Kilpirauhasongelmien tutkiminen ja hoito

Kilpirauhasongelmat ja -sairaudet ovat yleisiä ja niitä pystytään yleensä hoitamaan varsin hyvin. Kilpirauhasongelmien selvittelyssä tärkeintä on potilaan oireiden kuunteleminen ja huolellinen tutkiminen laboratoriokokein. Aavan kokeneet endokrinologit auttavat sinua yksilöllisesti kilpirauhasongelmissasi.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen on kaulan alaosassa sijaitseva rauhanen, joka tuottaa tyroksiinihormonia. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota normaalia määrää kilpirauhashormonia.

Vajaatoiminnan syynä voi olla kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jonka seurauksena elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita vastaan. Autoimmuunitulehdus ei aiheuta kipuja tai muita oireita eikä sitä sinällään havaita muutoin kuin vasta-ainetestissä, joka otetaan joskus kilpirauhassairauksia epäiltäessä. Kilpirauhasen autoimmuunitulehdusta ei voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla ja ruokavaliolla.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla neljä kertaa yleisempää kuin miehillä. Suurin osa potilaista on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia, mutta sairaus voi puhjeta myös nuoremmilla.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana.

Seuraavat oireet voivat kertoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta:

  • väsymys
  • paleluherkkyys
  • selittämätön painon nousu
  • ummetus
  • sydämen sykkeen hidastuminen
  • ihon kuivuminen
  • turvotus silmissä, kasvoissa ja säärissä
  • mielialan muutokset ja muistihäiriöt (ns. aivosumu)

Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteaminen

Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan verikokeilla, ns. TSH-tutkimuksella. Veren THS-arvo (P-tyreotropiini) nousee vajaatoiminnassa ja usein samanaikaisesti veren tyroksiini-hormonin (T4V) pitoisuus alenee. Aina potilaan arvot eivät ole itsestään selvästi rajojen yli tai ali. Tällöin kilpirauhasen vajaatoimintaan erikoistunut lääkäri osaa tulkita tilanteen ja määrätä oikean hoidon.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinihormilla, jota otetaan tabletteina aamuisin. 

Lääkehoidon alussa joudutaan yleensä kokeilemaan oikeaa annostusta. Annostusta säädetään potilaan olon sekä veren TSH-arvon perusteella. Annostusta joudutaan usein suurentamaan raskauden aikana. Tyroksiinilääkitys on elinikäinen.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettua tyroksiini-lääkettä käyttää Suomessa yli 300 000 henkilöä (lähes 6 % väestöstä). Joskus harvoin tarvitaan trijodityroniinivalmistetta tai eläinperäisiä valmisteita, jotka sisältävät sekä tyroksiinia että trijodityroniinia.

Kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoiminnassa kilpirauhanen tuottaa liian paljon tyroksiinihormonia.

Liikatoiminnan yleisin syy on Basedownin tauti, joka liittyy kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen. Tulehduksen seurauksena keho alkaa tuottamaan kilpirauhaskudosta kohtaa vasta-aineita, jotka aktivoivat kilpirauhasen toiminnan liian vilkkaaksi. Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää aineenvaihduntaa aiheuttaen erilaisia oireita. Joskus liikatoiminta voi johtua kyhmystruumasta, mutta nykyään se on varsin harvinainen.

Kilpirauhasen liikatoiminta on naisilla yleisempää kuin miehillä. Liikatoimintaan sairastutaan yleisimmin 30–40 vuoden iässä, mutta se voi puhjeta muunkin ikäisillä.

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet syntyvät asteittain viikkojen ja kuukausien aikana. 

Seuraavat oireet saattavat kertoa kilpirauhasen liikatoiminnasta:

  • hikoilu
  • tahaton laihtuminen
  • kiihtynyt sydämen syke
  • kiihtynyt suolen toiminta ja ripuli
  • tavallista vilkkaampi puhe ja liikehdintä
  • kunnon huonontuminen ja väsymys
  • silmäoireet (hiekan tunne, kaksoiskuvat, silmien pullistuminen ulospäin ja näön heikkeneminen)

Jos epäilet kilpirauhasen liikatoimintaa, hakeudu lääkäriin viipymättä. Liikatoiminta voi aiheuttaa hoitamattomana sydämen eteisvärinän, jossa sydän lyö epäsäännöllisesti ja tiheään. 

Kilpirauhasen liikatoiminnan toteaminen

Lääkäri toteaa mahdollisen liikatoiminnan verikokeella.

Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito

Jos sinulla todetaan kilpirauhasen liikatoiminta, lääkäri määrää sinulle yleensä beetasalpaaja-lääkkeen lievittämään sydämentykytystä ja muita oireita. 

Liikatoimintaan sinulle saatetaan määrätä karbimatsoli-nimistä lääkettä, jota voidaan käyttää 12–18 kuukautta, jonka jälkeen sairaus pysyy yleensä poissa. 

Liikatoimintaa voidaan hoitaa myös radioaktiivisella jodilla, joka aiheuttaa usein kilpirauhasen vajaatoiminnan, jota taas hoidetaan tyroksiini-hormonihoidolla. Radiojodihoidossa säderasitus on hyvin pieni eikä se ole elimistölle vaarallista. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää raskauden tai imetyksen aikana.

Kilpirauhanen voidaan myös leikata ja poistaa osa rauhasesta. Tätä hoitomuotoa käytetään, jos kilpirauhanen on huomattavasti suurentunut.

Liikatoiminnan aiheuttamia silmäoireita joudutaan hoitamaan erikseen. Hoitomuotoina käytetään kortisonihoitoa tai joissain tilanteissa leikkaushoitoa.

Muutokset kilpirauhasessa

Mikäli kilpirauhanen on suurentunut (struuma) tai siihen on ilmaantunut yksittäinen kyhmy, kaulaan tehdään ultraäänitutkimus. Jos struuma aiheuttaa oireita kasvaessaan, se yleensä leikataan.

Jos kilpirauhasessa on patti tai kyhmy, siitä otetaan neulanäyte. Näytteen tutkii aina patologi, jotta saadaan tietää kyhmyn hyvä- tai pahalaatuisuus. Noin 95 % kyhmyistä on hyvälaatuisia. 

Ajanvaraus

Varaa aika endokrinologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
shutterstock_735545155

Enterorokko aikuisella – eroaako lasten taudista?

Enterorokkotartunnan voi saada aikuisenakin, vaikka olisi sairastanut taudin lapsena. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on erilaisia. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen selvittää, millaisia oireita tauti aikuisella aiheuttaa ja miten niitä voidaan lievittää.
Lue lisää
lasse-lempainen

Huippuortopedi Lasse Lempainen aloittaa leikkaukset ja vastaanoton Helsingissä Aavassa

Maailman kärkiortopedeihin kuuluva Lasse Lempainen hoitaa paitsi jalkapallotähtiä ja huippu-urheilijoita, myös tavallisten kuntoilijoiden alaraajavammoja. Rasitusvammojen syynä on usein liian yksipuolinen ja kova harjoittelu.
Lue lisää
nainen-long-covid

Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Heräät yöllä hikisenä ja syke käy toisella sadalla. Työpäivät kuluvat sumun keskellä ja keskittyminen herpaantuu jatkuvasti. Urheilusta ei tule mitään, rintaa painaa ja henki salpautuu. Voisiko kyseessä olla long covid? Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Risto O. Roine kertoo näkemyksensä pitkäkestoisesta koronasta.
Lue lisää