Alzheimerin tautia on pitkään hoidettu ensisijaisesti oireita lievittämällä. Nyt tilanne on muuttumassa. Uusi lääke, lekanemabi (Lequembi), kohdistuu aivoihin kertyviin amyloidiplakkeihin, jotka liittyvät sairauden etenemiseen.
– Kyseessä on ensimmäinen hoito, jolla pyritään vaikuttamaan itse sairauden kulkuun, ei pelkästään oireisiin, kertoo neurologi Markus Wikstén.
Samalla muutos tarkoittaa myös sitä, että oireenmukaisen hoidon ja kuntouksen lisäksi, pystytään nyt vaikuttamaan itse taudin patologiseen mekanismiin. Hoitoa ei toki nytkään pidä toteuttaa irrallisena toimenpiteenä, vaan osana laajempaa kokonaisuutta.
Uusi hoito on tarkoitettu varhaisvaiheen Alzheimerin tautiin. Tämä tekee ajoituksesta keskeisen tekijän.
– Hoidon vaikuttavuus on sidoksissa siihen, että se aloitetaan riittävän varhain. Samalla on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa jokin muu hoitopolku on potilaalle parempi.
Ensimmäinen askel ei ole hoidon aloittaminen, vaan huolellinen tilannearvio yhdessä asiantuntijan kanssa.
Aavassa hoito perustuu laajaan diagnostiseen kokonaisuuteen, jossa yhdistyvät kliininen arvio sisältäen neuropsykologin tekemän muistitutkimuksen, kuvantamisen ja biomarkkeritutkimukset sekä verikokeet mukaan lukien ApoE4-genotyypin testaus.
Keskeinen osa diagnostiikkaa on selkäydinnäyte, josta analysoidaan Alzheimerin tautiin liittyviä merkkiaineita, kuten amyloidi- ja tau-proteiineja.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että diagnoosia ei tehdä pelkästään oireiden perusteella, vaan sitä voidaan tukea biologisella näytöllä. Näin varmistutaan, että muistioireen takana on juuri Alzheimerin tauti ja patologia eikä kyseessä ole muu sairaustila, joka aiheuttaa muistioireilua.
Aavassa hoito ei perustu yksittäiseen toimenpiteeseen, vaan kokonaisuuteen, jossa potilasta tuetaan koko hoidon ajan. Hoidon aloituksesta päättää moniammatillinen asiantuntijaryhmä, ja tämän jälkeen potilas etenee hoitopolulla vaiheittain. Hoitoon kuuluu säännöllisten infuusiohoitojen lisäksi sekä kuvantamis- ja muistikontrolleja, joilla varmistetaan hoidon turvallisuus ja seurataan taudin etenemistä
– Tämä ei ole hoito, jossa potilas jätetään yksin lääkityksen kanssa. Jokainen vaihe suunnitellaan ja seurataan tarkasti, kertoo Wiksten.
Hoidon aikana potilaalla on myös nimetty yhteyshenkilö, Aavan muistihoitaja, johon voi olla yhteydessä, jos voinnissa tapahtuu muutoksia. Muistihoitaja osallistuu tiiviisti potilaan hoitoon ja on näin potilaalle tuttu henkilö, jonka puoleen kääntyä, jos tarvetta tai kysymyksiä tulee.
Hoito voi aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten aivoturvotusta ja -verenvuotoa, minkä vuoksi potilaita seurataan säännöllisesti protokollan mukaisin aivokuvantamis- ja muisti- sekä toimintakykykontrollein. Onneksi tuoreet kokemukset maailmalta ovat osoittaneet, että suurin osa haitoista ovat lieviä tai oireettomia ja hoitoa päästään jatkamaan suunnitelman mukaisesti.
– Seurannan tarkoitus on varmistaa, että hoito etenee turvallisesti. Jos muutoksia ilmenee, niihin voidaan reagoida nopeasti, kertoo Wiksten.
Aavassa käyttöön otettu hoitomalli on rakennettu yhteistyössä muistiasiantuntijoiden kanssa, ja sen toteutuksessa on huomioitu sekä kansalliset että kansainväliset asiantuntijasuositukset. Aavassa hoitojen aloitukselle on asetettu tavanomaista tiukemmat kriteerit, jotta varmistetaan, että hoitoon valikoituvat vain varhaisvaiheessa olevat ja lieväoireiset Alzheimer-potilaat. Jokaiselle, jolle uutta hoitoa harkitaan, tehdään sekä verestä että selkäydinnesteestä biomarkkeritutkimukset diagnoosin varmistamiseksi.
Koska hoito tehoaa vain varhaisessa vaiheessa, oikea-aikainen tutkimuksiin hakeutuminen on keskeistä.
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua erityisesti silloin, jos arjessa alkaa ilmetä muistivaikeuksia tai läheiset huomaavat muutoksia.
– Usein ensimmäiset muutokset ovat hyvin tavanomaisia, kuten saman asian kertominen tai käytyjen keskustelujen unohduksia, mutta myös rutiinitehtävien virheet, kuten laskujen maksamisen unohdukset tai vaikeudet. Alkuun näitä esiintyy satunnaisesti, mutta jos ja kun ne alkavat toistumaan, niihin kannattaa reagoida mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Uusi hoito ei sovellu kaikille eikä ole vielä laajasti saatavilla. Silti se merkitsee selkeää askelta eteenpäin Alzheimerin hoidossa.
– Tämä on alku. Tulevaisuudessa vastaavia hoitoja tulee lisää, ja biomarkkerien rooli hoitopäätöksissä sekä kulloisenkin hoidon valinnassa kasvaa, ehkä tulevaisuuden hoidot tulevat muistuttamaan nykyisiä syöpähoitoja, jossa hoito on yhdistelmä ja jaksotettu taudin patologisen profiilin mukaan yksilöllisesti katsoo Wiksten tulevaisuutta.
Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia
Päänsärky on oire – migreeni on sairaus
Lupaava lääke keliakiaan kehitteillä – osallistu keliakiatutkimukseen maksutta