Keuhkoputkentulehdus on usein flunssan kylkiäinen

Keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti on yleensä virusinfektio. Sitä aiheuttavat samat virukset, jotka aiheuttavat muitakin hengitystieinfektioita. Se hoituu tavallisesti noin viikossa itsestään ilman antibioottia.

Krooninen keuhkoputkentulehdus sen sijaan on tauti, jossa vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä.  Sen tärkein syy on tupakointi. Krooniseen keuhkoputkentulehdukseen liittyy pahenemisvaiheita, jotka voivat johtua niin virus- kuin bakteeri-infektiosta. Hoidoksi tarvitaan usein antibioottia.

Tarttuuko keuhkoputkentulehdus?

Äkillinen keuhkoputkentulehdus tarttuu ihmisestä toiseen lähinnä pisaratartuntana. Virusta päätyy ilman kautta hengitysteihin tai pinnoille, joista tartunnan voi saada kosketuksen kautta. 

Keuhkoputkentulehduksen itämisaika on yleensä 2-3 vuorokautta.

Keuhkoputkentulehduksen oireet ovat samat kuin flunssassa

Keuhkoputkentulehduksen tyypillinen oire on limainen yskä. Usein tauti ilmaantuu flunssan yhteydessä, jolloin sitä voidaan pitää vain yhtenä flunssan oireista. Melkein aina siihen liittyykin myös nuhaa ja kurkkukipua. Osalla sairastuneista on kuumetta, mutta myös kuumeeton keuhkoputkentulehdus on tavallinen. Yleiskunto pysyy hyvänä.

Mikäli kuume on korkea tai siihen liittyy hengenahdistusta tai rintapistosta tai vointi heikkenee muuten, on syytä epäillä keuhkokuumetta. Silloin pitää hakeutua pikaisesti lääkäriin.

Keuhkoputkentulehduksen hoito onnistuu yleensä kotikonsteilla

Äkillinen keuhkoputkentulehdus paranee yleensä itsekseen noin viikossa. Koska kyse on virusinfektiosta, antibiootit eivät jouduta paranemista.

Tärkein hoito, kuten flunssankin kohdalla, on lepo. Yskää voi lievittää höyryhengityksellä ja hunajalla. Hunajaa voi lisätä kuumaan juomaan. Myös riittävä juominen on tärkeää. Se pitää limakalvot kosteina ja voi auttaa sitkeän liman yskimisessä pois keuhkoputkista. Yskänlääkkeistä on harvoin apua.

Sairausloman pituus keuhkoputkentulehduksessa määräytyy tilanteen mukaan. Yleensä viikko riittää. Töihin voi palata, kun vointi sen sallii. Fyysistä rasitusta ja liikuntaa on syytä välttää pari viikkoa sairastumisen jälkeen.

Jos yskä pitkittyy, on mentävä lääkäriin

Jos keuhkoputkentulehdus ei kotikonstein parane, on syytä mennä lääkäriin. Mikäli siihen liittyy korkeaa kuumetta ja hengenahdistusta, vastaanotolle on lähdettävä viipymättä. Tällaiset oireet viittaavat bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Tilannetta arvioidaan vastaanotolla esimerkiksi veren tulehdusarvoa mittaavalla CRP-kokeella sekä tarvittaessa Thorax- eli keuhkojen röntgenkuvauksella.

Lääkäriin tulee mennä myös, jos hengitys vinkuu tai yskä jatkuu yli kolme viikkoa. Aikuisella pitkittyneen yskän taustalla voi olla erilaisia syitä, kuten

• muita hengitystieinfektioita, esimerkiksi poskiontelontulehdus
• astma
• sydämen vajaatoiminta
• refluksitauti

Pitkittynyt yskä voi myös viestiä keuhkoahtaumataudista tai olla joskus jopa keuhkosyövän oire. Siksi syy pitää aina selvittää.

Krooninen keuhkoputkentulehdus johtuu usein tupakoinnista

Kroonisessa keuhkoputkentulehduksessa ilmenee yskää ja limaisuutta useiden kuukausien ajan vuodessa tai jatkuvasti. Sen taustalla on useimmiten tupakointi. Tupakointi on keuhkoahtaumataudin merkittävin riskitekijä, ja krooninen keuhkoputkentulehdus on tämän taudin tavallinen oire.

Keuhkoahtaumatautiin liittyy pahenemisvaiheita, jolloin yskä ja limaneritys pahentuvat. Pahenemisvaiheet johtuvat yleensä bakteerin aiheuttamasta hengitystieinfektiosta. Siitä käytetään usein termiä bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus. Hoidoksi tarvitaan yleensä antibioottia.

Niin ikään astmalääkkeet ovat monesti taudin hoidossa tarpeen. Tupakoinnin lopettaminen helpottaa oireita ja kannattaa aina. Muuten keuhkojen tilanne vaikeutuu entisestään.

Myös asbestipölylle altistuminen on kroonisen keuhkoputkentulehduksen riskitekijä.

Ehkäisyssä tärkeintä käsihygienia

Äkilliseltä keuhkoputkentulehdukselta suojaudutaan hyvällä käsihygienialla. Se tarkoittaa, että kädet pestään huolellisesti saippualla ja kuivataan hyvin ulkoa sisään tullessa, ennen ruokailuja ja vessakäyntien jälkeen.

Viruksen leviämisen ilmaan voi estää myös yskimällä esimerkiksi hihaan tai nenäliinaan. Yskimisen jälkeen kädet tulisi jälleen pestä. Kasvomaskin käytöstä pahimpaan flunssa-aikaan voi olla hyötyä. Maskit todennäköisesti vähensivät tavallisten hengitystieinfektioiden esiintymistä korona-aikana.

Kroonisen keuhkoputkentulehduksen ehkäisyssä olennaisinta on tupakoinnin välttäminen.

Asiantuntijana Aavan yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen.