Ensimmäisenä tapahtumassa kuultiin tulevaisuuden johtamisen asiantuntija Paula Kilpistä, joka vie työllään yhteiskuntaamme kohti inhimillisempää työelämää.
Paulan puheenvuoro herätteli kuulijoita miettimään, miksi nopeasti muuttuvassa, epävarmuutta ja kompleksisuutta täynnä olevassa maailmassa tarvitaan inhimillisempää työelämää.
– Inhimillisyys ja talouskasvu nähdään ääripäinä. Yrityksissä ei aina ymmärretä sitä, että jos toimitaan inhimillisesti, saadaan myös parempia tuloksia aikaan, Kilpinen sanoi.
Kilpinen nosti esiin, että työhön sitoutuminen on pohjalukemissaan – tutkimusten mukaan työikäisistä suomalaisista vain 14 % on aktiivisesti työhönsä sitoutuneita ja työstään innostuvia.
Työhön sitoutumiseen auttaa yrityksen strategian ymmärtäminen.
– Suomalaisen tutkimuksen mukaan vain 2 % kaikista työntekijöistä ymmärtää yrityksen strategian, Kilpinen paljasti.
Strategiaa työstetään usein kuukausia, johto käyttää siihen aikaa ja vaivaa yrittäen lopuksi kaikin tavoin jalkauttaa sitä työntekijöihin. Kompastuskivenä on kuitenkin usein se, että asiat esitetään liian ylätasoisena ja siksi ihmiset eivät ymmärrä, mikä heidän oma roolinsa strategiassa on ja mitä heiltä odotetaan.
– Kyseessä ei pitäisi olla strategian jalkauttaminen, vaan inhimillistäminen, henkilökohtaistaminen ja sydämellistäminen, Paula Kilpinen kiteytti.
Aavan työterveyslääkäri Eira Roos nosti esiin, että Paula Kilpisen puheenvuorossa esiin tuoduilla asioilla on selkeä yhteys siihen, kokeeko työntekijä onnistuvansa työssään.
Työpaikkaselvitysten mukaan eniten työhyvinvointia tuova asia on työssä onnistumisen tunne, mikä taas on suoraan yhteydessä tuottavuuteen, terveydentilaan ja jopa kuolleisuuteen – ja siten myös yritysten maksamiin työterveyshuollon kuluihin.
– Jos ympäristö tuottaa ihmiselle uhkaa, huolta, pelkoa ja epäonnistumista, sympaattinen hermostomme aktivoituu ja tulee fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, mahakipua ja jatkuvaa flunssaa. Ne ovat ihan oikeita oireita, joita ei kuitenkaan osata yhdistää huonoihin prosesseihin ja työn hallinnan ongelmiin, Eira Roos totesi.
– Ymmärtämättömyys yrityksen strategiasta ja oman roolin suhteesta siihen johtaa lääkärin vastaanotolle. Parannamme paremmin yksilöä, kun parannamme yritysten rakenteita, hän jatkoi.
Strategiakeskusteluun sukeltamisen jälkeen oli aika kääntää kokka kohti Atlanttia. Lavalle astui valtamerisoutaja Jari Saario, joka kertoi uskomattoman tarinansa siitä, kuinka hän souti 11 800 kilometriä Atlantin toiselle puolelle ja takaisin.
Tarina on niin monivaiheinen ja täynnä erilaisia takapakkeja, että sitä on vaikea tiivistää.
Vene oli muun muassa kadoksissa Kanariansaarilla ennen kuin Saario pääsi edes aloittamaan soutu-urakkaansa.
– Kun vihdoin pääsin matkaan, se oli niin jännittävä hetki, että tuli oksennus. Siinä oli ollut hirveät paineet, että pääsin sinne asti ja stressi purkautui, Saario kuvasi.
Tuhansien kilometrien päässä mantereesta yksin veneessä istuessa alkaa kyseenalaistaa koko projektin. Isoimpana eteenpäin työntävänä voimana Saario näkee kannustuksen ja yhteisöllisyyden voiman, joka hänen ympärilleen kasaantui. Osa seuraajista esimerkiksi kertoi motivoituneensa Jarin ansiosta tupakan polton lopettamiseen tai perustamaan yrityksen.
– Paluumatkalla Kanadan ilmavoimien lentäjät löysivät minut mereltä ja ottivat yhteyden. Tavasin heille mun Instagram-tilin ja he innostuivat touhustani niin, että tekivät kunniakseni ylilennon. Se oli hieno juttu.
Tuntemattomien kannustuksen lisäksi perheen tuki ja yhteydenpito vaimon ja tyttärien kanssa olivat korvaamaton voimavara Saarion matkalla. Heidän avullaan ratkaistiin myös monta vastoinkäymistä ja sekaannusta, jotta matka pääsi etenemään turvallisesti. Takapakit ja laitteiden rikkoutumiset kasvattivat Saarion stressinsietokykyä ja mielenlujuutta.
– Ajattelin aina, että huomenna tulee varmaan vielä isompi ongelma ja menen siitäkin yli. Tärkeintä koko reissulla on, että mieli pysyy hyvänä. Fyysisesti tuo ei ole niin iso ponnistus, vaan koko juttu on 80 % päästä kiinni, Saario sanoi.
Saarion tarina kytkeytyy myös työelämän haasteisiin. Monilla työpaikoilla tunnistetaan, että ongelmatilanteissa yhteisön tuki auttaa eteenpäin ja esimerkin voima saa tekemään ihmeitä.
– Kyky sopeutua on työelämässäkin tärkeä taito, joka linkittyy myös terveyteen ja antaa asioille mittakaavaa, Eira Roos pohti.
Meille Aavassa on tärkeää kohdata ihmisiä ja mennä heidän luokseen – onhan arvoissamme halu ymmärtää ihmistä.
– Teemme tätä kiertuetta siksi, että haluamme tarjota ihmisille hetken rauhan ajatella hektisen arjen keskellä. Pysähtymisen jälkeen voi nähdä, pitäisikö asioita muuttaa, ja tähän muutokseen tapahtumamme antavat hyviä eväitä, sanoo kiertuetta järjestävä Aavan viestintäpäällikkö Hanni Marin.
Resurssi vai ihminen -aamupalatapahtuma pidetään 18.12. Hämeenlinnassa ja alkuvuodesta 2025 Kuopiossa.
Tinnitus on ikävä vaiva, joka voi haitata työntekoa
Inhimillisyys ja yhteisön voima auttaa niin yritystä kuin Atlantin yli soutajaa
Prinsiipit organisaation hyvinvointiin