Iskikö flunssa? Asiantuntijan vinkit nuhakuumeen itsehoitoon

Flunssa eli nuhakuume on virusinfektion aiheuttama yleinen sairaus. Kaikkiaan flunssaa aiheuttavia viruksia on yli 200. Niistä tunnetuimpia ovat rino-, korona- sekä RS-virukset. Koska aiheuttajia on runsaasti, vuoden aikana voi saada useamman tartunnan.

Alle kouluikäiset lapset sairastavat vuodessa keskimäärin 6-8 flunssaa ja työikäiset puolet tästä. Ikääntyessä flunssien määrä vähenee, koska lähikontaktit vähentyvät.

Flunssa tarttuu pisaratartuntana aivastaessa tai yskiessä sekä käsien kautta. Flunssan itämisaika on alle viikko tartunnasta.

Flunssan oireet

Flunssaan kuuluu seuraavia yleisoireita:

• Päänsärky
• Kurkkukipu
• Vilunväristykset
• Nenän tukkoisuus ja nuha
• Yskä
• Äänen käheytyminen
• Kuume

Oirekuva muuttuu flunssan aikana eikä kaikilla ole lainkaan kuumetta. Flunssan oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan kolmantena tai neljäntenä päivänä niiden alkamisesta.

Flunssan hoito

Tyypillisesti flunssa menee viikossa ohi, mutta se voi joskus kestää kaksikin viikkoa. Oloa kannattaa helpottaa ja oireita hoitaa hyvin, jottei tauti pitkittyisi eikä siitä seuraisi jälkitauteja.

Näin hoidat flunssaa:

Lepää muutama päivä

Flunssaisena kannattaa levätä muutama päivä, oli kuumetta tai ei. Lepo ei tarkoita sängyssä makaamista, ellei vointi sitä vaadi. Voit aivan hyvin jaloitella tai tehdä kevyitä kotitöitä tai etätöitäkin siinä määrin kuin jaksat. Voit myös ulkoilla, mikäli sinulla ei ole kuumetta.

Kuntoliikunnasta on syytä pitää taukoa flunssaoireisena. Kun kuume ja flunssan oireet ovat poissa, aloita kuntoileminen kehoasi kuunnellen.

Alenna kuumetta lääkkeillä

Kuumeesta puhutaan, kun kainalokuumemittari näyttää yli 37,5 astetta. Mittausaika vaikuttaa ruumiinlämpöön: se on illalla noin puoli astetta korkeampi kuin aamulla.

Kuumeen nousu flunssassa on yksilöllistä. Joillakin se nousee herkästi, joillakin ei juuri koskaan. Kuumeen nouseminen ei tarkoita, että tauti olisi vaikeampi kuin kuumeettomalla. Se ei liioin vaikuta taudin kestoon. Kyseessä on vain yksi flunssan oireista.

Kuumetta tulee ehdottomasti laskea, kun se nousee 38 asteen tuntumaan tai yli. Vanhalla ajatuksella, että kuume tappaa taudin, ei ole lääketieteellistä pohjaa. Kuumeen kanssa sinnittely ei jouduta paranemista, vaan pikemminkin päinvastoin.

Parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet toimivat yhtä hyvin, joskin parasetamolia suositellaan ensisijaiseksi kuumelääkkeeksi, koska sillä on vähemmän haittavaikutuksia. Muistathan ottaa lääkettä riittävän annoksen. Parasetamolin kohdalla se tarkoittaa aikuisella ihmisellä 1000 mg:n tablettia kolme kertaa päivässä. Pienempi annos ei ole tehokas.

Juo riittävästi

Huolehdithan myös riittävästä nesteytyksestä eli runsaasta juomisesta. Se on tärkeää, koska kuume haihduttaa kehosta tavallista enemmän nestettä. Jos juominen jää vähiin, väsähdät täysin ja olosi muuttuu entistä huonommaksi. Nesteitä tulisi juoda 2-2,5 litraa päivässä.

Käytä nenäkannua ja nenäsuihkeita

Nenäsuihkeita on kahdenlaisia ja niitä voi ostaa ilman reseptiä apteekista. Limakalvoja supistavia ja turvotusta vähentäviä suihkeita voi käyttää lyhytaikaisesti 5-10 päivän ajan. Pidempi ja liiallinen käyttö kääntyy itseään vastaan. Tukkoisuus pahenee, kun limakalvojen turvotus ja limaneritys lisääntyvät sekä limakalvot ärtyvät ja haurastuvat.

