Silmänpohjan ikärappeuman tutkiminen ja hoito

Silmänpohjan ikärappeuma on yleinen näön heikkenemistä aiheuttava sairaus. Olennaista on saada tauti kiinni varhain kotiseurannalla ja säännöllisillä silmälääkärikäynneillä. Tautia on kahta muotoa: kuiva ja kostea. Kuivaan rappeumaan ei ole hoitoa, mutta se etenee onneksi hitaasti. Nopeammin etenevää kosteaa rappeumaa hoidetaan lasiaisinjektioilla, joilla tauti pyritään pysäyttämään.

Millainen sairaus silmänpohjan ikärappeuma on ja ketkä ovat riskissä?

Silmänpohjan ikärappeuma on verkkokalvon tarkan näkemisen eli makulan alueelle kohdistuva sairaus, jossa silmän valoa aistivan osan, verkkokalvon, rakenne vaurioituu. Ikärappeumaa on kahta muotoa: kuivaa ja kosteaa. Kuivaa muotoa sairastaa valtaosa potilaista ja kosteaa 15-20 prosenttia.

Silmänpohjan ikärappeuman selkeitä riskitekijöitä ovat

  • Yli 70 vuoden ikä. (Yli 60-vuotiaista kymmenesosa sairastaa ikärappeumaa ja yli 80-vuotiaista kolmasosa.)
  • Perintötekijät.
  • Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, ylipaino ja epäterveellinen ruokavalio.
  • Tupakointi, etenkin niillä, joilla on sukurasitusta. Heillä tupakointi moninkertaistaa riskin.

Miten silmänpohjan ikärappeuma oirehtii?

Kuivassa rappeumassa verkkokalvon alla olevat “huolehtijasolut” rapistuvat ennen aikojaan. Seurauksena lähinäkö heikkenee hitaasti vuosien varrella. Kirjainten erottaminen lukiessa ja kasvojen tunnistaminen vaikeutuu. Oireet ovat yleensä lievemmät kuin kosteassa rappeumassa.

Kosteassa muodossa verkkokalvon alta kasvaa verisuonia vääriin kerroksiin aiheuttaen turvotusta. Oireet voivat olla nopeasti eteneviä. Näkö voi heiketä yhtäkkisesti, näkökenttään voi ilmaantua tumma läiskä, viivat voivat vääristyä ja kirjaimet hyppiä lukiessa. Tällaisten oireiden ilmaantuessa tulisi mennä heti silmälääkäriin.

Miten silmänpohjan ikärappeuma todetaan?

Silmälääkäri diagnosoi silmänpohjan ikärappeuman silmänpohjatutkimuksen sekä silmän valokerros- eli OCT-kuvauksen avulla. Ennen tutkimuksia mustuaiset laajennetaan silmätipoilla. Kuvauksessa istutaan kameran edessä ja katsotaan kohdevaloa. Tutkimus on nopea ja kivuton, mutta näkö hämärtyy mustuaisten laajentamisesta johtuen useaksi tunniksi. Siksi autolla ajo ei ole suositeltavaa.

Jos tarvitaan lisätutkimuksia, kuten varjoainekuvaus, saat lähetteen keskussairaalaan.

Ongelmallista diagnostiikassa on se, että jos oireita on vain toisessa silmässä, niitä voi olla vaikea huomata, koska terve silmä paikkaa tilannetta. Seurauksena diagnoosi voi syntyä usean kuukauden viiveellä, jolloin on jo ehtinyt syntyä vakavia vahinkoja. Jotta tältä vältyttäisiin, yli 50-vuotiaiden olisi hyvä seurata näköään säännöllisesti peittämällä oikea ja vasen silmä vuoronperään ja lukemalla tekstiä esimerkiksi kirjasta. Jos huomaat näkemisessä eroa silmien välillä, hakeudu silmälääkäriin.

Miten silmänpohjan ikärappeumaa voidaan hoitaa?

