ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka vaikuttaa yksilön toimintakykyyn. Ydinoireet liittyvät aktiivisuuteen, tarkkaavuuden haasteisiin ja impulsiivisuuteen sekä toiminnanohjauksen vaikeuksiin.
ADHD voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun oireet häiritsevät arkea ja haittaavat useammalla elämän osa-alueella. ADHD:ta voidaan hoitaa tehokkaasti muun muassa psykoedukaatiolla, arjen tukitoimilla ja lääkkeillä.
Kirjainyhdistelmä ADHD tulee englanninkielisistä sanoista attention-deficit hyperactivity disorder.
Mistä ADHD johtuu?
ADHD:n taustalla on useita erilaisia syitä ja tekijöitä. Tiedetään, että ADHD:ssa tarkkaavuutta, aktiivisuutta ja impulssikontrollia säätelevät aivoalueet toimivat eri tavalla kuin ihmisillä keskimäärin. Myös aivojen välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja noradrenaalin, toiminnan poikkeavuudet on yhdistetty ADHD-oireisiin.
Muita ADHD:n ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat:
- Perinnöllisyys. ADHD:n periytyvyys on voimakasta. ADHD-oireisen ensimmäisen asteen sukulaisilla ADHD:ta esiintyy 2–8 kertaa enemmän kuin väestössä keskimäärin.
- Ympäristötekijät sekä altistavat että suojaavat ADHD:ltä.
- Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät voivat altistaa oireilulle.
- Synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet ja erilaiset psykososiaaliset tekijät vaikuttavat ilmenemiseen.
- Sähköinen media eli digilaitteet, sosiaalinen media, runsas TV:n katselu ja videopelit saattavat lisätä ADHD oireiden riskiä.
ADHD ydinoireet
ADHD:n ydinoireita ovat pitkäkestoiset ja toimintakykyä haittaavat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet sekä impulsiivisuus, jotka poikkeavat ikä- ja kehitystasosta.
- Aktiivisuuden säätelyn vaikeus tarkoittaa kyvyttömyyttä säätää omaa aktiivisuutta ja toimintaa tilanteeseen sopivaksi. Tyypillisesti se ilmenee yliaktiivisuutena ja levottomuuden tunteena. Liian vähäinen aktiivisuus puolestaan voi ilmetä vaikeutena aloittaa toimintaa tai hitautena.
- Tarkkaavuuden säätelyn vaikeus ilmenee keskittymisvaikeuksina, häiriöherkkyytenä, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä ja taipumuksena hukata tavaroita sekä lyhytjänteisyytenä.
- Impulsiivisuus ilmenee kärsimättömyytenä, taipumuksena toimia nopeasti ja harkitsemattomasti, liiallisena puheliaisuutena ja tarpeettomien riskien ottamisena.
Lisäksi usein esiintyy toiminnanohjauksen haasteita eli vaikeutta suunnitella, aloittaa tai ylläpitää toimintaa ja arvioida sitä. Päivittäisten taitojen ja rutiinien omaksuminen voi olla haastavaa.
Häiriötekijät, kuten väsymys ja kiire, aiheuttavat ADHD-oireiselle enemmän haittaa kuin muille. Ympäristötekijät, esimerkiksi melu ja muut ärsykkeet, voivat voimistaa oireita.
ADHD vai epävakaa persoonallisuus?
Sekä ADHD:hen että epävakaaseen persoonallisuushäiriöön voi liittyä impulsiivisuutta, tunne-elämän vaihtelua ja ihmissuhdevaikeuksia.
Epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillisiä piirteitä ovat:
- Tunne-elämän säätelyn vaikeudet, joihin liittyy tunteiden vaihtelu vihaisuuden ja ahdistuneisuuden sekä masennuksen ja ahdistuneisuuden välillä
- Impulsiivisuus ja vuorovaikutussuhteiden haasteet
- Kielteisten tunteiden hidas vaimentuminen
- Minäkuvan haasteiden moninaiset ilmenemismuodot
Erotusdiagnostiikka on hyvin keskeistä hoidon ja sen suunnittelun vuoksi. ADHD ja epävakaa persoonallisuushäiriö voivat esiintyä myös samanaikaisesti eivätkä siten poissulje toisiaan.
ADHD ilmenemismuodot
ADHD:stä voidaan tunnistaa kolme ilmenemismuotoa:
- pääasiassa tarkkaamaton ilmenemismuoto, jossa oireet painottuvat tarkkaamattomuuteen
- pääasiassa yliaktiivis-impulsiivinen ilmenemismuoto, jossa oireet painottuvat yliaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen
- yhdistetty ilmenemismuoto, jossa esiintyy kaikkia ydinoireita
ADHD aikuisella
ADHD on lapsuudessa alkanut kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että ADHD todetaan vasta aikuisena. ADHD-oireet saattavat alkaa aikuisuudessa haitata arjen työ- ja toimintakykyä, jolloin tutkimuksiin hakeudutaan vasta silloin. Myös lapsen todettu ADHD voi lisätä perustellusti vanhemman tarvetta tutkia omia ADHD-piirteitään.
ADHD-oireilu voi muuttaa myös muotoaan aikuisuudessa. Yliaktiivisuus ja impulsiivisuus voivat vaimentua, mutta tarkkaamattomuusoireet lievenevät hitaammin. Tämä voi tehdä esimerkiksi opintoihin tai töihin sitoutumisesta ja keskittymisestä haastavaa.
ADHD voi tuoda myös haasteita ihmissuhteisiin, kuten parisuhteeseen. ADHD-piirteiset ihmiset ovat usein luonteeltaan spontaaneja, aktiivisia ja kokeilunhaluisia.
Miten yleinen ADHD on?
ADHD:n esiintyvyys vaihtelee eri tutkimuksissa. ADHD:tä esiintyy noin 6-10 prosentilla lapsista ja nuorista sekä 2,2-3,4 prosentilla aikuisista. Ikääntymisen myötä ADHD:n esiintyvyys hieman laskee.
Pojilla ja miehillä ADHD on yleisempää kuin tytöillä ja naisilla. Tytöillä ei ole välttämättä esiinny ylivilkkautta, mikä voi vaikeuttaa häiriön tunnistamista.
Naisilla on saatettu hoitaa ahdistusta ja masennusta asianmukaisesti, mutta taustalla olevat ADHD-oireet ovat jääneet tutkimatta. Neuropsykiatrista diagnoosia voi viivästyttää myös se, että monet naiset oppivat tiedostamattaan piilottamaan oireitaan ja niihin liittyviä vaikeuksia. Tästä puhutaan kansankielellä ”maskaamisena”.
Milloin ADHD-tutkimuksiin?
Epäily ADHD:stä saattaa herätä aikuisella itsellään tai hänen läheisillään. Myös oman lapsen ADHD-diagnoosi voi ohjata vanhempaa hakeutumaan ADHD-selvittelyihin. Vanhempi havaitsee kärsineensä itse lapsena samanlaisista haasteista kuin lapsensa tai kärsivänsä niistä edelleen. ADHD-oirekysely voi antaa lisätietoa oireista.
Miten ADHD todetaan?
Kun syntyy perusteltu epäily ADHD-oireista, laaditaan yleinen ja systemaattinen diagnostinen arvio. Arvioon tarvitaan tietoa muun muassa:
- nykyisestä ja aiemmasta toimintakyvystä sekä mielenterveyden haasteista
- psyykkisten oireiden esiintymisestä erilaisissa tilanteissa elinaikana
- oireiden kestosta ja niiden vaikutuksesta työ- ja toimintakykyyn
- elämäntilanteesta ja elintavoista
Jos kokonaistilanteen arvion perusteella oireet viittaavat ADHD:hen, aloitetaan ADHD-oireisiin kohdentuva tarkennettu arviointi. Siihen tarvitaan tietoa oireiden haittaavuudesta kotona, opiskelupaikassa tai työpaikassa. Hyötyä voi olla myös läheisten antamista tiedoista.
