Jatkuva vatsakipu voi kertoa tulehduksellisesta suolistosairaudesta

Julkaistu 24.1.2018

Tulehduksellisten suolistosairauksien diagnosointi on haastavaa, sillä suolisto oireilee eri tavoin eri ihmisillä. Jatkuvat oireet ovat kuitenkin viesti siitä, että on syytä varata aika vatsa- ja suolistosairauksien asiantuntijalle, gastroenterologille.   

Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD eli Inflammatory Bowel Disease) ovat Crohnin tauti ja Colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolen tulehdus. Näihin sairastuneita on Suomessa kohta jo 50 000 ja uusia tapauksia todetaan vuosittain yli 2 000. IBD on hankala diagnosoitava, sillä oireilua voi kestää pitkään, ennen kuin päästään oikeille jäljille.

- Oireet ovat harvoin oppikirjasta. Mahavaivaa on vähän kaikilla, ja tulehduksellisten suolistosairauksien oireet voivat muistuttaa myös muiden sairauksien oireita, myöntää Lääkärikeskus Aavan gastroenterologi Jukka S. Toivonen.

Varaa aika vatsan ja suoliston asiantuntijalle gastroenterologille

Tunnista suolistotautien yleisimmät oireet

Crohnin taudissa tyypillisin oire on vatsakipu. Myös ripulia, veriulostetta, kuumeilua ja laihtumista voi esiintyä. Haavaisen paksusuolen tulehduksessa yleisin oire on ripuli, usein veriripuli.

Haavainen paksusuolentulehdus on nimensä mukaisesti paksusuolessa, kun taas Crohnin tauti voi olla missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella aina suusta peräsuoleen. Siksi myös Crohnin taudin oireet ovat paljon monimuotoisempia.

- Crohnin tauti voi joskus esiintyä keskellä ohutsuolta, mikä aiheuttaa vatsakipua. Jos se on ohutsuolen lopussa, se voi erehdyttävästi muistuttaa jopa umpisuolen tulehdusta. Sairaus voi aiheuttaa myös ahtaumia, jolloin oireilu on tukostyyppistä. Tällöin tunti pari ruokailun jälkeen saattaa ilmetä oksentelua, Toivonen toteaa.

Usein vatsavaivat ovat vaaratonta, ärtyvän suolen oireilua, vaikka silloinkin oireet voivat muistuttaa IBD-sairauksia. Vatsavaivat voivat johtua myös keliakiasta, gynekologisista vaivoista tai sappikivistä.

- Yhtäkkinen ripuli, joka kestää muutaman päivän, voi johtua esimerkiksi infektiosta tai antibioottikuurista, mutta toisaalta myös IBD voi muhia vuosia jaksottaisena. Ensin tulee ripuliepisodi, mitä seuraa vuoden parin tauko ja oireilu ehtii unohtua, ennen kuin se taas uusiutuu, Toivonen kertoo.

Tähystys tehdään potilaalle mahdollisimman miellyttäväksi

Lievempiä oireita voi selvitellä ensin laboratoriokokeilla, mutta viimeistään ripulin muuttuessa veriseksi on tehtävä paksusuolen tähystys (kolonoskopia). Osa potilaista jännittää tähystyksiä etukäteen.

- Monet ovat kuitenkin jälkeenpäin tyytyväisiä, että paksusuolen tähystys olikin helpompi kuin odotti. Siihen saa tarvittaessa kipulääkityksen. Potilaalle diagnoosi voi olla myös helpotus, kun oireille löytyy selitys – ”en olekaan luulosairas”, vakuuttaa Toivonen.

Tulehduksellisen suolistosairauden syyt ovat tuntemattomia

Ikävä kyllä tulehduksellisten suolistosairauksien aiheuttajaa ei ole tähän mennessä löydetty, eikä niitä voi itse ennaltaehkäistä. Todennäköisesti IBD-sairauksien yleistymiseen etenkin Pohjoismaissa on saattanut vaikuttaa ylihygieeninen ympäristö.

- Myös lapsuuden antibioottikuurit ovat voineet huonontaa suolistobakteerikantaa. Me tarvitsemme hyviä pöpöjä. Sairauksille on olemassa geneettinen alttius. Usein sairaus tuntuu puhkeavan jossain stressaavassa elämäntilanteessa, Toivonen muistuttaa.

 

Varaa aika vatsan ja suoliston asiantuntijalle gastroenterologille

 

teksti Satu Väisänen

Aava vatsavaivat

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.