai tarkastaa onko hoitosi kunnossa, varaa tästä aika Aavan sisätautilääkärille.

Mitä tapahtuu, jos en käytä minulle määrättyjä lääkkeitä?

Kolesterolilääkityksestä liikkuu paljon erilaisia mielipiteitä, puolesta ja vastaan. Hyödyt ovat kuitenkin tutkimusten mukaan selvästi haittoja suuremmat.

Jokainen arvioi itse riskinsä, lääkäri ei voi pakottaa syömään lääkkeitä. Vaikka huono kolesteroli ei aiheuttaisi oireita tällä hetkellä, kannattaa tilannetta miettiä kymmenen vuoden päähän. Riskit infarkteista ja valtimotukoksista kasvavat iän mukana.  

 

Jutun asiantuntija on ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri, diabetologi Ari Aimolahti Lääkärikeskus Aavasta.

 

Tämäkin voisi kiinnostaa sinua:

 

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.