Kuivaan rappeumaan ei ole hoitoa. Tauti ei kuitenkaan johda sokeutumiseen, vaan se vaikuttaa vain keskeiseen näköön. Liikkumisen näkö ja reunanäkö säilyvät rappeumasta huolimatta. Tarvittaessa saat apua suurentavista apuvälineistä.

Ikärappeuman kosteaa muotoa hoidetaan lasiaisinjektiolla, jossa silmän sisään ruiskutetaan ohuen neulan avulla lääkettä. Sillä pyritään pysäyttämään taudin eteneminen. Huomioithan, että jo tapahtuneita muutoksia hoito ei enää korjaa. Siksi hoidon aloittaminen mahdollisimman varhain on erittäin tärkeää.

Yleensä hoito aloitetaan kolmella pistoksella kuukauden välein. Hoito jatkuu sen mukaan, miten ikärappeuma siihen reagoi. Joskus pistoksia tarvitaan neljän viikon välein, joskus väli voi olla jopa 12 viikkoa.

Molempien silmien seuranta on kuitenkin tärkeää, sillä silmänpohjan ikärappeuma voi tulla toiseenkin silmään. On myös mahdollista, että kuiva ikärappeuma muuttuu kosteaksi rappeumaksi ajan myötä.

Tuottaako lasiaisinjektio kipua?

Lasiaisinjektio tehdään paikallispuudutuksessa steriileissä olosuhteissa. Makaat toimenpiteen aikana pitkälläsi pää tuettuna. Luomenlevitin pitää silmän auki. Lääkeaine ruiskutetaan silmään ihan silmän sivusta. Lääkkeen laitto kestää vain muutaman sekunnin eikä tuota kipua. Älä siis turhaan jännitä, vaan saavu paikalle levollisin mielin. Aavan kokeneet ammattilaiset pitävät sinusta hyvää huolta. 

Pääset lasiaisinjektion jälkeen heti kotiin, tarvittaessa voit ottaa mukaan saattajan. Kovaa fyysistä rasitusta, uimista ja saunomista pitää välttää useamman päivän ajan. Jälkihoidoksi tarvitaan kostutustippoja.

Voiko silmänpohjan ikärappeumaa ehkäistä?

Silmänpohjan ikärappeumaa voi ainakin osittain ehkäistä välttämällä tupakointia sekä elämällä muutenkin terveellisesti. Olennaisinta on seurata näköään kotioloissa ja käydä säännöllisesti silmälääkärissä, jotta tauti saadaan mahdollisimman varhain kiinni. Silmänpohjan ikärappeuman diagnosointi vaatii aina silmälääkärin tutkimusta ja OCT-kuvausta.

Varaa aika

Jos epäilet silmänpohjan ikärappeumaa tai jokin näössäsi huolettaa sinua, varaa aika silmälääkärille nettiajanvarauksesta tai Aavan asiakaspalvelusta 010 380 3838.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
shutterstock_735545155

Enterorokko aikuisella – eroaako lasten taudista?

Enterorokkotartunnan voi saada aikuisenakin, vaikka olisi sairastanut taudin lapsena. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on erilaisia. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen selvittää, millaisia oireita tauti aikuisella aiheuttaa ja miten niitä voidaan lievittää.
Lue lisää
lasse-lempainen

Huippuortopedi Lasse Lempainen aloittaa leikkaukset ja vastaanoton Helsingissä Aavassa

Maailman kärkiortopedeihin kuuluva Lasse Lempainen hoitaa paitsi jalkapallotähtiä ja huippu-urheilijoita, myös tavallisten kuntoilijoiden alaraajavammoja. Rasitusvammojen syynä on usein liian yksipuolinen ja kova harjoittelu.
Lue lisää
nainen-long-covid

Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Heräät yöllä hikisenä ja syke käy toisella sadalla. Työpäivät kuluvat sumun keskellä ja keskittyminen herpaantuu jatkuvasti. Urheilusta ei tule mitään, rintaa painaa ja henki salpautuu. Voisiko kyseessä olla long covid? Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Risto O. Roine kertoo näkemyksensä pitkäkestoisesta koronasta.
Lue lisää