Nokkosihottuma ilmaantuu ja katoaa äkisti
Nokkosihottuma eli nokkosrokko eli urtikaria on yleinen ihosairaus. Siihen liittyy ihosta kohoavia, punoittavia paukamia, läiskäisyyttä ja kutinaa tai kihelmöintiä. Samanlaisia läiskiä saa, kun koskettaa vahingossa nokkosta. Nokkosen latinankielinen nimi on urtica dioica.
Ihottumapaukamat nousevat jopa minuuteissa ja vaihtavat paikkaa tai häviävät viimeistään 24 tunnin kuluessa, usein paljon nopeamminkin.
Stressi voi pahentaa nokkosihottumaa
Kutina on voimakkainta, kun paukamat nousevat iholle. Se loppuu, kun ne alkavat painua pois. Pysyviä jälkiä paukamista ei jää.
Osalla urtikariaan voi liittyä myös angioödeemaksi kutsuttua turvotusoiretta, jota esiintyy useimmiten huulissa ja silmäluomissa. Turvotus voi joskus olla urtikarian ainoa oire, mutta tavallisesti sitä on paukamien lisäksi.
Raapiminen ja fyysinen tai henkinen stressi voivat pahentaa nokkosihottuman oireita, samoin tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni. Siksi niiden käyttöä kannattaa nokkosrokon aikana välttää.
Yleisin aiheuttaja on infektio
Nokkosihottuman aiheuttaa tiettyjen puolustusjärjestelmän solujen toimintahäiriö, jossa solut erittävät paukamia ja kutinaa aiheuttavia aineita. Toimintahäiriön voi laukaista esimerkiksi jokin tavallinen virusinfektio.
Taustalla voi olla myös välitön allerginen reaktio, mutta se on aikuisilla melko harvinaista. Varsin usein aiheuttaja jää tuntemattomaksi.
Myös krooninen nokkosihottuma on mahdollinen
Yli kuusi viikkoa kestävää nokkosihottumaa kutsutaan krooniseksi urtikariaksi. Niistä suurin osa on sisäsyntyistä eli spontaania urtikariaa.
Pienempi osa johtuu ulkoisista tekijöistä, kuten hikoilusta, kuumasta tai kylmästä säästä, hankauksesta ja paineesta. Tällöin puhutaan niin sanotusta fysikaalisesta urtikariasta, johon kuuluu myös piirtopaukamointi. Se tarkoittaa, että jos ihoon tulee naarmu, naarmukohdan iho nousee koholle ja turpoaa. Usein naarmukohta myös kutiaa.
Valtaosalla kroonisen urtikarian oireet rauhoittuvat muutaman vuoden kuluessa, mutta joillakin ne ovat pitkäkestoiset.
Tavallisinta urtikaria on nuorilla aikuisilla
Nokkosihottumaa esiintyy jopa joka neljännellä ihmisellä elämänsä aikana. Tavallisinta se on nuorilla aikuisilla, ja se on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Tämä johtuu kenties hormonaalisista syistä. Atoopikoilla nokkosihottumaa on jonkin verran enemmän kuin muilla.
Lapsilla nokkosihottuma liittyy aikuisia useammin välittömään allergiaan. Se on usein helppo havaita, jos se ilmaantuu aina tietyn ruoka-aineen syömisen yhteydessä.
Nokkosihottuman hoito on useimmiten helppoa
Allergian hoidossa käytettävät antihistamiinilääkkeet auttavat useimmiten akuutin urtikarian oireisiin. Antihistamiinia suositellaan otettavaksi muutaman viikon ajan. Lääkevoiteista sen sijaan ei ole apua.
Jos oireita tulee säännönmukaisesti puolen tunnin sisällä tietyn ruoka-aineen nauttimisesta, kyseistä ruoka-ainetta on syytä välttää ja tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia allergian selvittelemiseksi. Suurin osa urtikarioista rauhoittuu itsestään päivissä tai muutamassa viikossa.
Milloin lääkäriin?
Ihotautilääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, mikäli
- nokkosihottuma pitkittyy.
- oireet eivät rauhoitu riittävästi allergialääkettä ottamalla.
- on aihetta epäillä, että oireiden taustalla on allergia.
Osa kroonisista urtikarioista saattaa vaatia lisätutkimuksia. Lääkäri voi myös harkita suuriannoksista antihistamiinihoitoa tai muita lääkityksiä.
Jos nokkosihottumaan liittyy nielun tai kielen turvotusta tai hengitysvaikeutta, on mentävä heti sairaalapäivystykseen. Tällaiset oireet voivat viitata anafylaksiaan, joka on hengenvaarallinen allerginen reaktio. Anafylaksian ensihoito on adrenaliini.
Nokkosihottumaa ei voi ehkäistä
Tavallista nokkosihottumaa ei voi ehkäistä. Siksi jotkut sairastavat sen monta kertaa: oireita ilmaantuu esimerkiksi lähes aina flunssien yhteydessä.
Mikäli urtikarian taustalta löytyy jokin selkeä aiheuttaja tai oireita pahentava tekijä, lääkäri neuvoo, miten aiheuttajaa jatkossa vältetään.
Asiantuntija ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski.