Kilpirauhasongelmien tutkiminen ja hoito

FacebookTwitterLinkedIn

Kilpirauhasongelmat ja -sairaudet ovat yleisiä ja niitä pystytään yleensä hoitamaan varsin hyvin. Kilpirauhasongelmien selvittelyssä tärkeintä on potilaan oireiden kuunteleminen ja huolellinen tutkiminen laboratoriokokein. Aavan kokeneet endokrinologit auttavat sinua yksilöllisesti kilpirauhasongelmissasi.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen on kaulan alaosassa sijaitseva rauhanen, joka tuottaa tyroksiinihormonia. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota normaalia määrää kilpirauhashormonia.

Vajaatoiminnan syynä voi olla kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jonka seurauksena elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita vastaan. Autoimmuunitulehdus ei aiheuta kipuja tai muita oireita eikä sitä sinällään havaita muutoin kuin vasta-ainetestissä, joka otetaan joskus kilpirauhassairauksia epäiltäessä. Kilpirauhasen autoimmuunitulehdusta ei voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja ruokavaliolla.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla neljä kertaa yleisempää kuin miehillä. Suurin osa potilaista on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia, mutta sairaus voi puhjeta myös nuoremmilla.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana.

Seuraavat oireet voivat kertoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta:

  • väsymys
  • paleluherkkyys
  • selittämätön painon nousu
  • ummetus
  • sydämen sykkeen hidastuminen
  • ihon kuivuminen
  • turvotus silmissä, kasvoissa ja säärissä
  • mielialan muutokset ja muistihäiriöt (ns. aivosumu)

Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteaminen

Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan verikokeilla, ns. TSH-tutkimuksella. Veren THS-arvo (P-tyreotropiini) nousee vajaatoiminnassa ja usein samanaikaisesti veren tyroksiini-hormonin (T4V) pitoisuus alenee. Aina potilaan arvot eivät ole itsestään selvästi rajojen yli tai ali. Tällöin kilpirauhasen vajaatoimintaan erikoistunut lääkäri osaa tulkita tilanteen ja määrätä oikean hoidon.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinihormilla, jota otetaan tabletteina aamuisin. 

Lääkehoidon alussa joudutaan yleensä kokeilemaan oikeaa annostusta. Annostusta säädetään potilaan olon sekä veren TSH-arvon perusteella. Annostusta joudutaan usein suurentamaan raskauden aikana. Tyroksiinilääkitys on elinikäinen.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettua tyroksiini-lääkettä käyttää Suomessa yli 300 000 henkilöä (lähes 6 % väestöstä). Joskus harvoin tarvitaan trijodityroniinivalmistetta tai eläinperäisiä valmisteita, jotka sisältävät sekä tyroksiinia että trijodityroniinia.

Kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoiminnassa kilpirauhanen tuottaa liian paljon tyroksiinihormonia.

Liikatoiminnan yleisin syy on Basedownin tauti, joka liittyy kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen. Tulehduksen seurauksena keho alkaa tuottamaan kilpirauhaskudosta kohtaa vasta-aineita, jotka aktivoivat kilpirauhasen toiminnan liian vilkkaaksi. Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää aineenvaihduntaa aiheuttaen erilaisia oireita. Joskus liikatoiminta voi johtua kyhmystruumasta, mutta nykyään se on varsin harvinainen.

Kilpirauhasen liikatoiminta on naisilla yleisempää kuin miehillä. Liikatoimintaan sairastutaan yleisimmin 30–40 vuoden iässä, mutta se voi puhjeta muunkin ikäisillä.

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet syntyvät asteittain viikkojen ja kuukausien aikana. 

Seuraavat oireet saattavat kertoa kilpirauhasen liikatoiminnasta:

  • hikoilu
  • tahaton laihtuminen
  • kiihtynyt sydämen syke
  • kiihtynyt suolen toiminta ja ripuli
  • tavallista vilkkaampi puhe ja liikehdintä
  • kunnon huonontuminen ja väsymys
  • silmäoireet (hiekan tunne, kaksoiskuvat, silmien pullistuminen ulospäin ja näön heikkeneminen)

Jos epäilet kilpirauhasen liikatoimintaa, hakeudu lääkäriin viipymättä. Liikatoiminta voi aiheuttaa hoitamattomana sydämen eteisvärinän, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja tiheään. 