Allergisen nuhan hoitoon tarkoitetut kortisonisuihkeet helpottavat oloa myös flunssassa. Ne rauhoittavat tulehdusta nenänielun limakalvoilla ja siten tukkoisuus ja limaneritys vähenevät. Kortisonipitoisia suihkeita voi käyttää turvallisesti muutamankin viikon ajan etenkin, jos flunssan oireet painottuvat poskionteloihin.

Molemmat suihkeet kuivattavat limakalvoja, minkä vuoksi rinnalle tarvitaan usein kostuttava nenäsumute. Myös hyöryhengittely kostuttaa limakalvoja ja avaa tukkoista nenää.

Parhaan hyödyn nenäsuihkeista saa, kun puhdistat nenän ensin nenänhuuhtelukannulla. Se huuhtoo eritteitä nenästä pois ja pehmentää ja ohentaa limaa. Silloin nenäsuihkeet vaikuttavat paremmin. Ohje nenäkannun käyttöön:

• Laita mitallinen hienojakoista merisuolaa nenäkannuun. Lisää kannuun kädenlämpöistä vettä ja sekoita, jotta suola sulaa.
• Aseta kannun nokka toiseen sieraimeen pään ollessa kallellaan leuka rintakehää kohti. Hengittele lavuaarin yllä suun kautta, jolloin vesi valuu toisesta sieraimesta pois.
• Kun kannu on puolillaan, vaihda se toiseen sieraimeen ja toista huuhtelu.

Lievitä yskää hunajalla

Yskän tehtävänä on poistaa limaa hengitysteistä. Yskä ei siis ole huono asia, mutta yskiminen on varsin kiusallista.

Yskänlääkkeiden tehosta yskän lievittäjänä ei ole tutkimusnäyttöä. Sen sijaan hunaja rauhoittaa yskää. Nauti sitä teelusikallinen sellaisenaan tai lämpimään juomaan sekoitettuna esimerkiksi kolmesti päivässä.

Niin ikään eukalyptus rauhoittaa yskää. Voit lisätä eukalyptustippoja höyryhengitysveteen tai imeskellä eukalyptustabletteja.

Ärtynyttä kurkunpäätä ja äänen käheyttä voi hoitaa muovisella apteekista ostettavalla vesipiippu-inhalaattorilla. Se kostuttaa tehokkaasti suun ja nielun limakalvoja sekä äänihuulten aluetta.

Sitkeän liman saa tehokkaasti liikkeelle pulloon puhaltamalla. Samalla yskä lievittyy. Ohje pulloon puhaltamisesta:

• Tarvitset noin litran vetoisen pullon, jonka pohjalla on vettä noin 10–15 senttimetriä, sekä 60–80-senttisen taipuisan muoviletkun.
• Vie letkun alapää pullon pohjalle veden alle ja puhalla ilmaa pulloon niin, että vesi kuplii kevyesti.
• Puhalla perätysten 10–15 kertaa. Yskäise sen jälkeen, jotta limaa irtoaa.
• Pidä muutaman minuutin tauko ja toista puhallussarja 2–3 kertaa. Tee puhalluksia useita kertoja päivässä.

Lyhennä flunssan kestoa sinkillä

Sinkin on osoitettu hieman lyhentävän flunssan kestoa, jos aloitat sinkki-imeskelytablettien käytön 24 tunnin sisällä ensioireiden ilmaantumisesta. Sinkissä on paha maku, mutta sitä peittämään monissa valmisteissa on käytetty erilaisia aromeja, kuten hunajaa ja minttua. Kaikille sinkki ei sovi, koska se voi aiheuttaa vatsaoireita.

Pitkittynyt flunssa

Joskus flunssa pitkittyy ja oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa. Flunssan pitkittymiseen vaikuttavat muun muassa perussairaudet, flunssaa edeltävä yleiskunto, virustyyppi sekä se, miten itsehoitoa on toteuttanut. Etenkin lepo usein unohtuu.

Milloin lääkäriin?

Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos flunssaan liittyy

• voimakasta väsymystä tai yleisvoinnin heikkenemistä äkillisesti.
• hengitysvaikeuksia.
• rintakehän alueen voimakasta kipua tai leposyke on jatkuvasti korkealla.
• voimakasta korvasärkyä useampana päivänä.
• yli viikon kestävää särkyä poski- tai otsaontelossa.
• uudestaan korkeaa kuumetta, kun se on jo ollut poissa useampana päivänä.
• yleisoireet jatkuvat yli kaksi viikkoa. Silloin kyseessä on pitkittynyt flunssa.

Alle vuoden ikäisten lasten ja ikäihmisten kohdalla on tärkeää hakeutua hoitajan tai lääkärin arvioon matalammalla kynnyksellä, koska heillä flunssaoireet voivat vaikeutua nopeammin ja jälkitauteja esiintyy enemmän.

Flunssan jälkitaudit

Flunssaan voi joskus liittyä jälkitauteja, joita ovat korva- ja poskiontelontulehdus ja keuhkokuume. Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti. Sen tyypillisiä oireita ovat nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, uutena alkanut tai pahentunut yskä ja hengenahdistus. Tauti vaatii antibioottihoitoa. Myös korva- ja poskiontelontulehduksen hoitoon voidaan tarvita antibioottia.

Keuhkoputkentulehdus sen sijaan ei ole flunssan jälkitauti, vaan sitä aiheuttavat samat virukset kuin flunssia.  Sen tyypillisin oire on yskä, joka voi kestää jopa kolmekin viikkoa. Lisäksi voi olla kurkkukipua ja äänen käheyttä. Hoidoksi ei yleensä tarvita antibiootteja, vaan oireita helpottava itsehoito toimii siinäkin. Tupakointi lisää keuhkoputkentulehduksen riskiä, kuten myös astma ja muut keuhkosairaudet.

Hyvällä flunssan itsehoidolla voidaan ehkäistä oireiden pitkittymistä ja jälkitauteja.

Flunssan tarttumisaika

Flunssa tarttuu ihmisestä toiseen jo sen itämisaikana ennen oireiden ilmaantumista. Sen tartuttavuus vähenee, kun yskiminen ja aivastelu vähentyvät. Olisi suotavaa, että töihin palatessa vointi olisi yleisesti hyvä ja välissä olisi vähintään yksi kuumeeton päivä.

Yksi sairastettu flunssa ei varsinaisesti vaikuta vastustuskykyyn. Vastustuskykymme on yksilöllinen ja osa siitä on hankittua elämän aikana infektioiden kautta. Tupakointi, keuhkosairaudet ja esimerkiksi vastustuskykyä heikentävät lääkitykset lisäävät riskiä sairastua useampiin flunssiin, ja huonolla tuurilla uuden flunssatartunnan voi saada heti entisen perään.

Joskus useiden tartuntojen taustalla on hoitamaton allerginen nuha, rakenteelliset poikkeavuudet poskionteloissa tai diagnosoimaton astma.

Miten erottaa tavallinen flunssa influenssasta tai koronasta?

Flunssan, influenssan ja koronaviruksen aiheuttamat oireet voivat muistuttaa paljon toisiaan, mutta influenssaa esiintyy epidemioina, mikä auttaa tautien erottelussa. Influenssassa oireet ovat voimakkaampia kuin tavallisessa flunssassa. Koronassa flunssaoireiden lisäksi voi olla vatsaoireita ja haju- sekä makuaistin heikentymistä.

Perusterveelle kaikki nämä taudit ovat yleensä vaarattomia ja menevät ohi itsekseen. Tautien erottaminen toisistaan ei ole välttämättä edes tarpeen, sillä kotihoito-ohjeet ovat kaikissa samat. Toki jos epäilee altistuneensa koronalle, kannattaa tehdä kotitesti tai hakeutua terveydenhuollon koronatestiin, jos työnantaja sitä edellyttää.

Influenssarokote suojaa influenssalta. Influenssarokotuksesta huolimatta voi sairastua, mutta tauti on silloin lievempi. Influenssarokote suojaa myös influenssan jälkitaudeilta. Koronarokotukset toimivat samalla tapaa.

Flunssan ehkäisy

• Pysy flunssaisena kotona, vaikkei sinulla olisi kuumetta.
• Pese kädet huolellisesti saippualla wc-käyntien jälkeen, ennen ruokailemista, ulkoa sisältä tullessa sekä yskimisen, niistämisen ja aivastelun jälkeen. Muista myös kuivata kädet hyvin.
• Vältä kättelemistä sekä flunssaisten ihmisten tapaamista.
• Yski ja aivasta nenäliinaan tai omaan hihaasi, jotta et tartuta muita.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan yleislääketieteen erikoislääkäri Virpi Jolkkonen