Krooninen tulehduksellinen suolistosairaus (IBD)

Pitkällisen ripuloinnin ja verisen ulosteen syy pitää aina selvittää. Oireet voivat viestiä IBD:stä eli Crohnin taudista tai haavaisesta paksusuolen tulehduksesta. Tosin paksusuolen syöpäkin voi aiheuttaa samanlaisia oireita. Siksi on erityisen tärkeää hakeutua lääkäriin. IBD-sairauksiin on monia hoitovaihtoehtoja.

Mitä tulehduksellisilla suolistosairauksilla tarkoitetaan ja mistä ne johtuvat? 

Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus (Colitis Ulcerosa, UC) ovat pitkäaikaisia suolta tulehduttavia sairauksia, joiden perussyy on epäselvä. Niistä puhutaan IBD:nä. IBD on lyhenne englanninkielen sanoista inflammatory bowel diseases.

Crohnin tauti voi esiintyä missä vain ruuansulatuskanavan alueella. Haavainen paksusuolen tulehdus rajoittuu paksu- ja peräsuolen limakalvoille.

Uusia IBD-tapauksia todetaan Suomessa yli 2 000 vuosittain. Perimällä on vaikutusta sairastumiseen. Syitä on etsitty myös länsimaisesta ruokavaliosta, antibioottien käytöstä ja luonnollisten mikrobikontaktien vähäisyydestä varhaislapsuudessa. Tupakointi lisää Crohnin taudin riskiä.

Miten IBD oirehtii? 

IBD-oireet alkavat useimmiten nuorella aikuisiällä. Tyypillisesti epäilyksen sairauksista herättää pitkällinen ripulointi ja verinen uloste. Se on merkki suolen limakalvovauriosta. Muitakin oireita, kuten vatsakipuja, laihtumista, kuumeilua ja väsymystä, voi olla. Lisäksi IBD:hen voi liittyä nivel-, iho- ja silmäoireita.

Missä tilanteessa kannattaa mennä lääkäriin? 

Jos sinulla on IBD:hen viittaavia oireita, varaa aika gastroenterologin eli maha-suolikanavan sairauksien hoitoon perehtyneen erikoislääkärin vastaanotolle. Verinen uloste on aina hälyttävä merkki, jonka syy pitää selvittää. Se voi olla myös paksusuolen syövän oire.

Ensikäynnillä käydään läpi oireet sekä mahdolliset aiemmat tutkimustulokset, kuten tähystyslausunnot ja laboratoriokokeiden tulokset. Otathan siis mukaan kaikki oireiluusi liittyvät paperit. Voit myös kirjata oireesi etukäteen ylös. Lääkäriä kiinnostaa myös, kuinka usein oireet toistuvat.

Millaisia tutkimuksia tarvitaan? 

Kolonoskopia eli paksusuolentähystys on ensiarvoinen tutkimus tulehduksellisten suolistosairauksien toteamiseksi. Alkuvaiheen tutkimukset ja muiden sairauksien poissulkeminen voidaan toteuttaa verikokeilla ja ulostenäytteillä.

Crohnin sairautta epäiltäessä myös kapseliendoskopia eli ohutsuolen kapselikameratutkimus on joskus tarpeen. Lääkäri määrää tutkimukset harkintansa mukaan.

Paksusuolen tähystykseen valmistautuminen ja kulku

Kolonoskopian onnistuminen edellyttää suolen tyhjentämistä ennen tutkimusta. Kaikki tutkimukseen tulevat saavat tähän tarkat ohjeet lääkäriltä tai hoitajalta. 

Tähystystutkimus pyritään tekemään kivuttomasti. Tarvittaessa sinulle annetaan rauhoittavaa lääkettä ja/tai kipulääkitystä. Älä suotta jännitä, sillä Aavan ammattilaiset pitävät sinusta hyvää huolta. 

Mahdollisen lääkityksen vuoksi suosittelemme, ettet tule tähystykseen omalla autolla. Aava Sairaalassa tähystys voidaan tehdä myös nukutuksessa. 

Kolonoskopia tehdään taipuisalla tähystimellä, jolla lääkäri tutkii paksusuolen peräaukosta ohutsuoleen. Tarvittaessa otetaan koepaloja. Tähystystutkimus kestää noin tunnin, mutta käyntiä varten on hyvä varata aikaa 1-2 tuntia. Tähystyksen jälkeen saat syödä ja juoda normaalisti.

Miten IBD:tä hoidetaan? 

Lääkitysvaihtoehtoja on useita, ja hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen. Valintaan vaikuttaa sairauden voimakkuus ja henkilökohtainen tilanteesi.

Jos perinteiset lääkehoidot eivät tehoa, voidaan siirtyä biologisiin pistoslääkkeisiin. Jos niistäkään ei ole riittävää hyötyä, voidaan harkita leikkaushoitoa. Sitä tarvitaan nykyään harvoin, koska lääkehoidot ovat tehokkaita.

Millaista seurantaa IBD vaatii? 

Säännöllisistä kontrollikäynneistä sovitaan hoitavan lääkärin kanssa. Laboratorionäytteiden (veri- ja ulostenäytteet) tiheys riippuu käytettävästä lääkityksestä ja suolitulehduksen voimakkuudesta. Kontrollitähystyksiä tehdään IBD:n rauhallisessakin vaiheessa yleensä 3-5 vuoden välein. Oireiden hankaloituessa tähystys voidaan joutua uusimaan pikaisemmin.

Jos sairautesi pahenee, ota heti yhteyttä lääkäriin.

Ajanvaraus

Varaa aika gastroenterologin lähi- tai etävastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Aava60

Lääkärikeskus Aava täyttää 60 vuotta – keräämme historiikkiin asiakkaidemme muistoja vuosien varrelta

Aavan 60-vuotinen historia pistetään kirjoihin ja kansiin. Historiikkiin toivotaan mukaan muistoja niin henkilöstöltämme kuin asiakkailtamme.
Lue lisää
sikiön

Miltä sikiön liikkeet tuntuvat? – 7 kysymystä lääkärille

Sikiön liikkeet tuntuvat ensimmäisen kerran raskauden puolivälissä. Ensisynnyttäjän voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa esimerkiksi epämääräistä kuplintaa vauvan aiheuttamaksi. Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen vastaa odottajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Lue lisää
Aava

Asiakastietolaki muuttuu 1.1.2024 – OmaKannan luovutuslupaa voidaan hyödyntää jatkossa laajemmin

Voit kuitata informoinnin vastaanotetuksi jo nyt OmaKannassa tai asioidessasi Aavassa.
Lue lisää