Kipuoireyhtymä fibromyalgia – Mikä se on ja miten sitä hoidetaan

Julkaistu 1.3.2019

Tunnetko kipuja ympäri kehoasi? Oletko uupunut ja kulkeeko ajatus tahmeasti? Joskus näiden vaivojen taustalla voi olla fibromyalgia. Lääkärikeskus Aavan sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Jorma Vuotila kertoo, millaisista oireista fibromyalgian tunnistaa ja miten kipuoireyhtymän kanssa oppii elämään.

Fibromyalgian oireet – mistä fibromyalgian tunnistaa?

Fibromyalgia on kipuoireyhtymä, josta kärsivillä on yleensä jatkuvia, pitkäkestoisia kipuja ympäri kehoa. Heitä vaivaa paha väsymys ja uupumus, ja monet heräilevät useita kertoja yössä kesken unien.

Väsymys ja kivut voivat aiheuttaa vaikeuksia muistin, ajattelun ja keskittymisen kanssa. Monilla on myös päänsärkyjä ja masentuneisuutta.

Jos fibromyalgiaa sairastavaa painaa kevyesti sormella, se saa hänessä aikaan kovan kiputilan. Tervettä ihmistä pitää painaa neljä kertaa voimakkaammin, että hän tuntee yhtä kovaa kipua.

Jotkut saattavat puhua fibromyalgiasta kipureumana tai lihasreumana, mutta silloin fibromyalgia sekoitetaan reumaan.

Mistä fibromyalgia johtuu? Kuka siihen sairastuu ja miksi?

Tarkkaa syytä ei tiedetä.

Se tiedetään, että fibromyalgiasta kärsii noin neljä prosenttia ihmisistä ja että se periytyy. Jos jommallakummalla vanhemmalla on fibromyalgia, lapsella on yli kahdeksankertainen riski sairastua. Ei kuitenkaan ole yhtä yksittäistä fibromyalgiaa aiheuttavaa geeniä, vaan sairastumiseen vaikuttaa monta geeniä.

Aikaisemmin fibromyalgiaa pidettiin naisten tautina: yhdeksän kymmenestä fibromyalgiapotilaasta oli naisia. Nykyään noin neljäsosa kaikista sairastuneista on miehiä.

Fibromyalgia alkaa yleensä aikuisiällä, mutta poikkeuksiakin on.

Onko fibromyalgia mielen sairaus, eli ovatko kivut vain kokijan omassa päässä?

Jos sinulla on fibromyalgia, et kärsi mielen ongelmista, vaan kivun tuntemuksesi on mennyt epäkuntoon. Kipu on siis todellinen.

Mikä fibromyalgian laukaisee?

Fibromyalgia saa usein alkunsa jostain paikallisesta kiputilasta tai kipuoireyhtymästä. Näistä ensimmäinen tarkoittaa, että esimerkiksi rannemurtuman tai muun tapaturman jälkeen kivut jäävät, vaikka vamma paranee. Jälkimmäisestä hyvä esimerkki on se, että nivelreumapotilaan kivut voivat jatkua, vaikka niveltulehdukset on saatu reumalääkityksellä sammumaan.

Fibromyalgian voi laukaista myös riittämätön uni tai lepo, paha stressi tai toivottomuus. Myös ylipaino liittyy fibromyalgian puhkeamiseen, samoin se, jos ei liiku lainkaan.

Fibromyalgian voivat laukaista myös reumasairaudet, hormonaaliset vaivat, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai vaihdevuodet, tai infektio, kuten tavallinen hengitystie- tai bakteeritulehdus. Myös kirurginen toimenpide, kuten suonikohjuleikkaus, voi laukaista fibromyalgian.

Missä vaiheessa kannattaa mennä lääkäriin?

Jos epäilet kärsiväsi fibromyalgiasta, käy keskustelemassa lääkärin kanssa.

Moni fibromyalgiaa sairastava on saattanut käydä läpi laajat sairaalatutkimukset, mutta mitään vaivaa ei ole löytynyt. Kun epäily fibromyalgiasta nousee esiin, reumalääkärin vastaanotto on oikea paikka.

Viittaavatko vaivasi fibromyalgiaan? Varaa aika reumatologille tästä

Miten fibromyalgia todetaan?

Ensin lääkäri kuuntelee, millaisista oireista kärsit. Minkälaisia kipuja tunnet? Missä paikoissa kivut ovat? Sopivatko kivut juuri fibromyalgiaan? Kärsitkö uupumuksesta ja väsymyksestä?

Lääkäri tutkii huolellisesti esimerkiksi raajasi, nivelesi, ihosi ja vatsasi. Tämän lisäksi arvioidaan, tarvitaanko laboratoriotutkimuksia.

Onko fibromyalgiaan parantavaa lääkehoitoa?

Ei ole. Sinulla voi kuitenkin olla fibromyalgian ohella jokin muu sairaus, jota pitää hoitaa, vaikkapa iskias tai nivelrikko.

Jokaisen sairastuneen kohdalla katsotaan yksilöllisesti, tarvitaanko esimerkiksi kipulääkitystä tai esimerkiksi hoitoa masennukseen.

Miten lääkäri voi auttaa?

Yleensä jo tieto siitä, että sinulla on fibromyalgia, auttaa ja et joudu enää elämään epätietoisuudessa.

Fibromyalgian aiheuttamat vaivat ovat usein hankalia, ja sairastuneet voivat tuntea itsensä avuttomiksi. Hoidon tavoite on, että potilas alkaa itse hoitaa itseään ja että hänen toimintakykynsä paranee.

Miten fibromyalgiaa voi hoitaa itse kotikonstein?

  • Liikunnalla on hyvä vaikutus fibromyalgiaan. Kaikenlainen liikunta sopii, kunhan se ei ole liian rasittavaa. Tee vaikka kävelylenkkejä, hiihdä tai käy vesijuoksemassa. Yhdistä näihin treeneihin venyttelyä ja muista riittävä palautumisaika ja lepo liikunnan jälkeen.
  • Panosta parempaan uneen, sillä huono uni pahentaa vaivojasi. Älä nauti iltaisin kahvia tai alkoholia.
  • Ylipaino pahentaa fibromyalgiaa, joten viilaa ruokavaliosi terveelliseksi. Tietyillä ruoka-aineilla ei kuitenkaan ole vaikutusta fibromyalgian oireisiin.
  • Yritä muuttaa ajatuksiasi positiiviseen suuntaan. Moni fibromyalgiaa sairastava on oireidensa takia ahdistunut. Englanninkieliseltä FibroGuide-nettisivustolta löydät paljon vinkkejä ja rentoutumiskeinoja. Apua rentoutumiseen saat myös vaikka joogasta. Itsehoitoon voi syventyä myös potilasoppaiden avulla.

 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Jorma Vuotila.

Lue lisää aiheesta

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.