Kilpirauhasen liikatoiminnan toteaminen

Lääkäri toteaa mahdollisen liikatoiminnan verikokeella.

Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito

Jos sinulla todetaan kilpirauhasen liikatoiminta, lääkäri määrää sinulle yleensä beetasalpaaja-lääkkeen lievittämään sydämentykytystä ja muita oireita. 

Liikatoimintaan sinulle saatetaan määrätä karbimatsoli-nimistä lääkettä, jota voidaan käyttää 12–18 kuukautta, jonka jälkeen sairaus pysyy yleensä poissa. 

Liikatoimintaa voidaan hoitaa myös radioaktiivisella jodilla, joka aiheuttaa usein kilpirauhasen vajaatoiminnan, jota taas hoidetaan tyroksiini-hormonihoidolla. Radiojodihoidossa säderasitus on hyvin pieni eikä se ole elimistölle vaarallista. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää raskauden tai imetyksen aikana.

Kilpirauhanen voidaan myös leikata ja poistaa osa rauhasesta. Tätä hoitomuotoa käytetään, jos kilpirauhanen on huomattavasti suurentunut.

Liikatoiminnan aiheuttamia silmäoireita joudutaan hoitamaan erikseen. Hoitomuotoina käytetään kortisonihoitoa tai joissain tilanteissa leikkaushoitoa.

Muutokset kilpirauhasessa

Mikäli kilpirauhanen on suurentunut (struuma) tai siihen on ilmaantunut yksittäinen kyhmy, kaulaan tehdään ultraäänitutkimus. Jos struuma aiheuttaa oireita kasvaessaan, se yleensä leikataan.

Jos kilpirauhasessa on patti tai kyhmy, siitä otetaan neulanäyte. Näytteen tutkii aina patologi, jotta saadaan tietää kyhmyn hyvä- tai pahalaatuisuus. Noin 95 % kyhmyistä on hyvälaatuisia. 

Ajanvaraus

Varaa aika endokrinologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Artikkelit ja tiedotteet
Yksityinen_sairaala_Aava/

Lämminhenkinen yksityinen sairaala – 8 syytä valita Aava

Aava on suomalainen perheyritys, jonka sairaala sijaitsee ydinkeskustassa Helsingissä Aava Kampin yhteydessä. Arvoihimme kuuluu, että sinua hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja lämmöllä ja saat tukea, jos leikkaus jännittää. Käyntisi jälkeenkään et jää yksin, vaan lääkäri seuraa toipumistasi. On monta syytä valita Aavan sairaala – tässä niistä kahdeksan.
Lue lisää
aurinkoihottuma-punoittaa-ja-kutisee/

Aurinkoihottuma – Mikä siihen auttaa ja kenelle sopii valohoito?

Kutittaa, punoittaa ja näppylöitäkin nousee – aivan kuin iho olisi allerginen auringolle! Aurinkoihottuma vaivaa jossain vaiheessa jopa joka viidettä suomalaista. Paras keino välttyä siltä on suojata iho auringolta, mutta myös siedätyshoitoa on tarjolla. Lääkärikeskus Aavan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Katariina Mähönen kertoo, mitä läiskille ja näpyille voi tehdä.
Lue lisää
rustovaurio/

Rustovaurion etenemistä voi ehkäistä – Tiesitkö nämä 7 asiaa rustovammoista?

Jos rusto on kerran vaurioitunut, se ei yleensä enää parane. Hyvä uutinen on se, että liikunta ja painonhallinta vähentävät kipuja ja voivat ehkäistä rustovaurion pahenemista ja äitymistä nivelrikoksi asti. Lääkärikeskus Aavan tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuulääkäri Joakim Lindfors jakaa tärkeimmät faktat rustovaurioista ja kertoo, millaisesta hoidosta voi olla apua.
Lue lisää