Artikkelit ja tiedotteet

Unohtunut nimi, hukassa olevat avaimet tai hetkeksi kadonnut ajatus eivät vielä tarkoita muistisairautta. Mutta jos muistissa, ajattelussa tai arjen sujumisessa tapahtuu selvä ja toistuva muutos, asia kannattaa selvittää.

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Päänsärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon, mutta siihen totutaan helposti. Oiretta hoidetaan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Ja oireet palaavat takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

ALS-tauti on musertava uutinen, koska lihasrappeumasairaus vie edetessään sekä liikunta- että puhe- ja nielemiskyvyn ja päättyy kuolemaan. Neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo, mitkä tekijät voivat altistaa sairastumiselle ja mitkä ovat ALS:n ensioireet.

MS-tauti yleistyy, mutta onneksi myös sen hoito on kehittynyt valtavasti. Usein lääkkeet pitävät taudin niin hyvin aisoissa, ettei MS-tauti juuri vaikuta arkeen tai elämänlaatuun. Aavan neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjans kertoo, mitä MS-taudista kannattaa tietää – ja miksi pelkkä puutuminen ei useinkaan kerro sairaudesta.

Päänsärky on yleinen oire, josta lähes jokainen suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä. Joskus kipu rajoittaa elämää paljonkin. Yleisimpiä päänsäryn aiheuttajia ovat migreenityyppiset säryt sekä lihasperäiset jännityspäänsäryt. Särky voi johtua esimerkiksi tulehdussairaudesta tai purentaviasta.