Keskeistä on lisäksi psykiatrinen erotusdiagnostiikka ja muiden mielenterveydenhäiriöiden poissulku tai samanaikaisuus. On myös tärkeää sulkea pois fyysiset sairaudet sekä kartoittaa mahdollinen päihteiden käyttö.
Neuropsykologisella tutkimuksella saadaan kuntoutuksen ja tukitoimien suunnittelun kannalta tärkeää lisätietoa kognitiivisista taidoista ja samanaikaisista ongelmista sekä niiden vaikutuksista opiskelussa ja työssä suoriutumiseen. Tutkimus ei kuitenkaan ole välttämätön diagnoosin tekemistä varten.
Samanaikaissairaudet
ADHD:hen liittyy usein muita neurologisia ja psykiatrisia häiriöitä tai sairauksia. Silloin puhutaan samanaikaissairastamisesta. Niiden selvittely on keskeinen osa ADHD:n diagnostiikkaa.
ADHD-oireisilla aikuisilla
Päihteiden käytön riski on 2-3-kertainen ADHD-oireisella. Päihteet, kuten alkoholi, voivat pahentaa ADHD:n oireita. ADHD voi altistaa myös peliriippuvuudelle.
Kuka tekee ADHD-diagnoosin?
Aikuisen ADHD-diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatri tai neurologi laadittujen kattavien selvitysten jälkeen. Oireiden tulee aiheuttaa merkittävää haittaa usealla eri elämänalueella.
ADHD hoito
ADHD:n hoito keskittyy oireiden ja niistä aiheutuvien ongelmien helpottamiseen. Hoitona on psykoedukaatio eli tiedollinen ohjaus ja neuvonta sekä erilaiset tukitoimet. Myös yleisesti hyvinvointiin vaikuttaviin elintapoihin, kuten uneen, liikuntaan, päivärytmiin ja ravitsemukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Aikuisten kohdalla hoito voi olla
- kognitiivis-behavioraalista psykoterapiaa, joka vähentää aikuisilla merkittävästi ADHD-oireita sekä samanaikaisia masennus– ja ahdistuneisuusoireita.
- sopeutumisvalmennusta niin ADHD-aikuiselle itselleen kuin hänen omaisilleen
- vertaistukea
Lääkehoito voi olla tarpeen osana hoidon kokonaisuutta, etenkin jos muut tuki- ja hoitomuodot osoittautuvat riittämättömiksi, tai jos oireet ovat hyvin vaikeita.
Hoitoon yhdistetään muiden mahdollisten samanaikaisten häiriöiden tai sairauksien hoito.
Ajanvaraus Aavaan
Jos epäilet itselläsi ADHD:tä, varaa aika Mielen ensikäynnille, työterveyslääkärille, yleislääkärille tai psykiatrille asian selvittelyä varten internetajanvarauksen kautta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838.
Harkitsetko psykologin juttusille tuloa
Kun mieltä painaa tai oma hyvinvointi huolettaa, hyvästä keskusteluavusta ja tuesta voi olla paljon hyötyä. Mutta milloin kannattaa hakeutua psykologin luo? Aavan psykologi Sini Spets kertoo ajatuksiaan, milloin psykologi on hyvä tuki.
Lue lisää
Epävakaa persoonallisuushäiriö aiheuttaa kärsimystä ja heikentää toimintakykyä
Epävakaa persoonallisuushäiriö ilmenee mielialan ja tunnetilojen sekä käyttäytymisen haitallisena epävakaisuutena, joka vaikuttaa omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo häiriön synnystä, erityispiirteistä sekä hyvän hoidon tärkeydestä. Yli puolella oireet lievittyvät viidessä vuodessa niin, etteivät diagnostiset kriteerit enää täyty.
Lue lisää
Miten aikuisiän ADHD eroaa lapsuuden ADHD:stä? 7 kysymystä lääkärille
Monilla ADHD todetaan vasta aikuisena, vaikka oireita on ollut nähtävissä lapsesta asti. Diagnoosi on usein helpotus, koska oman elämän vaikeuksille löytyy viimein selitys. Psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo, mistä aikuisiän ADHD:ssä on kyse.
Lue lisää
