Krooninen tulehduksellinen suolistosairaus (IBD)

Pitkällisen ripuloinnin ja verisen ulosteen syy pitää aina selvittää. Oireet voivat viestiä IBD:stä eli Crohnin taudista tai haavaisesta paksusuolen tulehduksesta. Tosin paksusuolen syöpäkin voi aiheuttaa samanlaisia oireita. Siksi on erityisen tärkeää hakeutua lääkäriin. IBD-sairauksiin on monia hoitovaihtoehtoja.

Mitä tulehduksellisilla suolistosairauksilla tarkoitetaan ja mistä ne johtuvat? 

Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus (Colitis Ulcerosa, UC) ovat pitkäaikaisia suolta tulehduttavia sairauksia, joiden perussyy on epäselvä. Niistä puhutaan IBD:nä. IBD on lyhenne englanninkielen sanoista inflammatory bowel diseases.

Crohnin tauti voi esiintyä missä vain ruuansulatuskanavan alueella. Haavainen paksusuolen tulehdus rajoittuu paksu- ja peräsuolen limakalvoille.

Uusia IBD-tapauksia todetaan Suomessa yli 2 000 vuosittain. Perimällä on vaikutusta sairastumiseen. Syitä on etsitty myös länsimaisesta ruokavaliosta, antibioottien käytöstä ja luonnollisten mikrobikontaktien vähäisyydestä varhaislapsuudessa. Tupakointi lisää Crohnin taudin riskiä.

Miten IBD oirehtii? 

IBD-oireet alkavat useimmiten nuorella aikuisiällä. Tyypillisesti epäilyksen sairauksista herättää pitkällinen ripulointi ja verinen uloste. Se on merkki suolen limakalvovauriosta. Muitakin oireita, kuten vatsakipuja, laihtumista, kuumeilua ja väsymystä, voi olla. Lisäksi IBD:hen voi liittyä nivel-, iho- ja silmäoireita.

Missä tilanteessa kannattaa mennä lääkäriin? 

Jos sinulla on IBD:hen viittaavia oireita, varaa aika gastroenterologin eli maha-suolikanavan sairauksien hoitoon perehtyneen erikoislääkärin vastaanotolle. Verinen uloste on aina hälyttävä merkki, jonka syy pitää selvittää. Se voi olla myös paksusuolen syövän oire.

Ensikäynnillä käydään läpi oireet sekä mahdolliset aiemmat tutkimustulokset, kuten tähystyslausunnot ja laboratoriokokeiden tulokset. Otathan siis mukaan kaikki oireiluusi liittyvät paperit. Voit myös kirjata oireesi etukäteen ylös. Lääkäriä kiinnostaa myös, kuinka usein oireet toistuvat.

Millaisia tutkimuksia tarvitaan? 

Kolonoskopia eli paksusuolentähystys on ensiarvoinen tutkimus tulehduksellisten suolistosairauksien toteamiseksi. Alkuvaiheen tutkimukset ja muiden sairauksien poissulkeminen voidaan toteuttaa verikokeilla ja ulostenäytteillä.

Crohnin sairautta epäiltäessä myös kapseliendoskopia eli ohutsuolen kapselikameratutkimus on joskus tarpeen. Lääkäri määrää tutkimukset harkintansa mukaan.

Paksusuolen tähystykseen valmistautuminen ja kulku

Kolonoskopian onnistuminen edellyttää suolen tyhjentämistä ennen tutkimusta. Kaikki tutkimukseen tulevat saavat tähän tarkat ohjeet lääkäriltä tai hoitajalta. 

Tähystystutkimus pyritään tekemään kivuttomasti. Tarvittaessa sinulle annetaan rauhoittavaa lääkettä ja/tai kipulääkitystä. Älä suotta jännitä, sillä Aavan ammattilaiset pitävät sinusta hyvää huolta. 

Mahdollisen lääkityksen vuoksi suosittelemme, ettet tule tähystykseen omalla autolla. Aava Sairaalassa tähystys voidaan tehdä myös nukutuksessa. 

Kolonoskopia tehdään taipuisalla tähystimellä, jolla lääkäri tutkii paksusuolen peräaukosta ohutsuoleen. Tarvittaessa otetaan koepaloja. Tähystystutkimus kestää noin tunnin, mutta käyntiä varten on hyvä varata aikaa 1-2 tuntia. Tähystyksen jälkeen saat syödä ja juoda normaalisti.

Miten IBD:tä hoidetaan? 

Lääkitysvaihtoehtoja on useita, ja hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen. Valintaan vaikuttaa sairauden voimakkuus ja henkilökohtainen tilanteesi.

Jos perinteiset lääkehoidot eivät tehoa, voidaan siirtyä biologisiin pistoslääkkeisiin. Jos niistäkään ei ole riittävää hyötyä, voidaan harkita leikkaushoitoa. Sitä tarvitaan nykyään harvoin, koska lääkehoidot ovat tehokkaita.

Millaista seurantaa IBD vaatii? 

Säännöllisistä kontrollikäynneistä sovitaan hoitavan lääkärin kanssa. Laboratorionäytteiden (veri- ja ulostenäytteet) tiheys riippuu käytettävästä lääkityksestä ja suolitulehduksen voimakkuudesta. Kontrollitähystyksiä tehdään IBD:n rauhallisessakin vaiheessa yleensä 3-5 vuoden välein. Oireiden hankaloituessa tähystys voidaan joutua uusimaan pikaisemmin.

Jos sairautesi pahenee, ota heti yhteyttä lääkäriin.

Ajanvaraus

Varaa aika gastroenterologin lähi- tai etävastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Psykologin

Harkitsetko psykologin juttusille tuloa

Kun mieltä painaa tai oma hyvinvointi huolettaa, hyvästä keskusteluavusta ja tuesta voi olla paljon hyötyä. Mutta milloin kannattaa hakeutua psykologin luo? Aavan psykologi Sini Spets kertoo ajatuksiaan, milloin psykologi on hyvä tuki.
Lue lisää
Kynsisieni

Miten kynsisieni taltutetaan? 7 kysymystä lääkärille

Kynsisieni on sitkeä riesa, jonka hoito vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski vastaa tavallisimpiin vaivaan liittyviin kysymyksiin. Hän myös neuvoo, millä konsteilla sieni-infektiolta voi suojautua.
Lue lisää
epävakaa-persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuushäiriö aiheuttaa kärsimystä ja heikentää toimintakykyä

Epävakaa persoonallisuushäiriö ilmenee mielialan ja tunnetilojen sekä käyttäytymisen haitallisena epävakaisuutena, joka vaikuttaa omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo häiriön synnystä, erityispiirteistä sekä hyvän hoidon tärkeydestä. Yli puolella oireet lievittyvät viidessä vuodessa niin, etteivät diagnostiset kriteerit enää täyty.
Lue lisää